Ehkäisy eri ongelmiin - liikunta parantaa kaiken?

Luento kumppanuusseminaarissa 201

Association of physical fitness with health-related quality of life in Finnish young men

Abstract Background Currently, there is insufficient evidence available regarding the relationship between level of physical fitness and health-related quality of life (HRQoL) in younger adults. Therefore, the aim of the present study was to investigate the impact of measured cardiovascular and musculoskeletal physical fitness level on HRQoL in Finnish young men. Methods In a cross-sectional study, we collected data regarding the physical fitness index, including aerobic endurance and muscle fitness, leisure-time physical activity (LTPA), body composition, health, and HRQoL (RAND 36) for 727 men [mean (SD) age 25 (5) years]. Associations between HRQoL and the explanatory parameters were analyzed using the logistic regression analysis model. Results Of the 727 participants who took part in the study, 45% were in the poor category of the physical fitness, while 37% and 18% were in the satisfactory and good fitness categories, respectively. A higher frequency of LTPA was associated with higher fitness (p < 0.001). Better HRQoL in terms of general health, physical functioning, mental health, and vitality were associated with better physical fitness. When the HRQoL of the study participants were compared with that of the age- and gender-weighted Finnish general population, both the good and satisfactory fitness groups had higher HRQoL in all areas other than bodily pain. In a regression analysis, higher LTPA was associated with three dimensions of HRQoL, higher physical fitness with two, and lower number of morbidities with all dimensions, while the effect of age was contradictory. Conclusions Our study of Finnish young men indicates that higher physical fitness and leisure-time physical activity level promotes certain dimensions of HRQoL, while morbidities impair them all. The results highlight the importance of health related physical fitness while promoting HRQoL.peerReviewe

Liikuntaraportti : Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022

Raportissa kuvataan suomalaisten mitattua liikkumista, paikallaanoloa ja fyysistä kuntoa. Raportti pohjautuu UKK-instituutin viimeisimpien, vuosina 2018–2022 poikkileikkausasetelmissa toteutettujen väestötutkimusten aineistoihin. Lisäksi fyysisen kunnon tarkasteluissa on hyödynnetty Puolustusvoimien aineistoja ja koululaisten Move! -mittausten tuloksia. Raportti on jatkoa UKK-instituutin vuosina 2011 ja 2018 tuottamille yhteenvetoraporteille väestön liikkumisesta, paikallaanolosta ja kunnosta. Raportin tulokset osoittivat, että suomalaiset viettivät suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan istuen tai makoillen. Paikallaanolo lisääntyi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Vastaavasti liikkuminen vähentyi ja fyysinen kunto heikentyi iän lisääntyessä. Työikäisten aikuisten liikkuminen näyttäisi vähentyneen hieman viime vuosien aikana. Korona-aika näyttääkin vaikuttaneen eri-ikäisten liikkumiseen ja toimintakykyyn. UKK-instituutti toteuttaa väestötutkimuksia koululaisille, toisen asteen opiskelijoille, työikäisille aikuisille ja ikäihmisille neljän vuoden jaksoissa. Näin tieto väestön liikkumisesta, paikallaanolosta ja kunnosta päivittyy säännöllisesti. Seuraava väestön liikkumista, paikallaanoloa ja kuntoa kuvaava yhteenveto, Liikuntaraportti, on tarkoitus tuottaa vuonna 2026

What Can One Minute of the Day Tell about Physical Activity?

High cardiorespiratory fitness (CRF) allows individuals to perform daily activities and operate at a higher intensity level. This study investigates the connection between the CRF and peak intensity of physical activity (PA) in absolute and relative terms. A total of 3587 participants (1447 men, 51.9 ± 13.0 years; 2140 women, 50.0 ± 13.0 years) provided substantial accelerometer wear time, and their CRF was estimated via the 6 min walking test. Participants were divided into CRF thirds by age group and sex. Daily one-minute peak intensities were captured in both absolute terms and relative to individual CRF levels. In absolute terms, the highest CRF third had the highest intensity value for men (6.4 ± 1.7 MET; 5.9 ± 1.4 MET; 5.3 ± 1.0 MET) and for women (6.4 ± 1.6 MET; 5.9 ± 1.3 MET; 5.4 ± 1.1 MET). In relative terms, the highest CRF third utilized the least aerobic capacity for men (49 ± 14%; 51 ± 13%; 56 ± 14%) and for women (52 ± 13%; 54 ± 12%; 62 ± 15%). One minute of daily activity offers valuable insights into an individual’s CRF and the effort demanded during PA. Fitter individuals can sustain higher PA intensity levels in absolute terms, whereas individuals with lower CRF utilize a greater fraction of their aerobic capacity. Consequently, heightened CRF not only allows for enhanced intensity levels but also safeguards against strenuous PA during daily routines.Peer reviewe

Sports Clubs Can Contribute to the Physical Activity of Children and Adolescents in More Diverse and Sustainable Activities

An increasing number of children are taking part in supervised club activities, starting at a younger age. They also start focusing on one sport at a younger age, and the dropping out of club activities starts already at the age of 11. These changes are challenging the current club activities. There has been a large increase in participation in club activities. In the 1990s, just over 30% of children and young people in Finland practiced sports in a club, while today, the participation rate has risen to 60%. The age at which children start participating in club activities has decreased by an average of one year per decade. Those born before the 1950s typically started participating in clubs at the age of 12, compared with an average age of six today. This change means that children specialise in one sport and then drop out of club activities too early. As a result, the hobby does not continue as far into adolescence as it should. This increases the likelihood of inactivity in adolescence and further on in adulthood. The clubs do not need to fix the insufficient physical activity of the population alone, but they have the potential to develop their own activities in promoting physical activity and physical education, as well as their cooperation with other actors. This policy brief is the third and last in its series from the Healthy Lifestyles to Boost Sustainable Growth (STYLE) project, combining interdisciplinary knowledge on trends in transport and physical activity. Interpreting them through infrastructure and service designs and changing lifestyles, we generate insight on novel business opportunities and intervention models that induce physical activity. This provides innovative pathways towards current national policy targets and promotion of the societal vision. The project is funded by the Strategic Research Council at the Academy of Finland. Read more: www.styletutkimus.fi/e

Väestötasoisen terveyden edistämisen intervention suunnittelu ja käynnistäminen vaatii aikaa, seurantaa ja arviointia

Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti vuosina 2017–2018 terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja terveyserojen kaventamisen kärkihankkeen osana VESOTE-hanketta, jonka tavoitteena oli levittää joukko näyttöön perustuvia elintapaohjauksen hyviä käytäntöjä tai toimintamalleja. Tutkimuksen tarkoitus on analysoida VESOTE -kärkihankkeen kautta väestötasoisen terveyden edistämisen intervention käynnistymistä ja jalkauttamista 11 sairaanhoitopiirin alueelle. Analyysin tavoitteena on identifioida tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon, kun tulevaisuudessa käynnistetään laajoja terveyden edistämisen hankkeita. Analysoitava aineisto koostui hankkeen käynnistämiseen liittyvistä dokumenteista, joita olivat sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeen hankesuunnitelma 2016, sosiaali- ja terveysministeriön hakuilmoitus valtionavustushankkeille 2016 ja UKK-instituutin hankesuunnitelma 2016. Aineistoa täydennettiin ulkopuolisen arvioitsijan loppuraportilla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin deduktiivista sisällönanalyysiä, jossa aineistoa analysoitiin valmiin viitekehyksen avulla. Tarkoituksena on ymmärtää ilmiötä ja saada esiin tekijät, joihin kehittämishankkeita käynnistettäessä tulisi kiinnittää huomiota. Tulosten mukaan kehittämishankkeet käynnistetään nopealla aikataululla eikä suunnitteluun jää tarpeeksi aikaa. Hankkeiden toteuttamisajat ovat kestoiltaan lyhyitä. Tämä ei mahdollista seurantaa ja arviointia. Kirjallisuudessa korostetaan onnistuneessa terveyden edistämisen ohjelman implementoinnissa huolellista suunnittelua, viitekehyksen käyttöä, seurantaa ja arviointia. Monitasoisen intervention odotetaan käynnistyvän jo hankkeen alusta lähtien, mutta todellisuudessa mukana olevien tahojen sitouttamiseen tarvitaan aikaa. Tutkimustietoon perustuvan viitekehyksen käyttö suunnitteluvaiheessa ministeriötasolla auttaa hankkeen toimenpiteiden jalkauttamisessa sairaanhoitopiirien alueille. Kärkihanke ajoittui kaatuneen maakunta- ja sote-uudistuksen ajankohtaan, jolloin toimenpiteiden juurruttaminen jäi sairaanhoitopiirien vastuulle ilman ministeriön tukea.</p