A vallás értelmezései. Kvalitatív vizsgálat a vallási műveltség különbségeirõl finn gyerekek és teológus hallgatók körében

Az alábbi tanulmány finn teológushallgatók és hatodikos diákok különböző ’vallás’-sal kapcsolatos nézeteiről számol be. Az egyik csoport 12–13 éves diákokból áll (N=101), a másik a Helsinki Egyetem vallástanból diplomázó teológia szakos hallgatóit foglalja magában (N=40). A résztvevők brainstorming gyakorlaton vettek részt a vallással kapcsolatban. A tanulmány három különböző tárgykört hozott napvilágra: ezek az intézményi, természetfölötti és emberközeli dimenziók voltak. A vallással kapcsolatos asszociációk rendszerint a jelenség intézményi jellegét hangsúlyozzák. A tanulmány megmutatja, hogy a diákokkal ellentétben a teológushallgatók kiemelkedő szakértelme lehetővé teszi számukra, hogy a vallást a vallási szervezeteknél, intézményeknél tágabb jelenségként értelmezzék

The contribution of religious education and ethics to the development of worldviews: reflections of Finnish 9th grade students

Abstract The purpose of this article is to discuss the role of religious education and ethics instruction in the development of worldviews in public education using empirical data. The research question of the article is: How is the contribution of RE and Ethics in the development of worldviews perceived among 9th grade students? The study is based on qualitative interview data (N = 37) gathered from Finnish 9th grade students of different religious and worldview backgrounds. The article will also describe three cases from that sample: from Islamic RE, Lutheran RE and Ethics instruction. The data was analyzed with qualitative content analysis. The results indicate that students’ perceptions on the contribution of RE or ethics to the development of their worldviews could be divided into two groups: RE or Ethics were seen as contributors to students’ already existing worldviews or considered insignificant in relation to the development of their worldviews. Whether the instruction was considered strengthening or irrelevant in the development of a worldview did not depend on the background of the student. Aspects related to experiences about the instruction were intertwined with the questions referring to the contribution of instruction in the formation of worldviews.The purpose of this article is to discuss the role of religious education and ethics instruction in the development of worldviews in public education using empirical data. The research question of the article is: How is the contribution of RE and Ethics in the development of worldviews perceived among 9th grade students? The study is based on qualitative interview data (N = 37) gathered from Finnish 9th grade students of different religious and worldview backgrounds. The article will also describe three cases from that sample: from Islamic RE, Lutheran RE and Ethics instruction. The data was analyzed with qualitative content analysis. The results indicate that students’ perceptions on the contribution of RE or ethics to the development of their worldviews could be divided into two groups: RE or Ethics were seen as contributors to students’ already existing worldviews or considered insignificant in relation to the development of their worldviews. Whether the instruction was considered strengthening or irrelevant in the development of a worldview did not depend on the background of the student. Aspects related to experiences about the instruction were intertwined with the questions referring to the contribution of instruction in the formation of worldviews.Peer reviewe

Finnish Class Student Teachers' Perceptions of Religious Education

Peer reviewe

Akateemisesti lahjakkaiden kuudesluokkalaisten spiritualiteetti

The aim of this study was to explore the spirituality of Finnish academically gifted 12 13-year old pre-adolescents (N = 101). Their spirituality was investigated through the following three questions: (1) What is their relationship to religion? (2) How do they perceive transcendence? and (3) How does their search for meaning integrate into their lives? A total of 60 girls and 41 boys participated in the study. They attend a special school, Helsingin Suomalainen yhteiskoulu, in Helsinki, Finland. The school includes classes from grade 3 to upper secondary school and has an entrance test. This study is part of a research project called Actualizing Finnish Giftedness which is funded by the Finnish Academy between 2000 2007 and is led by Professor Tirri. The research project is based on Gardner s Multiple Intelligences theory (Gardner 1993) and on Hay s (1998) work on spirituality. The data in this study was gathered in 2003 and 2004. It includes both qualitative and quantitative material. The emphasis is on data gathered with interviews. The mixed method approach was used as the methodological framework for connecting the qualitative content analysis, phenomenological approach and the quantitative tests of this study. The results of the sub-studies are reported in full in the four original articles. First, the articles show that the pupils connect religion mainly with Christian institutions and do not consider religion and spirituality to overlap. Second, the articles show that the pupils believe in God and the interference of God in their lives and they think that reality includes a spiritual dimension. Third, the pupils had four kinds of existentially significant interests: personal, transcendental, cosmic and ethical. Cosmic interests were especially highlighted in the article concerning boys as nature and science were reported to be integral sources for their existential thinking. In addition, perceptions on God seemed to be connected to the individual s perception on the meaning of life. In RE, spiritual development has been a constant topic of interest since the late eighties. Likewise, recently in gifted education there have been discussions concerning spiritual intelligence (Gardner 1999) and spirituality of the gifted (Kerr & Cohn 2001). Based on the empirical results of the study, this study concludes that education wishing to promote spiritual development should aim at being existentially relevant to the pupils and use their existential search as an integrative framework for their individual talents and skills.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan millaista on suomalaisten akateemisesti lahjakkaiden 12 13 vuotiaiden oppilaiden (N = 101) spiritualiteetti. Tutkimukseen osallistui 61 tyttöä ja 40 poikaa. Osallistujat ovat Helsingin Suo-malaisen yhteiskoulun kuudesluokkalaisia oppilaita. Koulu valitsee oppilaansa kolmannelle luokalle testin perusteella. Oppilaiden spiritualiteettia tutkittiin seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Millainen suhde oppilailla on uskontoon? 2. Millainen suhde heillä on tuonpuoleiseen ja Jumalaan? 3. Miten elämäntarkoitus integroituu oppilaiden elämään? Väitöskirja perustuu neljään englanninkieliseen artikkeliin. Artikkelit osoittavat, että oppilaat yhdistävät uskonnon kristilliseen instituutioon sekä tekevät eron uskonnon ja spiritualiteetin välillä. Toiseksi artikkelit osoittavat, että oppilaat uskovat Jumalan ja tuonpuoleisuuden olemassaoloon ja niiden vaikutukseen elämässään. Kolman-neksi oppilailla on erilaisia eksistentiaalisesti merkittäviä kiinnostuksen kohteita: henkilökohtaisia, tuonpuolei-sia, kosmisia ja eettisiä kysymyksiä. Lisäksi oppilaiden jumalakäsitykset näyttivät olevan yhteydessä heidän käsitykseensä elämäntarkoituksesta. Tämä tutkimus on osa Suomen Akatemian vuosina 2000 2007 rahoittamaa tutkimusprojektia nimeltä Suomalaisen lahjakkuuden esiintyminen . Projektia johtaa professori Kirsi Tirri. Tutkimusprojekti perustuu Gardnerin (1993) moniälykkyysteoriaan ja Hayn (1998) spiritualiteettia koskevaan tutkimustyöhön. Tämä väitöskirjatutkimus sisältää sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista aineistoa. Väitöskirjaraportissa painottuu haastattelujen avulla kerätty aineisto. Koko aineisto kerättiin vuosina 2003 2004. Tutkimuksessa käytettiin mixed methods -lähestymistapaa metodologisena viitekehyksenä. Uskontokasvatuksessa on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tarkistettu yksilön uskonnollisuutta koskevia käsityksiä ja pohdittu yleisemmin oppilaan spirituaalisen kehityksen tukemisen perusteita. Samoin lahjakkuustutkimuksessa on alettu pohtia spirituaalisen lahjakkuuden olemusta (Gardner 1999) sekä lahjakkaiden oppilaiden spiritualiteettia (Kerr & Cohn 2001). Tutkimuksen perusteella koulussa annettava spiritualiteettikasvatus voisi ottaa lähtökohdakseen oppilaan elämäntarkoituksen ja eksistentiaalisen elämän artikuloinnin tukemisen ja pyrkiä edistämään oppilaan lahjojen ja suuntautumisen jäsentymistä hänen elämänkatsomukseensa

Editorial : International Perspectives on Worldviews in Education – Introduction to the Special Issue

Non peer reviewe

Hybridiopetus rippikoulussa covid-19-pandemian aikana: Haastattelututkimus rippikouluopettajien opetuskäytänteitä koskevista käsityksistä

Tämä artikkeli käsittelee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöiden (N=7) käsityksiä hybridiopetuksesta rippikoulussa pandemian aikana vuonna 2020. Empiirinen osio pohjautuu Itä-Suomesta rippikoulunopettajilta syksyllä 2020 kerättyyn haastatteluaineistoon. Tutkimuskysymykset olivat: “Millä tavoin hybridiopetusta järjestettiin tutkimusseurakuntien rippikouluissa covid-19-pandemian aikana vuonna 2020?” ja “Millaisia erityiskysymyksiä liittyy hybridiopetuksen järjestämiseen rippikouluissa?”. Laadullinen aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Vaikka etäopetuksen nähtiin vaikeuttavan rippikoulun tavoitteiden toteutumista ja yhteisöllisyyden rakentumista, pidettiin sitä kuitenkin potentiaalisena rippikouluopetuksen tukitoimena. Sen katsottiin mahdollistavan monipuolisia osallistumisen ja oppimisen tapoja sekä rippikoulun teemojen tuomisen lähemmäs nuoren elämää.   This article focuses on employees’ of Finnish Lutheran Church perceptions of hybrid-teaching in confirmation training during the pandemic in 2020. The empirical portion is based on qualitative data collected with interviews from confirmation training teachers from Eastern Finland (N=7). The research questions were: 1. How hybrid-teaching was organised in confirmation training during the Covid-19 pandemic in 2020 and 2. What kind of specific issues concern hybrid-teaching in confirmation training. The qualitative data was analysed with content analysis. Even though hybrid-teaching was considered as problematic for reaching the goals of instruction and sense of community, it was considered a plausible supporting tool for instruction. The participants considered hybrid-instruction also a tool for enhancing diverse ways of participation and learning along with bringing the topics of instruction closer to the everyday lives of youth

Eurooppalainen uskonnonopettaja

Aineisto on Keskustakampuksen kirjaston digitoimaa ja kirjasto vastaa aineiston käyttöluvist

21st Century Skills and Finnish Student Teachers' Perceptions about the Ideal RE Teacher Today and in the Future

This study investigates religious education (hereinafter referred to as “RE”) student teachers’ perceptions about what constitutes a successful teacher in the next 20-30 years. The study focuses on RE student teachers in teacher education in Finland. The students were studied in the light of a 21st century skills framework. The data were gathered using a questionnaire (N=43) and interviews (n=8). The analysis of the interviews was deductive content analysis with a quantification of the results. There were several results from the study. For instance, the RE student teachers’ expectations of professional development are connected to their perceptions of the task requirements. The RE student teachers perceived all kinds of interaction skills as an essential part of RE teacher competence in the future along with dialogue skills. The RE student teachers also emphasised learning to learn and critical thinking skills as the core skills of a successful RE teacher in the future. The participants seemed to highlight all the different literacy skills (information, media, technology and religious) as the core skills of a successful RE teacher. Especially religious literacy was considered to be a key skill in the competence of the RE teacher in the future.Peer reviewe