A COMUNICAÇÃO, O OUTRO E O DEVIR

No presente texto, analisamos algumas implicações que a concepção de comunicação, a saber, da comunicação como relação, que se institui entre sujeitos que avaliam o valor para si do que se propõe em mensagem, refletem sobre as condutas (um valor de educação) e sobre os papéis dos sujeitos, que se encontram nela. O modelo de comunicação, que apresentamos, primeiro que tudo propõe um lugar para os sujeitos implicados num processo dotado de estratégias, por vezes, limitadas e, por outras, enganadoras, de sobrevivência e desenvolvimento de seus ‘eus’

Executive Function Profiles at Home and at School in 11-Year-Old Very Low Birth Weight or Very Low Gestational Age Children

Objective: Executive function (EF) problems of children born at very low birth weight (VLBW; = 70 had clinically significant problems in the Working Memory subscale at school. Although they had clinically significant problems at home in the Behavioral Regulation Index, the difference disappeared when adjusted for paternal education. Lower gestational age, lower birth weight z-score, surgical necrotizing enterocolitis, low paternal and maternal education, and lower full-scale IQ were identified to be risk factors for higher scores in ecological assessment of EF. Conclusion: VLBW or VLGA children in this cohort exhibit fewer EF problems in ecological assessment of EF compared to previous literature. EF problems of this study population vary by home and school setting and are emphasized in working memory at school. Screening for EF problems in school environment is recommended to target the support.Peer reviewe

School performance is age appropriate with support services in very preterm children at 11 years of age

Aim: This Finnish regional birth‐cohort study compared the school performance of very preterm and full‐term children when they reached 11 years of age.Methods: Teachers rated the educational abilities of 123 preterm children and 133 full‐term controls at the age of 11 years as well as the support services they received. The children were all born in the Turku University Hospital between 2001 and 2005. In the preterm group, neurosensory impairments were confirmed at two years of corrected age, and full‐scale intelligence quotient (IQ) was assessed at 11 years of age using the Wechsler Intelligence Scale, Fourth Edition.Results: Educational abilities, including academic skills and classroom functioning, did not differ between the two groups after excluding the children with a full‐scale IQ Conclusion: A full‐scale IQ ≥ 70 and age‐appropriate educational abilities do not exclude a significant need for support services in very preterm children at the age of 11 years.</p

Executive Function Profiles at Home and at School in 11-Year-Old Very Low Birth Weight or Very Low Gestational Age Children

OBJECTIVE: Executive function (EF) problems of children born at very low birth weight (VLBW; ≤1500 g) or very low gestational age (VLGA; METHODS: A total of 125 VLBW or VLGA children and 132 controls were assessed using the Behavior Rating Inventory of EF, which includes 8 subscales that form the Behavioral Regulation and Metacognition Indexes. For VLBW or VLGA children, full-scale intelligence quotient (IQ) was assessed using the Wechsler Intelligence scale for Children, Fourth Edition. Neonatal data were collected systematically.RESULTS: VLBW or VLGA children with full-scale IQ ≥ 70 had clinically significant problems in the Working Memory subscale at school. Although they had clinically significant problems at home in the Behavioral Regulation Index, the difference disappeared when adjusted for paternal education. Lower gestational age, lower birth weight z-score, surgical necrotizing enterocolitis, low paternal and maternal education, and lower full-scale IQ were identified to be risk factors for higher scores in ecological assessment of EF.CONCLUSION: VLBW or VLGA children in this cohort exhibit fewer EF problems in ecological assessment of EF compared to previous literature. EF problems of this study population vary by home and school setting and are emphasized in working memory at school. Screening for EF problems in school environment is recommended to target the support.</p

Jatkuvan oppimisen koulutusmarkkinat Suomessa : Markkinan kokonaiskuvan hahmottelua

Raportissa jäsennetään Suomen jatkuvan oppimisen koulutusmarkkinoiden toimijoita, ominaispiirteitä ja volyymeja. Erityisesti tarkastellaan yksityisten koulutusyritysten toimintaa markkinoilla. Työelämän tarpeisiin vastaavaa, aikuisille suunnattua lyhytkestoista koulutusta tarjotaan sekä yhteiskunnan tukemana että liiketoimintana. Yksityisten koulutusyritysten tarjontaa on erityisen paljon johdon ja asiantuntijoiden koulutukseen. Myös julkisilla koulutustoimijoilla on markkinaehtoista toimintaa. Yksityiset yritykset eivät pääosin koe, että julkinen koulutusjärjestelmä kilpailee yritysten palvelujen kanssa. Yksityistä markkinaa jää silti syntymättä laajan julkisen koulutustarjonnan vuoksi. Yritystoimijat pitävät tärkeänä kilpailuneutraliteettia silloin, kun yksityis- ja julkisomisteiset toimijat kilpailevat muun muassa julkisissa hankinnoissa. Koulutuspolitiikan ja koulutusliiketoiminnan välille tarvitaan yhteistyötä ja yhteiskehittämistä muun muassa osaamisen tunnistamisen kehittämisessä. Jatkuvan oppimisen tietoperustan kehittämiseksi tutkimus suosittelee markkinaehtoisen toiminnan kattavampaa sisällyttämistä käsitteistöön ja tiedonkeruuseen. Tutkimus pohjautuu tilastoihin, rekisteriaineistoihin, haastatteluihin, yrityskyselyyn, suuryritysten tapaustutkimuksiin sekä suoriin tietopyyntöihin eri toimijoilta

Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi

Viime vuosina osaksi kokonaisturvallisuutta on nostettu tarve kehittää yksilön ja yhteiskunnan resilienssiä, eli kykyä sietää häiriö- ja kriisitilanteita sekä mukautua niiden jälkeiseen tilanteeseen. Raportissa tarkennetaan resilienssin merkitystä sekä esitetään keinoja edistää resilienssiä suomalaisessa yhteiskunnassa. Resilienssi määritellään raportissa kolmivaiheisesti vastustuskyvyksi, toimintakyvyn säilyttämiseksi ja oppivaksi mukautumiseksi. Resilienssi ei ole vastaus mihinkään tiettyyn uhkaan, vaan liittyy ensisijaisesti yleiseen kykyyn mukautua häiriö- ja kriisitilanteisiin niiden tarkasta luonteesta riippumatta. Raportti esittelee neljätasoisen kokonaisresilienssin käsitteen, joka viittaa yksilön, yhteisön, valtioinstituutioiden ja kansainvälisen kytkeytyneisyyden resilienssitasojen yhteensovittamiseen. Raportti esittelee myös keinoja edistää, mitata ja arvioida resilienssiä. Erityisen keskeistä kokonaisresilienssin edistämiseksi ovat lapsuuden ja nuoruuden turvaverkot ja laadukas koulutus, tasokkaat ja saavutettavissa olevat sosiaali- ja terveysalan palvelut ja kriisityö, demokraattisten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen sekä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen. Lisäksi on keskeistä panostaa jatkossakin materiaalisen huoltovarmuuden selkärankana toimivien kansainvälisten yhteyksien kehittämiseen sekä laajemmin sääntöperustaisen kansainvälisen järjestyksen tukemiseen. Myös ympäristö- ja resurssiturvallisuuden kysymykset on otettava entistä keskeisemmäksi osaksi kokonaisturvallisuusviitekehystä

Biologian kenttäopetus yliopistoissa: yhteistyöllä uuteen nousuun

Kenttäkurssit ovat keskeinen osa biologian ja lähitieteiden opetusta yliopistoissa. Luonnossa tapahtuva opetus kehittää sekä ymmärrystä tieteenalan teoreettisista perusteista että ammatillisia käytännön taitoja. Kenttäkursseilla omat havainnot muodostuvat oppimisen perustaksi muiden oppimistapojen rinnalla. Vaikka kenttäopetuksen tarpeellisuudesta ollaan yksimielisiä, kenttäkursseja uhkaavat yliopistojen rahoituksen väheneminen ja tutkimusasemaverkoston karsiminen. Tässä kirjoituksessa pohdimme, kuinka uhkista huolimatta kenttäopetuksen määrää, laatua ja kustannustehokkuutta voidaan lisätä yliopistojen ja niiden tutkimusasemien välisellä yhteistyöllä.</p