Forest Owners’ Perspectives Concerning Non‑Timber Forest Products, Everyman’s Rights, and Organic Certification of Forests in Eastern Finland

Global trends towards the bioeconomy and multidimensional ecosystem-based approaches are transforming our understanding of forests and expanding access to forest management. The demand for non-timber forest products (NTFPs) is increasing due to the current trends in lifestyle and consumption. Forest owners play a key role in the supply of NTFPs. However, many forest owners are not committed to production or aware of the opportunities for production of their forests. Understanding better the family forest owners’ behaviour and decision making regarding NTFPs is needed to strengthen the role of NTFPs in the Finnish bioeconomy. In this study, forest owners’ perspectives concerning NTFPs, Everyman’s Rights, and organic certification of forests were identified. The survey data were collected by emailing the questionnaire to North Karelian forest owners and analysed by creating forest owner typologies based on their forest ownership motives and perspectives concerning NTFPs. Regarding forest ownership motives, four owner groups of relatively equal size were identified and named as recreationist, conservationists, timber producers, and resigning owners leaving the forest property to the next generation. Regarding their use of NTFPs and interest in producing NTFPs four groups of owners were identified: owners who 1) harvested NTFPs for household use or 2) sale, 3) would allow the harvesting of NTFPs not covered by everyman’s right, and 4) need more information on the joint production of timber and NTFPs not covered by Everyman’s Rights. Most owners were household users. The results can be utilised to promote NTFP production and advocate for the more effective organic certification of forests for different forest owner groups

Yhteisöllisyydestä pedagogista hyvinvointia oppilaitoksiin? Kaksi casea pedagogisen hyvinvoinnin valmennuspiloteista

Monessa oppilaitoksessa on huolestuttu yhteisöllisyyden heikkenemisestä ja sitä halutaan vahvistaa erilaisin toimenpitein. Tällä tavoitellaan myönteisiä vaikutuksia yksilöille, lähiyhteisöille ja organisaatioille. Tässä artikkelissa tarkastelemme yhteisöllisyyttä oppilaitoksissa pedagogisen hyvinvoinnin näkökulmasta kahdessa valmennuspilotissa, joista toinen toteutettiin ammatillisessa koulutuksessa ja toinen korkeakoulukentällä. Pedagoginen hyvinvointi käsitteenä antaa oppilaitosyhteisöille välineen jäsentää työ- ja opiskeluhyvinvoinnin suhdetta. Pedagoginen hyvinvointi yhdessä työhyvinvoinnin ja opiskeluhyvinvoinnin kanssa muodostaa ’hyvinvoinnin kehän’, jossa oppilaitosyhteisön toimijoiden hyvinvointi kietoutuu yhteen. Valmennuspilotit toteutettiin HyPe-hankkeessa. Hanke on yksi TYÖ2030-ohjelman rahoittamista työpaikkojen toimintatapojen kehittämishankkeista. HyPe-hankkeen valmennuspilottien tavoitteet ja valmentava työote olivat yhteiset, mutta lähtökohdissa ja valmennusryhmän kokoamisessa oli eroja. Korkeakoulujen pilotissa lähtökohta oli pedagogisen hyvinvoinnin avaintekijöissä (johtaminen, työorientaatio, rakenteet ja prosessit sekä yhteisöohjautuvuus), ja osallistuvat tiimit ja työryhmät olivat jo toiminnassa olevia ryhmiä. Ammatillisen koulutuksen pilotin lähtökohta painottui yhteisölliseen vuorovaikutukseen verkossa, ja ryhmät muodostuivat henkilöistä oppilaitosten eri yksiköistä. Valmennuspiloteissa tunnistettiin yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä, mutta myös haasteita yksilö-, esihenkilö-, yhteisö- ja oppilaitostasolla. Valmennusprosessit vahvistivat pedagogista hyvinvointia luomalla foorumeita tarkastella työtä eri tasoilla ja näkökulmista

Forest Owners’ Perspectives Concerning Non-Timber Forest Products, Everyman’s Rights, and Organic Certification of Forests in Eastern Finland

Global trends towards the bioeconomy and multidimensional ecosystem-based approaches are transforming our understanding of forests and expanding access to forest management. The demand for non-timber forest products (NTFPs) is increasing due to the current trends in lifestyle and consumption. Forest owners play a key role in the supply of NTFPs. However, many forest owners are not committed to production or aware of the opportunities for production of their forests. Understanding better the family forest owners’ behaviour and decision making regarding NTFPs is needed to strengthen the role of NTFPs in the Finnish bioeconomy. In this study, forest owners’ perspectives concerning NTFPs, Everyman’s Rights, and organic certification of forests were identified. The survey data were collected by emailing the questionnaire to North Karelian forest owners and analysed by creating forest owner typologies based on their forest ownership motives and perspectives concerning NTFPs. Regarding forest ownership motives, four owner groups of relatively equal size were identified and named as recreationist, conservationists, timber producers, and resigning owners leaving the forest property to the next generation. Regarding their use of NTFPs and interest in producing NTFPs four groups of owners were identified: owners who 1) harvested NTFPs for household use or 2) sale, 3) would allow the harvesting of NTFPs not covered by everyman’s right, and 4) need more information on the joint production of timber and NTFPs not covered by Everyman’s Rights. Most owners were household users. The results can be utilised to promote NTFP production and advocate for the more effective organic certification of forests for different forest owner groups

A Randomized, Sham-Controlled Trial of Repetitive Transcranial Magnetic Stimulation Targeting M1 and S2 in Central Poststroke Pain : A Pilot Trial

Objectives Central poststroke pain (CPSP), a neuropathic pain condition, is difficult to treat. Repetitive transcranial magnetic stimulation (rTMS) targeted to the primary motor cortex (M1) can alleviate the condition, but not all patients respond. We aimed to assess a promising alternative rTMS target, the secondary somatosensory cortex (S2), for CPSP treatment. Materials and Methods This prospective, randomized, double-blind, Sham-controlled three-arm crossover trial assessed navigated rTMS (nrTMS) targeted to M1 and S2 (10 sessions, 5050 pulses per session at 10 Hz). Participants were evaluated for pain, depression, anxiety, health-related quality of life, upper limb function, and three plasticity-related gene polymorphisms including Dopamine D2 Receptor (DRD2). We monitored pain intensity and interference before and during stimulations, and at one month. A conditioned pain modulation test was performed using the cold pressor test. This assessed the efficacy of the descending inhibitory system, which may transmit TMS effects in pain control. Results We prescreened 73 patients, screened 29, and included 21, of whom 17 completed the trial. NrTMS targeted to S2 resulted in long-term (from baseline to one-month follow-up) pain intensity reduction of >= 30% in 18% (3/17) of participants. All stimulations showed a short-term effect on pain (17-20% pain relief), with no difference between M1, S2, or Sham stimulations, indicating a strong placebo effect. Only nrTMS targeted to S2 resulted in a significant long-term pain intensity reduction (15% pain relief). The cold pressor test reduced CPSP pain intensity significantly (p = 0.001), indicating functioning descending inhibitory controls. The homozygous DRD2 T/T genotype is associated with the M1 stimulation response. Conclusions S2 is a promising nrTMS target in the treatment of CPSP. The DRD2 T/T genotype might be a biomarker for M1 nrTMS response, but this needs confirmation from a larger study.Peer reviewe

Eurooppalaisessa SPRINTT-tutkimuksessa selvitetään gerastenian ehkäisyä liikunta- ja ravitsemusintervention avulla

Maailmanlaajuisesti >60-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa nopeasti, mikä asettaa haasteita terveydenhuoltopalveluille. Haurastuminen eli gerastenia on yleistä vanhimmilla ikäihmisillä ja se johtaa fyysisen toimintakyvyn heikkenemiseen, lisää kaatumisriskiä, sosiaalista syrjäytymistä, heikentää elämänlaatua, lisää avun sekä laitoshoidon tarvetta. Liikkumiskyvyn ylläpitäminen on tärkeää, koska siten voidaan katkaista haurastumiseen johtava kierre. Yhteiseurooppalainen SPRINTT-projekti pyrkii kaksi vuotta kestävässä, satunnaistetussa, kontrolloidussa, liikuntaan ja ravitsemukseen pohjautuvassa interventiotutkimuksessa ehkäisemään ja hidastamaan liikkumiseen liittyviä toiminnanvajeita ≥70-vuotiailla henkilöillä, joilla jo on gerastenian merkkejä. Tutkimuksessa rekrytoidaan noin 1500 osallistujaa yhdestätoista Euroopan maasta. Interventioryhmän tutkittavat saavat yksilöityä ravitsemusneuvontaa, käyvät heille järjestetyssä liikuntaryhmissä ja toteuttavat kotiharjoitteluohjelmaa. Verrokkiryhmälle järjestetään kerran kuussa luentoja terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista. Päätulosmuuttujana tutkimuksessa on liikkumiskyky, jota mitataan 400 metrin kävelytestillä. Muita tulosmuuttujia ovat esimerkiksi muutokset lihasmassassa ja- voimassa, kaatumiset, kognitio, terveyspalvelujen käyttö ja elämänlaatu. SPRINTT-tutkimuksen tulosten odotetaan tuottavan tietoa, joka auttaa kehittämään gerastenian hoitoa sekä ehkäisemään liikkumiskyvyn heikkenemistä gerasteniariskissä olevilla ikäihmisillä. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on kehittää yleisesti hyväksytty määritelmä gerastenialle

Identifying the inheritable component of human thymic T cell repertoire generation in monozygous twins

We have analyzed T cell receptor repertoires in a unique set of thymus samples from a pair of monozygotic twins. While genetics affect the V(D)J rearrangement and generation of junctional sequences, the thymic selections seem largely stochastic and import no detectable inheritable effect at clonal level.Non peer reviewe

Molecular understanding of sulphuric acid-amine particle nucleation in the atmosphere

4 pages 359-363 in the print version, additional 7 pages online.Peer reviewe

Jäsenpalveluiden kehittäminen- Case Suomen Vuokranantajat ry

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Suomen Vuokranantajat ry:n jäsen-palveluita tulisi kehittää. Jäsenpalvelut ovat olennainen osa yhdistyksen jäsenille tuotettavaa arvoa, ja niiden kehittäminen tärkeää jäsenmäärän ja -tyytyväisyyden kannalta. Työn tavoitteina oli kartoittaa, mitkä yhdistyksen jäsenpalveluista ovat kaikkein käytetyimpiä, ja miten palveluiden käyttö on koettu. Näitä asioita haluttiin tutkia palveluiden käyttäjien, eli jäsenten näkökulmasta. Työn teoriaosuudessa käydään läpi yhdistystoiminnalle olennaisia käsitteitä. Osuudessa selvitetään, miten yhdistys määritellään ja mitä erityispiirteitä yhdistyksiin liittyy. Lisäksi mainitaan yhdistysten tärkeimpiä jäsenpalveluita ja se miten palvelut vaikuttavat yhdistyksen toimintaan sekä jäsenten tyytyväisyyteen. Lähteinä on käytetty yhdistystoimintaan liittyvää kirjallisuutta sekä Internet-lähteitä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä kyselytutkimuksena. Yhdistyksen jäsenille lähetetyn kyselyn avulla tutkittiin, miten jäsenet ovat kokeneet yhdistyksen palveluiden käytön. Kysely lähetettiin marraskuussa 2011 kaikille yhdistyksen jäsenille. Lähetyshetkellä heitä oli jäsenrekisterissä 4702 henkilöä. Vastauksia saatiin 1083 kappaletta, vastausprosentti oli 23. Tulosten perusteella yhdistyksen jäsenpalveluihin oltiin hyvin tyytyväisiä. Tärkeimpinä palveluina pidettiin neuvontaan ja tiedonsaantiin liittyviä palveluita. Suurin osa vastaajista ei toivonut jäsenpalveluiden määrän lisäämistä, vaan mieluummin palveluiden laadun varmistamista. Tärkeimpinä kehityskohteina esiin nousivat tiedottaminen ja yhdistyksen Internet-sivut. Monet jäsenet pitivät palvelun tarjontaa kattavana, mutta eivät olleet tietoisia kaikista tarjolla olevista jäsenpalveluista ja -eduista. Tiedotteiden ja Internet-sivujen selkeyden parantamisella jäsenpalveluita osattaisiin paremmin hyödyntää. Tiedottamisen parantamisen jälkeen jatkotutkimuksena voisi tutkia, miten muutokset ovat vaikuttaneet jäsenten tyytyväisyyteen.The purpose of this thesis was to assess how the member services of The Finnish Association of Landlords should be developed. The member services represent an essential part of the overall value produced for the members of the association. It is important to develop these services, as high-quality services have a direct effect on the number of members and mem-ber satisfaction. The objectives of this thesis were to survey which services are used the most and how the services have been experienced. The survey was conducted from the point of view of the members. In the theoretical section, essential concepts related to association activity are presented. In addition to defining the term association and discussing the special characteristics of associations this section describes the most important member services offered by associations and shows how the services affect member satisfaction. The sources that were used include information from the Internet and literature related to association activity. The empirical research was conducted as a quantitative survey, which attempted to establish how the members have experienced the services of the association. A question-naire was sent to all the members of the association in November 2011. There were 4702 persons in the membership register at the moment of transmission and 1083 members responded, giving a response rate of 23 %. On the basis of the results it can be inferred that the members were very satisfied with the services of the association. The services which are related to counseling and informing were considered to be the most important services. The majority of the interviewees did not ex-press hope for more member services; but rather preferred that attention be paid to the quality of the services. According to the results the most important targets for development were information channels such as the web pages of the association. The number of services was considered sufficient, but some members were not aware of all the services and benefits that are available to members. With improvements in notification and web pages, members would become more informed about how to utilize all the services for members. Once these improvements in the information channels are made, another survey would be needed to investigate how the changes have affected member satisfaction

Yritysten toiminnanohjausjärjestelmät ja niiden integrointimahdollisuudet Case:ResLog

Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä toiminnanohjausjärjestelmiä ResLog–hankkeen yhteistyöyritykset käyttävät, ja mitkä ovat näiden toiminnanohjausjärjestelmien integrointimahdollisuudet. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin, ovatko ResLog-hankkeen yhteistyöyritykset kiinnostuneita integroimaan käyttämänsä toiminnanohjausjärjestelmän muiden yhteistyöyritysten käyttämien järjestelmien kanssa. Kilpailun kasvaessa yritysten välillä myös toiminnanohjausjärjestelmien integroiminen yritysten kesken tulee lisääntymään. Integroimisen avulla pyritään parantamaan yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä luomaan verkostoja. Se mahdollistaa esimerkiksi tavaran tilaamiseen, toimittamiseen, valmistamiseen ja hankintaan liittyvien tietojen siirron reaaliaikaisesti yritysten kesken. ResLog-hanke on Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n, Teknologiakeskus TechVillan ja Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy:n toteuttama yhteistyöhanke. Hankkeen tarkoituksena on parantaa logistiikka-alueiden yhteistyötä Hyvinkään Sahamäessä ja Ilvesvuoressa Nurmijärvellä. Opinnäytetyötä varten tehtiin kysely ResLog–hankkeen yhteistyöyrityksille. ResLog-hankkeessa on seitsemäntoista yhteistyöyritystä. Hankkeen yhteistyöyrityksille lähetetyn kyselylomakkeen avulla selvitettiin, mitä toiminnanohjausjärjestelmiä hankkeen yhteistyöyritykset käyttävät, ja ovatko hankkeen yhteistyöyritykset kiinnostuneita integroimaan käyttämänsä toiminnanohjausjärjestelmän muiden yhteistyöyritysten käyttämien järjestelmien kanssa. Kyselyn tekemisessä käytettiin apuna SurveyMonkey-internetsivuston kyselytyökalua. Opinnäytetyön teoriaosassa kerrottiin kirjallisuuslähteiden pohjalta yleisesti toiminnanohjausjärjestelmistä, kuinka ne toimivat ja mihin niitä tarvitaan. Tehdyn kyselyn tulosten esilletuomisen jälkeen työssä perehdyttiin tarkemmin niihin toiminnanohjausjärjestelmiin, joita ResLog-hankkeen yhteistyöyritykset suoritetun kyselyn perusteella käyttävät. Toiminnanohjausjärjestelmien integroimisesta saatiin tietoa internetistä sekä haastattelemalla järjestelmien valmistajien edustajia. Opinnäytetyön kautta selvisi, että kaikki kyselyyn vastanneiden yritysten käyttämät toiminnanohjausjärjestelmät voidaan integroida keskenään. Kyselyn kautta selvisi, että ResLog-hankkeen yhteistyöyrityksillä ei ole suoranaista halua järjestelmiensä integroimiseen tai käyt-tämänsä järjestelmän vaihtamiseen samaan järjestelmään toisen yhteistyöyrityksen kanssa. Kaikki kyselyyn vastanneet yritykset olisivat kuitenkin valmiita muokkaamaan käyttämäänsä toiminnanohjausjärjestelmää ainakin joltain osin, jotta yhteistyö yhteistyöyritysten toiminnanohjausjärjestelmien välillä paranisi.Corporate Enterprise Resource Planning Systems and their Integration Case:ResLog The purpose of this Bachelor's thesis was to find out what Enterprise Resource Planning (ERP) systems ResLog’s partner companies use and what are the integration possibilities of these systems. In addition, another objective was to find out whether ResLog's project partner companies are interested in integrating their ERP systems with other companies. As competition between companies increases, the integration of ERP systems with other companies will also increase. Integration aims to improve a company's competitiveness and profitability, and create networks. The integration of ERP-systems makes it possible, for example to transfer information which is related to ordering goods, delivery, production and the acquisition of realtime data transfer between companies. The ResLog project is a cooperation project between Laurea University of Applied Sciences ltd, Technology Center TechVillan and the SYKLI Environmental School of Finland. The purpose of the project is to improve the cooperation in logistics between the companies in areas in Sahamäki Hyvinkää and Ilvesvuori Nurmijärvi. As part of this thesis, a survey was conducted among partner companies of the ResLog project. The ResLog project is cooperation between seventeen companies. The objective of the questionnaire was to clarify what kind of ERP-systems are used by the partner companies and are these companies interested in the possibility of integrating these ERP-systems with other partner companies. The survey was conducted as a qualitative study and a questionnaire tool from the SurveyMonkey website was used as an aid in making the survey. Basic information about ERP systems was presented in the theory part of the thesis. After presenting the results of the survey, more detailed information was presented concerning the different ERP-systems used by the partner companies. Information concerning the integration of the systems was collected via the internet and also by interviewing the sales persons of these systems. As a result of this thesis, it was discovered that all the EPR systems used by the respondent companies can be integrated with each other. Through the survey it became clear that the companies are not exactly willing to integrate their systems with each other, nor change their systems to a system used by another partner company. All of the respondent companies, however, would be willing to modify the uses of an ERP system, at least to some extent, in order to enhance cooperation between the companies

Koulutusilta perehdytyksen tukena

Tämä opinnäytetyö oli kehittämishanketyyppinen, jonka tavoitteena oli saada rakennettua perehdyttämisessä hyödynnettävä runko koulutusillalle. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli elektroniseen urheilutapahtumien tuottamiseen keskittynyt yritys UltiEsports. Toimeksiantaja halusi myös selvittää työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista tapahtuman aikana, jotta mahdollisiin ongelmakohtiin pystyttäisiin puuttumaan ajoissa ennen seuraavaa tapahtumaa. Opinnäytetyön lähtökohtana oli idea ennen tapahtumia järjestettävästä koulutusillasta, kun tapahtumassa huomattiin puutteita työntekijöiden perehdytyksessä. Viitekehyksessä tarkasteltiin työntekijöiden ja esimiehen perehdytystä sekä sen tärkeyttä. Opinnäytetyön viitekehyksessä sivuttiin myös kevytyrittäjyyttä ja selvennettiin mitä on elektroninen urheilu. Taitava esimies on työhyvinvoinnin perusedellytys, siksi opinnäytetyön viitekehyksessä on myös sivuttu hyvän esimiehen ominaisuuksia ja mitä esimieheltä voidaan odottaa. Aineistonhankintamenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin teemahaastatteluja. Teemahaastatteluilla pyrittiin avoimeen keskusteluun haastateltavien kanssa. Kysely kohdistettiin jokaiselle tapahtumassa työskenneelle henkilölle ja sillä pyrittiin selvittämään työssä jaksamista, miten perehdytys oli onnistunut vasta tapahtuman alkaessa sekä sisäisen viestinnän onnistuneisuutta. Opinnäytetyössä saatujen tulosten pohjalta rakennettiin kehitysehdotukseksi koulutusillan suuntaviivat, jotka ovat yleishyödyllisiä jokaista tapahtumaa ajatellen. Yrityksen on itse täytettävä yksityiskohtaisemmat tiedot ennen tapahtumia, sillä ne ovat joka kerralla hieman erilaisia. Perehdytyssuunnitelmaa on tarkoitus tarkistaa ja päivittää tarvittaessa ensimmäisten kokeilujen jälkeen. Laadukkaan perehdytyksen tarkoituksena on auttaa jokaista työntekijää tuntemaan olonsa tervetulleeksi, tuetuksi ja osaavaksi osaksi tulevissa tapahtumissa