The Extension of Surgery Predicts Acute Postoperative Pain, While Persistent Postoperative Pain Is Related to the Spinal Pathology in Adolescents Undergoing Posterior Spinal Fusion

Persistent pain after posterior spinal fusion affects 12 to 42% of patients with adolescent idiopathic scoliosis. The incidence of persistent pain among surgically treated children with Scheuermann kyphosis and spondylolisthesis is not known. The aim of our study was to determine the predictors and incidence of acute and chronic postoperative pain in adolescents undergoing posterior spinal fusion surgery. The study was a retrospective analysis of a prospectively collected pediatric spine register data. The study included 213 consecutive patients (158 AIS, 19 Scheuermann kyphosis, and 36 spondylolisthesis), aged 10–21 years undergoing posterior spinal fusion at a university hospital between March 2010 and March 2020. The mean (SD) daily postoperative opioid consumption per kilogram was significantly lower in the spondylolisthesis patients 0.36 mg/kg/day (0.17) compared to adolescent idiopathic scoliosis 0.51 mg/kg/day (0.25), and Scheuermann kyphosis 0.52 mg/kg/day (0.25) patients after surgery (p = 0.0004). Number of levels fused correlated with the daily opioid consumption (rs = 0.20, p = 0.0082). The SRS-24 pain domain scores showed a statistically significant improvement from preoperative levels to two-year follow-up in all three groups (p ≤ 0.03 for all comparisons). The spondylolisthesis patients had the lowest SRS pain domain scores (mean 4.04, SD 0.94), reporting more pain two years after surgery, in comparison to AIS (mean 4.31, SD 0.60) (p = 0.043) and SK (mean 4.43, SD 0.48) patients (p = 0.049). Persistent postoperative pain in adolescents undergoing posterior spinal fusion is related to disease pathology while higher acute postoperative pain is associated with a more extensive surgery. Spondylolisthesis patients report more chronic pain after surgery compared to AIS and SK patients

Increased lesion depth, higher body mass index and older age are risk factors for osteoarthritis during long-term follow-up in patients with osteochondritis dissecans of the knee

Introduction To report on the long-term prognosis of osteochondritis dissecans (OCD) patients regarding radiological and patient-reported outcomes and to analyze possible risk factors. Materials and methods All patients diagnosed with knee OCD between 2004 and 2014 with radiographic Kellgren-Lawrence (K-L) grades 0-2 at the time of diagnoses, ability to understand the language of the interview, and willingness to participate in the study were retrospectively reviewed. Current knee radiographs and the Knee Injury and Osteoarthritis Outcome Score (KOOS) questionnaire were prospectively collected between May 2020 and March 2021. The extent of osteoarthritis (OA) and KOOS questionnaire results were evaluated. Results 90 patients (103 knees) with a mean age of 21 years (range 6-60) were included. The mean follow-up time was 12 years (range 7-20). 24 knees (23%) were treated conservatively, and 79 knees (77%) operatively. At the time of diagnoses, 90% of the patients had K-L grades of 0-1; during the follow-up period, 45% of the patients showed radiological progression of OA. Patient body mass index (BMI) (p = 0.004; 95% CI 0.25-0.29), age (p = 0.003; 95% CI 0.18-0.30), operative treatment (p = 0.0075; 95% CI 0.41-0.65) and lesion depth (p = 0.0007) were statistically significantly connected to K-L grade change. Patients with no progression in joint space narrowing had statistically significantly better overall KOOS scores (p = 0.03; 95% CI 0.77-0.88) than patients whose K-L grades worsened. Conclusions During the long-term follow-up of 12 years, patients with knee OCD had good clinical results. Lac of radiological progression of cartilage degeneration was noted in 55% of the patients, regardless of treatment method. Lesion depth, higher BMI and older age were associated with the progression of OA. The progression of OA was related to a worsening of functional scores.</p

Long-term prognostic significance of the ST level and ST slope in the 12-lead ECG in the general population

Background: Even minor ST depression in the electrocardiogram (ECG) is associated with cardiovascular disease and increased mortality. There is limited data on the prognostic significance of ST-level changes in the general population. Subjects and methods: A random sample of Finnish subjects (n = 6354) aged over 30 years (56.1% women) underwent a health examination including a 12-lead ECG in the Health 2000 survey. The effects of relative ST level as a continuous variable and ST slope (upsloping, horizontal, downsloping) in three different lead groups were analyzed using a multi-adjusted Cox proportional hazard model separately for men and women with total mortality as endpoint. Results: The follow-up lasted for 13.7 (SD 3.3) years for men and 13.9 (SD 3.1) years for women. Lower lateral ST levels were associated with all-cause mortality in multi-adjusted models in both genders (at.) + 80 ms hazard ratio [HR] 0.64 for a change of 1.0 mm [95% confidence interval 0.49-0.84, p = 0.002] for men and HR 0.61 [0.48-0.78, p <0.001] for women). Associated coronary heart disease had no major influence on the results. Exclusion of subjects with ECG signs of left ventricular hypertrophy from the analyses increased the mortality risk of lower lateral ST levels in men but decreased it in women. For the anterior and inferior lead groups, no statistically significant difference was seen after multivariate adjustment. ST slope was not an independent predictor of mortality after multivariate adjustment Conclusion: Lower ST level in the lateral ECG leads is an independent prognostic factor to predict all-cause mortality in the general population. (C) 2019 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe

The prognostic significance of T-wave inversion according to ECG lead group during long-term follow-up in the general population

Background Inverted T waves in the electrocardiogram (ECG) have been associated with coronary heart disease (CHD) and mortality. The pathophysiology and prognostic significance of T-wave inversion may differ between different anatomical lead groups, but scientific data related to this issue is scarce. Methods A representative sample of Finnish subjects (n = 6,354) aged over 30 years underwent a health examination including a 12-lead ECG in the Health 2000 survey. ECGs with T-wave inversions were divided into three anatomical lead groups (anterior, lateral, and inferior) and were compared to ECGs with no pathological T-wave inversions in multivariable-adjusted Fine-Gray and Cox regression hazard models using CHD and mortality as endpoints. Results The follow-up for both CHD and mortality lasted approximately fifteen years (median value with interquartile ranges between 14.9 and 15.3). In multivariate-adjusted models, anterior and lateral (but not inferior) T-wave inversions associated with increased risk of CHD (HR: 2.37 [95% confidence interval 1.20-4.68] and 1.65 [1.27-2.15], respectively). In multivariable analyses, only lateral T-wave inversions associated with increased risk of mortality in the entire study population (HR 1.51 [1.26-1.81]) as well as among individuals with no CHD at baseline (HR 1.59 [1.29-1.96]). Conclusions The prognostic information of inverted T waves differs between anatomical lead groups. T-wave inversion in the anterior and lateral lead groups is independently associated with the risk of CHD, and lateral T-wave inversion is also associated with increased risk of mortality. Inverted T wave in the inferior lead group proved to be a benign phenomenon.Peer reviewe

Brain amyloid load and its associations with cognition and vascular risk factors in FINGER study

To investigate brain amyloid pathology in a dementia-risk population defined as cardiovascular risk factors, aging, and dementia risk (CAIDE) score of at least 6 but with normal cognition and to examine associations between brain amyloid load and cognitive performance and vascular risk factors. Twenty participants (42%) had a positive PiB-PET on visual analysis. The PiB-positive group performed worse in executive functioning tests, included more participants with APOE ε4 allele (50%), and showed slightly better glucose homeostasis compared to PiB-negative participants. PiB-positive and -negative participants did not differ significantly in other cognitive domain scores or other vascular risk factors. There was no significant difference in Fazekas score between the PiB groups. A subgroup of 48 individuals from the Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER) main study participated in brain 11C-Pittsburgh compound B (PiB)-PET imaging, brain MRI, and neuropsychological assessment at the beginning of the study. Lifestyle/vascular risk factors were determined as body mass index, blood pressure, total and low-density lipoprotein cholesterol, and glucose homeostasis model assessment. White matter lesions were visually rated from MRIs by a semiquantitative Fazekas score. The high percentage of PiB-positive participants provides evidence of a successful recruitment process of the at-risk population in the main FINGER intervention trial. The results suggest a possible association between early brain amyloid accumulation and decline in executive functions. APOE ε4 was clearly associated with amyloid positivity, but no other risk factor was found to be associated with positive PiB-PET. OBJECTIVE RESULTS METHODS CONCLUSION

Molecular understanding of the suppression of new-particle formation by isoprene

Nucleation of atmospheric vapours produces more than half of global cloud condensation nuclei and so has an important influence on climate. Recent studies show that monoterpene (C10H16) oxidation yields highly oxygenated products that can nucleate with or without sulfuric acid. Monoterpenes are emitted mainly by trees, frequently together with isoprene (C5H8), which has the highest global emission of all organic vapours. Previous studies have shown that isoprene suppresses new-particle formation from monoterpenes, but the cause of this suppression is under debate. Here, in experiments performed under atmospheric conditions in the CERN CLOUD chamber, we show that isoprene reduces the yield of highly oxygenated dimers with 19 or 20 carbon atoms - which drive particle nucleation and early growth - while increasing the production of dimers with 14 or 15 carbon atoms. The dimers (termed C-20 and C-15, respectively) are produced by termination reactions between pairs of peroxy radicals (RO2 center dot) arising from monoterpenes or isoprene. Compared with pure monoterpene conditions, isoprene reduces nucleation rates at 1.7 nm (depending on the isoprene = monoterpene ratio) and approximately halves particle growth rates between 1.3 and 3.2 nm. However, above 3.2 nm, C-15 dimers contribute to secondary organic aerosol, and the growth rates are unaffected by isoprene. We further show that increased hydroxyl radical (OH center dot) reduces particle formation in our chemical system rather than enhances it as previously proposed, since it increases isoprene-derived RO2 center dot radicals that reduce C-20 formation. RO2 center dot termination emerges as the critical step that determines the highly oxygenated organic molecule (HOM) distribution and the corresponding nucleation capability. Species that reduce the C-20 yield, such as NO, HO2 and as we show isoprene, can thus effectively reduce biogenic nucleation and early growth. Therefore the formation rate of organic aerosol in a particular region of the atmosphere under study will vary according to the precise ambient conditions.Peer reviewe

Vanhusten fyysisen kunnon parantaminen Oriveden kotihoidossa: Laadukasta vanhuutta kotona pidempään

Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää kuinka vanhuksen itsenäistä suoriutumista ja turvallisuutta tuetaan kotona, kuinka fyysistä toimintakykyä ylläpidetään kotona, sekä mitä tukikeinoja tarvitaan, jotta vanhukset pärjäisivät kotona entistä pidempään. Vanhusten kotona pärjääminen on suuri haaste ja tavoite vanhusväestön suuren kasvun vuoksi väestörakenteessa. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytimme avointa haastattelua, joka toteutettiin ryhmäkeskusteluna. Haastattelimme kerralla kolmea kotihoidon työntekijää ja kahta kotisairaanhoitajaa. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina olivat ikäihminen käsitteenä, sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton ikäihmisten laatusuositukset, Oriveden vanhustyön strategia, vanhusten kotona pärjäämistä tukevat keinot ja voimaa vanhuuteen projekti 2010-2014. Tutkimustulosten mukaan kuntouttavalla työotteella pidennettiin laadukasta kotona pärjäämistä. Vanhuksen omatoimisuutta voitiin tukea tarvittavilla apuvälineillä, joiden kartoittamisessa yhteistyö fysioterapeutin kanssa oli tärkeää. Oriveden kotihoidon vanhusten fyysistä aktiivisuutta lisäsi palvelutalossa järjestettävä palvelupäivä. Opinnäytetyö tehtiin Oriveden kaupungille ja sen tarkoituksena oli tuottaa tietoa voimaa vanhuuteen projektia varten, jotta vanhusten kotona pärjäämiseen liittyviin ongelmakohtiin voitaisiin pureutua nopeasti. Opinnäytetyöstämme kävi ilmi, että kotihoidon asiakkaat tarvitsisivat enemmän säännöllistä ulkoilua. Huomioimme, että jatkossa yhteistyön kehittäminen fysioterapeuttien ja kotihoidon välillä olisi tärkeää asiakkaan kotona selviytymisen tukemiseksi. Jatkossa henkilöstömitoitus olisi pidettävä sellaisella tasolla, ettei kuntouttavan työotteen toteuttaminen kiireessä vaarannu. Mielenkiintoinen jatkotutkimusidea olisikin tutkia eri kuntien kotihoitohenkilöstömitoitusta ja sen vaikutusta vanhusten kotona pärjäämiseen.The aim of our thesis was to examine the effects of the physical health of elderly people on their functional capacity, how it is maintained in the home environment and what kind of support is needed so that elderly people could stay at home longer. Managing at home is a great challenge, and an objective because of the growth of the elderly population. Meeting this challenge requires information on the health and functional capacity of ageing people and the experiences of both the elderly people and the nursing staff of the services that social and health care system provides to enable living at home. The survey was qualitative and open interviews, in the form of a group conversation, were used as the research method. We interviewed three employees in the home care and two visiting nurses. The theoretical basis of this study was the quality recommendations of the Ministry of Social Affairs and Health and of the Finnish Municipal Association, population structure now and in the future, the strategy for the work with the aged in Orivesi, the concept of being an elderly person, elderly people’s physical and functional abilities as well as the project Voimaa Vanhuuteen (=gain strength in the old age). According to our survey, rehabilitating working methods promote the autonomy and the quality of life among the independently living elderly people. The independent initiative of elderly people could be promoted with the help of the devices needed. Co-operation with a physical therapist was important in order to chart the necessary aids. The physical activity of the elderly people in the home care in Orivesi was increased with a service day in the sheltered home. This thesis was commissioned by the town of Orivesi and its purpose was to provide information for the project Voimaa Vanhuuteen, so that the elderly people’s problems in managing at home could be recognized quickly. It became obvious in our thesis that the home care clients would need physical outdoor activities more regularly. It was also noticeable that in the future the co-operation between the physical therapists and home care employees should be developed in order to promote managing at home

Propensiteettipistemäärämenetelmien vertailua kystektomiatutkimuksessa

Havainnoivissa tutkimuksissa kausaalivaikutuksen eli syy-seuraussuhteiden tutkiminen on hankalaa, sillä tutkimusyksilöiden altistumista eri käsittelyille ei voida kontrolloida. Satunnaistetuissa kokeessa tutkimusyksilöt voidaan satunnaistaa, mutta kaikissa tapauksissa tämä ei ole eettistä tai muuten mahdollista. Tällöin altistetta saaneet tutkimusyksilöt voivat oleellisesti erota kontrolliyksilöistä. Tämä taustamuuttujien välinen ero halutaan tutkimusyksilöissä tasapainottaa. Propensiteettipistemäärä on käsittelyn määrittämisen todennäköisyys, joka riippuu taustamuuttujista. Sen avulla tasapainotetaan taustamuuttujien vaikutusta altisteeseen, jolloin niiden sekoittava rooli pienenee tai häviää. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan propensiteettipistemäärän neljää yleisintä menetelmää: kaltaistusta, käänteispistepainotusta, ositusta ja kovariaattisovitusta. Virtsarakkosyövän yksi aggressiivisimmista muodoista on lihasinvasiivinen rakkosyöpä, jota hoidetaan radikaalikirurgialla eli virtsarakon poistolla. Suomessa leikataan vuosittain keskimäärin 180 potilasta. Potilaan taustamuuttujat vaikuttavat päätökseen leikkausta suorittavasta sairaalasta. Tätä valikoitumista tasapainotetaan eri propensiteettipistemäärämenetelmillä, kun halutaan tutkia, onko leikkausta suorittavalla sairaalan koolla vaikutusta leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että propensiteettipistemäärällä on tasapainottava vaikutus ja että eri menetelmät antoivat samankaltaisia tuloksia keskenään

Sähköinen arkistointi Lappeenrannan edunvalvonnassa

Opinnäytetyön aiheena oli sähköinen arkistointi. Työn toimeksiantaja oli Lappeenrannan edunvalvonta, joka tuottaa edunvalvontapalveluja asiakkaille Imatralta, Lappeenrannasta, Lemiltä, Luumäeltä, Parikkalasta, Rautjärveltä, Ruokolahdelta, Savitaipaleelta sekä Taipalsaarelta. Työn tavoitteena oli saada kasaan kattava teoria sähköisestä arkistoinnista ja sen toiminnasta Lappeenrannan edunvalvonnassa. Työn teoriaosuus koostui internet-lähteistä, laeista sekä kirjallisuudesta. Teoriaosuuden tarkoituksena oli avata arkistoinnin periaatteita erityisesti sähköisen arkistoinnin kannalta. Lisäksi teoriaosuudessa selvitetään arkistointiin liittyvää lainsäädäntöä sekä asetuksia. Tutkimusosuus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Lappeenrannan edunvalvontaan kohdistuvassa kyselyssä selvitettiin henkilökunnan mielipiteitä sekä kokemuksia edunvalvonnan siirtymisestä perinteisestä arkistoinnin mallista sähköiseen arkistointiin. Opinnäytetyön tuloksena syntynyttä opasta voi hyödyntää erityisesti Lappeenrannan edunvalvonta mutta myös muut viranomaiset tai yritykset, jotka kaipaavat tietoa sähköisestä arkistoinnista

Miten sosiaalinen media vaikuttaa fitnessurheilijoiden ajatus- ja käytösmalleihin?

Opinnäytetyö keskittyy sosiaalisen median vaikutuksiin fitnessurheilijoiden ajatus- ja käytösmalleihin. Opinnäytetyössä kootaan vanhaa tutkittua tietoa yhteen uuden tiedon kanssa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytetään kirjallisuuskatsausta sekä kyselytutkimusta. Tarkoituksena on selvittää kuinka paljon ja miten sosiaalinen media vaikuttaa fitnessurheilijoihin. Lisäksi opinnäytetyössä tutkitaan fitness-aiheisia sosiaalisen median ilmiöitä tukemaan uutta kyselytutkimuksen avulla kerättyä tietoa. Molemmissa tutkimuksissa osoitettiin, että sosiaalisella medialla on oikeita henkilöitä seurattaessa paljon positiivisia vaikutuksia fitnessistä kiinnostuneille ihmisille sekä fitnessurheilijoille. Parhaassa tilanteessa sosiaalinen media ja sen sisältö motivoi urheilemaan, syömään monipuolisemmin sekä inspiroi kehittämään itseään. Vaikka positiivisien vaikutuksien olemassaoloa ei voi kieltää, osoittivat molemmat tutkimukset sosiaalisen median fitness-aiheisien julkaisujen vaikuttavan ihmisten käytökseen, kehonkuvaan, ajatteluun ja mielialaan enemmän negatiivisesti kuin positiivisesti. Suurin vaikutus sosiaalisella medialla fitnessurheilijoihin kohdistuu kilpailukauteen. Sosiaalisen median alustat ovat kuin luotuja sosiaaliselle vertailulle. Kilpailukaudella tavoitteena on pudottaa rasvamassaa ja täten saada lihaserottuvuutta esille. Kilpailijoilla on taipumusta käydä katsomassa sosiaalisesta mediasta kilpakumppaneiden fysiikoita ja sen hetkistä kireystasoa. Kilpakumppaneiden julkaisuja katsoessa kilpailijat usein vertaavat omaa kireystasoa ja fysiikkaa siihen, että ovatko he tarpeeksi lihaksikkaita tai kireitä ja tulevatko he pärjäämään tulevissa kilpailuissa. Fitnessurheilu on arvostelulaji, jossa kilpailijoiden kehoja verrataan toisiinsa. Sosiaalinen vertailu sosiaalisessa mediassa lisää fitnessurheilijoiden epävarmuutta, tyytymättömyyttä omaan kehonkuvaan sekä alentaa mielialaa. Erityisesti altistuessa sosiaaliselle vertailulle sosiaalisen median kautta fitnessurheilijoissa näkyy muuttuneita ajatusmalleja itsestään, kehostaan sekä suoriutumisestaan. Muuttuneet ajatusmallit puolestaan vaikuttavat fitnessurheilijan käyttäytymiseen sekä siihen, että fitnessurheilijat kokevat, etteivät tee riittävästi tai riittävän hyvin asioita, joka saattaa pitkässä juoksussa muuttaa urheilijan liikunta- tai ruokailutottumuksia haitalliseen suuntaan. Vaikka kilpailukauden aikana sosiaalisen median käyttö lisääntyy ja fitnessurheilijat näkevät sosiaalisen median käytön lisääntyvän itsevarmuuden kasvamisesta, niin samalla sosiaalisella medialla on haitallisia vaikutuksia, kun fitnessurheilija vertaa itseään toisiin. Opinnäytetyö pystyy osoittamaan, että sosiaalisen median kautta tehty vertailu on yksi vaikuttavimmista tekijöistä ulkonäkö- ja suorituspaineiden syntyyn. Sosiaalisen vertailun lisäksi yhteiskunnan asettamat normit ja oletukset aiheuttavat paineita sekä muuttuneita ajatus- ja käytösmalleja.Liitetiedostot: Liite 1. Kyselytutkimuksen vastaukset, fitnessurheilijat, valmentajat, tuomarit tai muut lajin parissa toimivat. Liite 2. Kyselytutkimuksen vastaukset, lajin ulkopuoliset henkilö