Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategian väliarviointi : Loppuraportti 14.11.2018

Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 –strategia on keskeisin sote-tiedonhallinnan ja sähköisten palvelujen kehittämistä ohjaava strategia. Se edistää sote-tiedon hyötykäyttöä, joka tukee palvelujärjestelmää, ammattilaista ja yksittäistä kansalaistakin. Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategian väliarviointi sisälsi sekä strategian toteutumiseen liittyvän osuuden, että tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin. Toteutumisen arviointi tutki mitä on tehty ja miten toimeenpanossa on onnistuttu. Tarkoituksenmukaisuuden arviointi vastasi siihen, mitkä asiat ovat edelleen relevantteja ja mikä tukee strategian kehittämistä. Arvioinnin tulokset ovat, että strategian sisältö ja tavoitteet ovat ajankohtaisia ja suurimmat ongelmat liittyvät toimeenpanoon. Toimeenpanon osalta puuttuu yhteinen tiekartta ja kehittämisen jatkumo. Strategian toimeenpanevan luonteen johdosta, olisi tärkeää määritellä mekanismit, miten toimeenpanon suuntaa voidaan päivittää säännöllisesti. Strategia on irrallaan toimeenpanosta. Huolimatta toimeenpanoon liittyvistä haasteista kehitys on ollut varsin hyvää. Strategia itsessään on vahvistanut tiedonhallinnan merkitystä laajalti sote-toimijoiden parissa. Keskeisimmät suositukset ovat toimeenpanon uudelleenorganisointi, eri toimijoiden vastuiden määrittely, toimeenpanon kytkeminen tiukemmin palvelujärjestelmän uudistamiseen sekä ympäröivän yhteiskunnan kehityksen huomiointi

Utnyttja social- och hälsovårdsinformationen – strategi fram till 2020. Halvtidsutvärdering : Slutrapport 14.11.2018

Utnyttja social- och hälsovårdsinformationen – strategi fram till 2020 är den mest centrala strategin när det gäller att styra utvecklingen av informationshanteringen och de elektroniska tjänsterna inom social- och hälsovården. Den främjar utnyttjandet av social- och hälsovårdsinformationen, vilket stöder servicesystemet, personalen och även den enskilda medborgaren. I halvtidsutvärderingen av strategin utvärderades både genomförandet av strategin och dess ändamålsenlighet. I utvärderingen av genomförandet utreddes vad som har gjorts och hur väl man har lyckats verkställa strategin. Utvärderingen av ändamålsenligheten fokuserade på vilka frågor som fortfarande är relevanta och vad som stöder utvecklingen av strategin. Utvärderingen visar att strategins innehåll och målsättningar är aktuella och att de största problemen hänför sig till verkställandet av strategin. Det saknas en gemensam färdplan och ett utvecklingskontinuum för verkställandet. Med anledning av strategins verkställande natur är det viktigt att definiera mekanismer för hur riktningen för verkställandet kan uppdateras regelbundet. Strategin är fristående från verkställandet. Trots att verkställandet har varit förknippat med vissa utmaningar har utvecklingen förlöpt rätt positivt. Strategin har i sig befäst informationshanteringens betydelse på bred front bland aktörerna inom social- och hälsovården. De mest centrala rekommendationerna går ut på att omorganisera verkställandet av strategin, definiera de olika aktörernas ansvar, bättre koppla verkställandet till reformen av servicesystemet och ge akt på utvecklingen i samhället

Koronavilkku-projektin loppuraportti

Koronavilkku oli koronaviruksen tartuntaketjujen katkaisun tehostamiseen tarkoitettu tietojärjestelmä. Se auttoi informoimaan käyttäjiä mahdollisesta altistumisesta koronavirukselle ja antoi heille toimintaohjeita. Mahdollisesti altistunut henkilö ohjattiin Koronavilkusta terveydenhuollon palveluihin. Tartunnan saanut puolestaan sai positiivisen laboratoriotestin jälkeen terveydenhuollosta Koronavilkun avauskoodin. Syöttämällä sen sovellukseen hän lähetti ilmoituksen tartunnastaan Koronavilkun taustajärjestelmään, josta lähti tieto mahdollisesti altistuneille. Koronavilkku toteutettiin korkeiden tietosuoja ja -turva vaatimuksien mukaisesti. Sovellus oli käytössä 31.8.2020 1.6.2022. Koronavilkku oli sovelluskäyttäjille vapaaehtoinen ja maksuton. Tässä loppuraportissa kerrotaan Koronavilkku-projektin vaiheista ja opeista. Lisäksi annetaan ideoita mahdolliseen vastaavaan tilanteeseen tulevaisuudessa

TIETOTURVA-ASIANTUNTIJAN OSAAMISEN KARTOITTAMINEN JA SUUNNITELMALLINEN KEHITTÄMINEN

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen palveluyksikön tietoturva-asiantuntijoiden osaamista voidaan suunnitelmallisesti kehittää siten, että jatkuvuus osaamisessa säilytetään. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää nykyisten asiantuntijoiden osaamisen nykytilaa suhteessa tavoitetilaan sekä osaamisen jatkuvuuden suunnitelmallinen ylläpito. Opinnäytetyö on toteutettu kvantitatiivisena kyselytutkimuksena palveluyksikön tietoturva-asiantuntijoille, esimiehille sekä Johtamisjärjestelmäkeskuksen Esikunnan(operatiivinen osasto) esimiehille. Opinnäytetyön viitekehyksenä on asiantuntijan osaamisen johtaminen ja osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Kohdeorganisaation ulkopuolelle lisäkyselynä tehty haastattelu toi toisen organisaation näkökulmaa osaamisen johtamisesta. Haastattelukysymykset ja vastaukset on lisätty opinnäytetyön liitteeksi. Tutkimuksen analysoinnissa käytettiin frekvenssijakaumaa ja kertymäprosenttia. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tietoturva-asiantuntijoiden ja esimiesten mielipiteet kouluttautumisen, osaamiskartoituksen, motivoinnin, sitoutumisen ja vuorovaikutustaitojen osalta eivät aina kohdanneet. Asiat, joissa asiantuntijoiden ja esimiesten näkemykset poikkeavat huomattavan paljon toisistaan, liittyvät asiantuntijoiden osaamisen ja ongelmanratkaisutaitojen hyödyntämiseen palveluyksikössä, tiedon jakamiseen, perehdytykseen ja strategiaan. Kyselyn vastausten pohjalta laadittiin runkosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää uuden työntekijän sekä talon sisäisen työntekijän rekrytoinnissa, perehdyttämisessä sekä osaamisen ylläpidossa ja suunnitelmallisessa kehittämisessä. Ehdotan Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskukselle jatkotoimenpiteinä vastaavanlaista tutkimusta, osoitettavaksi organisaation muille yksiköille.The purpose of this thesis was to find out how the knowledge of computer security specialists in the Defence Forces C4 Agency´s Services Unit can be improved in an organized and systematic way while maintaining the continuity of expertise. The aim of the survey was to determine the current experts´ knowledge in relation to the target state of knowledge and how to maintain expertise in a systematic way. The thesis was carried out using quantitative questionnaires for the Defence Forces C4 Agency’s Service Unit’s computer security specialists, their supervisors and Defence Forces C4 Agency Services Unit (Operations Division) supervisors. The theoretical framework of the thesis discusses expert knowledge management and how to maintain and develope it. An external inquiry made in another organization brought the viewpoint of another or-ganization regarding knowledge management. The interview questions and answers have been added to this thesis as an appendix. The method of analysis used in this study was frequency distribution and cumulative percentage. According to the research results it can be concluded that the opinions of security experts and managers on the current state of knowledge are varied. Areas where experts and managers views differently from each other were related to experts knowledge and the utilization of experts’ problem-solving skills in the Service Unit, as well as the sharing of information, orientation and strategy. Based on the results of the questionnaires, a plan was developed that can be utilized in recruiting, and orientation for new employees as well as for in-house employees, and in the maintenance of competence and as a systematic development tool. I suggest that the Defence Forces C4 Agency Service Unit follow up with similar research, applied to the organization’s other units

Relationship between oral frailty, health-related quality of life, and survival among long-term care residents

AimWe evaluated oral frailty (OFr) with six signs and its association with health-related quality of life (HRQoL), energy and protein intake, and survival among long-term care facilities.FindingsHRQoL decreased linearly with increasing number of OFr signs. OFr was not associated with energy and protein intake, and lower OFr category significantly predicted better survival.MessageThe six signs of OFr used in this study are easy to employ in long-term care at the bedside. Oral health of older residents in long-term care facilities should be given more attention.PurposeWe evaluated oral frailty (OFr) and its association with health-related quality of life (HRQoL), energy and protein intake, and survival among older long-term care residents.MethodsThis cross-sectional study with a 3-year follow-up for survival assessed 349 residents in long-term care facilities (73% female, mean age 82 years). We defined OFr with six signs (dry mouth, food residue on oral surfaces, unclear speech, inability to keep mouth open or pain expression during the clinical oral examination, diet pureed/soft) and OFr severity was categorized as Group 1, (mild) = 0-1 signs, Group 2 (moderate) = 2-4 signs, and Group 3 (severe) = 5-6 signs. We measured HRQoL with 15D instrument, and energy and protein intake by a 1- to 2-day food record. Mortality was retrieved from central registers on March 2021.ResultsOf the residents, 15% had 0-1, 67% 2-4 and 18% 5-6 OFr signs. HRQoL decreased linearly from Group 1 to Group 3. OFr correlated with such dimensions of HRQoL as mobility, eating, speech, excretion, usual activities, mental function, and vitality. We found no association between OFr categories and energy and protein intake. Survival decreased linearly from Group 1 to Group 3.ConclusionsOFr was common among older long-term care residents and OFr severity predicts poorer outcomes. The six oral signs denoting OFr may be used at the bedside to screen residents at risk for OFr.Peer reviewe