Vaikuttavuuden arvioinnin haasteellisuus: Yhdysvaltojen asepoliittiset linjaukset

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia haasteita Yhdysvaltojen asepoliittisten linjausten vaikuttavuuden arviointiin liittyy. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tämän arviointia. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä esitellään toimintapolitiikan käsite ja toimintapolitiikan muotoiluprosessi. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen perusteella muodostettu synteesi toimii pohjana tutkimusaineiston analyysille. Ennen varsinaista analyysiosuutta tutkielmassa tarkastellaan lähemmin asepoliittisia linjauksia ja yhteiskunnallisia tekijöitä näiden taustalla. Tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkielmassa sovelletaan pääasiallisena tutkimusmenetelmänä kirjallisuuskatsausta, joka voidaan tarkemmin määritellä kuvailevaksi yleiskatsaukseksi. Tämä näkyy tutkielmassa siten, että tutkielman empiirinen aineisto koostuu 21 tutkimusartikkelista, jotka kaikki käsittelevät asepoliittisten linjausten arviointia Yhdysvalloissa. Näiden artikkeleiden avulla on tarkoitus luoda käsitys siitä, millaisia haasteita asepoliittisten linjausten vaikuttavuuden arviointiin liittyy. Tutkimusaineiston analyysissä käytettiin apuna teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimusaineistosta nousi esiin useita erilaisia asepoliittisten linjausten vaikuttavuuden arviointiin liittyviä haasteita. Nämä liittyivät arvioinnin kohteeseen, arvioinnin kriteereihin, tiedonkeruuseen ja tiedon käyttöön. Arvioinnin kohteeseen liittyviä haasteita olivat aineiston perusteella erinäiset rajausongelmat sekä yhteiskunnalliset että kulttuuriset tekijät. Arviointikriteereihin liittyviä haasteita puolestaan olivat tutkimusmenetelmiin ja arvottamiseen liittyvät ongelmat. Tiedonkeruun haasteet kuvailivat datan puutteeseen sekä tiedon saatavuuteen ja luotettavuuteen liittyviä ongelmia. Lisäksi tiedonkeruun osa-alueeseen kytkeytyivät toimintapolitiikoiden syy-seuraussuhteiden tunnistamisen vaikeudet. Tiedon käytön haasteet liittyivät aineiston mukaan tutkimustiedon hyödyntämättömyyteen ja erinäisten poliittisten intressiryhmien vaikutukseen. Lisäksi aineiston perusteella todettiin, että Yhdysvaltojen poliittinen ympäristö voi osaltaan vaikeuttaa asepoliittisten linjausten arviointia. Jatkotutkimuksen aiheiksi tutkielmassa ehdotetaan esimerkiksi sosiaalisten tekijöiden tarkastelua aseväkivallan taustalla, tai aseväkivallan vaikutuksiin liittyvien arvottamisen ongelmien pohtimista eettiset näkökulmat huomioon ottaen

Työeläkkeiden rahoitusselvitys

Raportissa tarkastellaan TyEL-eläkkeiden rahoitusta ja TyEL-yhtiöiden asiakashyvityksiä. Raportissa kuvataan TyEL:n rahoitusympäristön muutoksia ja rahoitussäännöksiä. Keskeiset pitkän aikavälin rakenteelliset haasteet ovat matala syntyvyys sekä matala korkotaso. Raportissa arvioidaan laskelmien avulla erilaisia rahastointivaihtoehtoja. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia lisätä TyEL-yhtöiden asiakashyvitysten läpinäkyvyyttä. Raportin toimeksianto sisältyy työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kesällä 2019 tekemään sopimukseen

Metsätyökylän muodonmuutos Venäjän Karjalassa

Artikkelissa tarkastellaan yhteiskunnan mobilisoitumisen vaikutuksia Venäjän Karjalan maaseudulla. Avainkäsitteemme on mobiili postproduktivismi, jonka selitysvoimaa arvioimme tapaustutkimuksemme kohteena olevan Koivuselän metsätyökylän viimeisen 20 vuoden aikaisessa kehityksessä. Ovatko rakenteelliset ja sosiaaliset muutokset Venäjän maaseudulla samanlaisia kuin länsimaissa vai vieläkö rajantakaisen Karjalan metsätyökyliä voidaan luonnehtia viittaamalla ”toisenlaiseen moderniin”? Koivuselän tapaus osoittaa, miten mobiilin yhteiskunnan esiinmarssi on modernisoinut paikan vuorovaikutusverkostoja ja paikallista elämää. Liikkuvat ja moniin paikkoihin yhteydessä olevat luonnonkäyttö-, työ- ja asumismuodot eivät kiinnity enää yhtä tiiviisti yhdyskuntajärjestelmään kuin aiemmin. Metsätyön siirryttyä paikallisilta liikkuvalle työvoimalle on Koivuselkä kehittymässä muualla asuvien vapaa-ajan kyläksi. Myös kylässä vielä asuvien arki on monipaikkaistunut ja tullut liikkuvammaksi

Kaviouralla : Maaseutumaantieteellinen tapaustutkimus hevosyrittäjänaisista

Suomalainen maaseutu elää muutoksen aikaa: entinen alkutuotannon alue on saanut uusia merkityksiä asumisen, tuotannon ja kuluttamisen alueena. Samalla hevosharrastus ja -yrittäminen sekä hevosten lukumäärä kasvavat edelleen etenkin naisten ratsastusharrastuksen lisääntyvän suosion myötä. Tutkielmassa kuvataan maaseudulle muuttaneiden hevosyrittäjänaisten tilannetta feministisen maaseutumaantieteen taustoittamana. Tutkielman tavoitteena on selvittää hevosyrittämisen muotoja ja motiiveja sekä naisten kokemusta maaseudusta yritysympäristönä ja hevosyrittäjyyden erityisiä merkityksiä naisille itselleen. Tutkimusalueena on kantahämäläinen Loppi, joka on tyypillistä kaupungin läheisyyteen sijoittuvaa, muuttovoittoa saanutta maaseutualuetta. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin kahdessa vaiheessa. Sähköpostikyselyllä saatiin kahdeksalta hevosyrittäjänaiselta vastaukset sekä teemahaastatteluilla neljältä heistä syventävää aineistoa. Vastaajat ovat löytäneet 2000-luvulla Lopelta alkutuotannolta vapautuneita pientiloja, joilla on mahdollista harjoittaa monipuolisesti hevosyrittämisen eri muotoja. Yrittämiseen johtaa oma aiempi hevosharrastus. Tämän tutkielman hevosyrittäjät kokevat itsensä vapaiksi ja mieltävät yrittämisen harkiten valituksi ja toivotuksi elämäntavaksi. Yrittämisen motiivit eivät liity ensisijaisesti liiketaloudellisiin tuottotavoitteisiin, vaan elämänlaatutekijöihin. Yrittäminen tapahtuu sosiaalisessa verkostossa, jossa tärkeimmät kumppanit ovat oma puoliso, naapurit ja asiakkaat. Usealle yrittäjälle juuri asiakassuhteissa tapahtuva onnistunut vuorovaikutus on keskeistä ja palkitsevaa. Maaseutuympäristö mahdollistaa hevoselämäntavan ja maaseudun tarjoamaa tilaa, rauhaa ja luontoa arvostetaan. Maaseudun tulevaisuus aiheuttaa huolta tällä kaupungin läheiselläkin maaseutualueella. Hevosyrittäjät kokevat toimintansa olevan merkityksellistä maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja kulttuuriperinteen säilyttämiseksi, vaikka tiedostavat, että kaikki eivät toimintaa arvosta tai voivat pitää sitä jopa ympäristölle haitallisena. Tämän tutkielman hevosyrittäjänaiset luovat kuvaa elämäntapavalinnan tehneestä yksilöstä, joka arvostaa itseään, työtään ja maaseutuympäristöä. Nämä naiset tuovat uusia sävyjä perinteisesti ja vielä nykyäänkin usein patriarkaalisena pidettyyn maaseutuympäristöön

Sisäportaat : suunnittelu, toteutus ja käyttöönotto korjausrakentamisen yhteydessä

Asiakastyönä toteutetussa opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin sisäportaat uusrenesassi talossa sijaitsevan huoneiston korjausrakentamisen yhteydessä Helsingin Punavuoressa. Työssä tutkittiin porrassunnittelun määräyksiä ja etsittiin luovia ideoita toteuttaan sisäportaat. Haluttiin suunnitella ja toteuttaa “jotain muuta kuin sitä mitä kaikkialla on”. Suunnittelua taustoitettiin tutkimalla eri porrasvaihtoetoihin, erilaisiin porrassuunnitelmiin ja tyyleihin eri maissa ja kulttuureissa sekä turvallisuusvaatimuksiin (kuva 1). Suunniteltiin asiakkaiden toiveita vastaavat tilaan sopivat kevyet, käyttäjäystävälliset ja turvalliset portaat. Portaat toteutettiin ja otettiin käyttöön kesällä 2021

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteellisuus: Yhdysvaltojen asepoliittiset linjaukset

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia haasteita Yhdysvaltojen asepoliittisten linjausten vaikuttavuuden arviointiin liittyy. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tämän arviointia. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä esitellään toimintapolitiikan käsite ja toimintapolitiikan muotoiluprosessi. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen perusteella muodostettu synteesi toimii pohjana tutkimusaineiston analyysille. Ennen varsinaista analyysiosuutta tutkielmassa tarkastellaan lähemmin asepoliittisia linjauksia ja yhteiskunnallisia tekijöitä näiden taustalla. Tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkielmassa sovelletaan pääasiallisena tutkimusmenetelmänä kirjallisuuskatsausta, joka voidaan tarkemmin määritellä kuvailevaksi yleiskatsaukseksi. Tämä näkyy tutkielmassa siten, että tutkielman empiirinen aineisto koostuu 21 tutkimusartikkelista, jotka kaikki käsittelevät asepoliittisten linjausten arviointia Yhdysvalloissa. Näiden artikkeleiden avulla on tarkoitus luoda käsitys siitä, millaisia haasteita asepoliittisten linjausten vaikuttavuuden arviointiin liittyy. Tutkimusaineiston analyysissä käytettiin apuna teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimusaineistosta nousi esiin useita erilaisia asepoliittisten linjausten vaikuttavuuden arviointiin liittyviä haasteita. Nämä liittyivät arvioinnin kohteeseen, arvioinnin kriteereihin, tiedonkeruuseen ja tiedon käyttöön. Arvioinnin kohteeseen liittyviä haasteita olivat aineiston perusteella erinäiset rajausongelmat sekä yhteiskunnalliset että kulttuuriset tekijät. Arviointikriteereihin liittyviä haasteita puolestaan olivat tutkimusmenetelmiin ja arvottamiseen liittyvät ongelmat. Tiedonkeruun haasteet kuvailivat datan puutteeseen sekä tiedon saatavuuteen ja luotettavuuteen liittyviä ongelmia. Lisäksi tiedonkeruun osa-alueeseen kytkeytyivät toimintapolitiikoiden syy-seuraussuhteiden tunnistamisen vaikeudet. Tiedon käytön haasteet liittyivät aineiston mukaan tutkimustiedon hyödyntämättömyyteen ja erinäisten poliittisten intressiryhmien vaikutukseen. Lisäksi aineiston perusteella todettiin, että Yhdysvaltojen poliittinen ympäristö voi osaltaan vaikeuttaa asepoliittisten linjausten arviointia. Jatkotutkimuksen aiheiksi tutkielmassa ehdotetaan esimerkiksi sosiaalisten tekijöiden tarkastelua aseväkivallan taustalla, tai aseväkivallan vaikutuksiin liittyvien arvottamisen ongelmien pohtimista eettiset näkökulmat huomioon ottaen

Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kokemuksia ryhmäkodin palveluista

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kokemuksia siitä, millaiset ryhmäkodin tarjoamat palvelut tukevat heitä integroitumisessa uuteen yhteiskuntaan. Tavoitteena oli myös selvittää, löytyykö ryhmäkodin tarjoamiin kotouttamispalveluihin uusia näkökulmia palvelujen kehittämistyön tueksi. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Espoon ryhmäkodin kanssa. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen ja aineistonhankintametodina on käytetty puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluun osallistui kolme ryhmäkodin asiakasta, jotka olivat asuneet ryhmäkodissa neljästä viiteen kuukautta. Aineisto kerättiin heinäkuussa ja marraskuussa 2015. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Teoreettisena opinnäytetyön viitekehyksenä on kotoutuminen. Lisäksi teoreettisessa osuudessa perehdyttiin aihealueeseen liittyvään pakolaiskirjallisuuteen, aiempiin tutkimuksiin, tilastoihin, lainsäädäntöön ja palvelujen laadunarviointiin. Tutkielman tulosten mukaan kotoutumisen edistämiseksi keskeisimpinä koettuja asioita olivat ryhmäkodin ohjaajien vähäinen vaihtuminen, ohjaajien yhtenäiset toimintalinjat ja nuorten tasa-arvoinen kohtelu. Arkitoimintoihin toivottiin konkreettisia muutoksia, kuten lisää pesutiloja, sekä mahdollisuutta jakaa makuutilat yhteisen kansalaisuuden mukaan. Nuorille mieluisat harrastukset, koulun käynti ja itse määritelty vapaa-ajan viettotapa esiintyivät erityisen tärkeässä roolissa nuorten kotoutumisessa. Kotouttamistyössä on tärkeää panostaa alkuvaiheen palveluihin, ja siitä syystä ryhmäkodin kotouttamistoimiin tähtäävää palvelua suunniteltaessa on tärkeää huomioida myös palveluista hyötyvien asiakkaiden mielipide. Kotoutumisen ja nuorille tarpeellisen tasapainoisen kehityksen kannalta olisi ohjaajien rekrytoinnissa kiinnitettävä huomiota henkilöstön ammatilliseen osaamiseen ja nuorten palveluntarpeiden tunnistamiseen. Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta kokonaisvaltaisen kotoutumisen edistämiseksi. Tästä opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää osana palvelujen kehittämistyötä erilaisissa turvapaikanhakijoiden alaikäisyksiköissä. Avainsanat kototutuminen, pakolaisuus, palvelun laadunarviointi, ryhmäkoti, alaikäinen turvapaikanhakijaThe aim of the thesis was to look into experiences of minor asylum seekers on what kind of services in a group home support them in integrating into a new society. Another aim was to find out if there are any new perspectives to services of integration that can be applied to improve the services. This thesis has been conducted in co-operation with a group home of Espoo. The thesis is qualitative and the method for gathering the material was half structured interview. Three group home residents took part in the interviews. Each interviewee had lived in a group home from four to five months. The data was collected in July and November of 2015. Content analysis was used as a method of analysis and the theoretical frame of reference of the thesis is social exclusion. The theoretical part of the thesis also discusses refugees, integration and quality of services. According to the results the key factors in promoting integration were permanent social workers, mutual lines of action between social workers and equal treatment of the youth. The residents wished for more concrete changes to everyday living including more bath-rooms and the possibility to share a room with people of the same nationality. Pleasant hobbies, going to school and self-determined free time played a significant role in the integration of the youth. Under-aged asylum seekers who arrive alone need special support and guidance in order to accomplish comprehensive integration. It is important to invest in the initial phase of integration, which is why it is necessary to hear the opinions of the residents while planning the integrating services of the group home. In order for the youth to grow and integrate properly it is essential to pay attention to the level of professionalism of people who apply for positions at the group home and their ability to recognize the needs of the residents. The results from this thesis can be utilized in the development process of group homes for under-aged asylum seekers

Kehonkuvaharjoitteet psykiatriselle potilaille : kyselytutkimus psykiatristen potilaiden kanssa työskenteleville fysioterapeuteille

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitä ja millaisia kehonkuvaharjoitteita fysioterapeutit Suomessa käyttävät työssään psykiatristen potilaiden kanssa. Työn tavoitteena oli kerätä yhteen fysioterapeuttien käyttämiä kehonkuvaharjoitteita masennus-, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö-, paniikkihäiriö-, syömishäiriö-, stressi- ja uupumus-, kipupotilaiden sekä seksuaalisen hyväksikäytön uhrien kanssa, sekä tuoda esiin harjoitteiden käytössä ilmeneviä vivahde-eroja. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimivat Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian palveluyksikön fysioterapeutit, jotka käyttävät työssään kehonkuvaharjoitteita. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella puolistrukturoidulla kyselytutkimuksella Suomen yliopistollisten sairaaloiden sairaanhoitopiireissä työskenteleville fysioterapeuteille. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 12 kappaletta, neljästä eri sairaanhoitopiiristä. Kyselystä ilmeni, että kehonkuvaharjoitteita käytetään eri potilasryhmille ja niitä sovelletaan eri tavoin terapiassa. Kyselyn tulosten mukaan kehonkuvaharjoitteista koetaan olevan paljon hyötyä psykiatristen potilaiden terapiassa eikä vastaajat olleet huomanneet varsinaisia haittoja harjoitteista, vaan pikemmin asioita, jotka tulee ottaa terapiassa huomioon. Tuloksista voidaan myös nähdä, että eri psykiatrisille potilasryhmille käytettävät harjoitteet ovat melko samanlaisia mutta pieniä eroavaisuuksia löytyy. Opinnäytetyön tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että jatkotutkimuksille kehonkuvaharjoitteiden käytöstä psyki-atrisilla potilailla on tarvetta. Tutkimuksesta saadun tiedon toivotaan kuitenkin antavan käsitystä siitä mitä ja millaisia harjoitteita fysioterapeutit käyttävät Suomessa eri psykiatristen potilaiden kanssa.The purpose of this thesis was to discover which and what kind of body image exercises physiotherapists use with psychiatric patients in Finland. The purpose of this thesis was also to collect together the exercises which physiotherapists use with patients suffering from depression, generalized anxiety disorder, panic disorder, eating disorder, stress and fatigue- or pain patients, as well as victims of sexual abuse and to bring up which kind of differences there are in the used exercises. The orderer of the thesis were physiotherapists of the pscychiatric clinic at Kuopio University Hospital, who use body image exercises in their work. The thesis was executed as a quantitative, semi-structured questionnaire study which was sent to physiotherapists of university hospitals in the health care districts in Finland. Twelve physiotherapists from four different university hospitals health care districts answered the questionnaire. The results indicated that the body image exercises are in frequent use with psychiatric patients and the exercises are applied in different ways. The results showed that the body image exercises had a lot of benefits in the therapy of psychiatric patients. The answerers didn’t report any negative effects of the body image exercises, they rather told things to remember in the therapy with patients. The results also showed that the exercises used with different psychiatric patient’s therapy were pretty similar but small differences can be found. From the results of this thesis it can be said that more research on body image exercises with psychiatric patients is needed. However, the results are hoped to give more understanding how body image exercises are used with psychiatric patients in Finland