Clean Laundry with Pure Conscience : A Study on Laundry Practices Among Finnish Consumers

Peer reviewe

Anvisningar för läkarundersökning av fartygspersonal : Social- och hälsovårdsministeriets handbok

De som arbetar på fartyg ska vara lämpliga för fartygsarbete med hänsyn till hälsan. Fartygspersonalens hälsomässiga lämplighet bedöms vid första undersökningen eller den förnyade undersökningen. Undersökningen utförs av en sjömansläkare som godkänts av Transport- och kommunikationsverket och som skriver ett intyg över läkarundersökningen på den blankett som fastställts för detta ändamål. Syftet med läkarundersökningar av fartygspersonal är att säkerställa att de personer som arbetar i sjöfartsyrken med hänsyn till sin hälsa klarar av att utföra de uppgifter som krävs i yrket utan att äventyra sjösäkerheten eller säkerheten för sig själv eller andra personer som arbetar på fartyget. Lagen om läkarundersökning av fartygspersonal skapar en grund för läkarundersökningarna. Mer detaljerade bestämmelser om den synförmåga och hörsel som fordras av fartygspersonal utfärdas genom förordning av social- och hälsovårdsministeriet. De nationella bestämmelserna grundar sig på ILO:s sjöarbetskonvention (Maritime Labour Convention) samt den internationella STCW-konventionen. I de uppdaterade anvisningarna för läkarundersökning har lagts till de ändringar som internationella konventioner och nationella bestämmelser har medfört under de senaste åren. Reformer av sjömansläkarsystemet har också beaktats i anvisningarna. I handboken har tagits in mer detaljerade anvisningar om hur en läkarundersökning ska utföras i praktiken, om vilka krav på funktionsförmåga som gäller för fartygsarbete och om riskbedömning av den hälsomässiga lämpligheten

Laivaväen lääkärintarkastusohjeet : Tautiryhmäkohtaiset soveltamisohjeet

Aluksella työskentelevien on oltava terveydentilaltaan laivatyöhön soveltuvia. Laivaväen terveydellinen soveltuvuus todetaan hyväksytyn merimieslääkärin tekemässä terveystarkastuksessa. Laivaväen lääkärintarkastuksia ohjeistavat kansainväliset ja kansalliset ohjeet ja säädökset. Perusohjeet laivaväen lääkärintarkastuksesta on koottu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen laivaväen lääkärintarkastuksesta. Tarkastuskäytäntöjen kehittämiseksi ja arviointiperusteiden yhdenmukaistamiseksi on ollut tarvetta laatia yksityiskohtaisempia ohjeita keskeisten tautiryhmien osalta kansainvälisten mallien mukaisesti. Tautiryhmäkohtaisten ohjeiden pohjana on käytetty ILO/IMO:n ohjeita merenkulkijoiden lääkärintarkastuksista. Suomalaisten soveltamisohjeiden muokkaamisessa on hyödynnetty eri maiden kansallisia oppaita, Suomen käypä hoito -ohjeistuksia, muiden liikennemuotojen kansallisia ohjeistuksia ja käytännön työstä kertynyttä kokemusta. Ohjeiden alkuosassa oleviin taulukoihin on koottu soveltuvuusarvioinnissa oleellisia tautiryhmäkohtaisia ohjeita. Näitä seuraavassa selitysosassa on avattu asiaa erityisesti merenkulun kannalta. Diagnoosiryhmittäisissä taulukoissa neuvotaan, milloin sairaudesta seuraa poikkeuslupamenettelyllä asetettavia rajoituksia laivatyöhön ja missä tilanteessa sairaus aiheuttaa pysyvän tai tilapäisen esteen laivatyöhön

Laivaväen lääkärintarkastusohjeet : Sosiaali- ja terveysministeriön opas

Aluksella työskentelevien on oltava terveydentilaltaan laivatyöhön soveltuvia. Laivaväen terveydellinen soveltuvuus todetaan alku- tai uusintatarkastuksessa. Tarkastuksen tekee Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymä merimieslääkäri, joka laatii tarkastustodistuksen tähän tarkoitukseen vahvistetulle lomakkeelle. Laivaväen lääkärintarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että merenkulkuammateissa työskentelevät henkilöt kykenevät terveydentilansa puolesta suoriutumaan ammatin edellyttämistä tehtävistä vaarantamatta meriturvallisuutta tai omaa tai muiden aluksella työskentelevien turvallisuutta. Laki laivaväen lääkärintarkastuksista luo pohjan lääkärintarkastuksille. Yksityiskohtaisemmin laivaväeltä vaadittavasta näkö- ja kuulokyvystä säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Kansalliset määräykset perustuvat ILO:n merityöyleissopimukseen (MLC) ja kansainväliseen STCW-yleissopimukseen. Päivitettyihin lääkärintarkastusohjeisiin on sisällytetty viime vuosina tapahtuneet kansainvälisten sopimusten ja kansallisen sääntelyn tuomat muutokset. Myös merimieslääkärijärjestelmän uudistuksia on huomioitu ohjeissa. Oppaaseen on lisätty aiempaa yksityiskohtaisempaa ohjeistusta lääkärintarkastuksen käytännön suorittamisesta, laivatyön edellyttämistä toimintakykyvaatimuksista ja terveydellisen soveltuvuuden riskinarvioinnista

Sri Lankan tsunami refugees: a cross sectional study of the relationships between housing conditions and self-reported health

BACKGROUND: On the 26th December 2004 the Asian tsunami devastated the Sri Lankan coastline. More than two years later, over 14,500 families were still living in transitional shelters. This study compares the health of the internally displaced people (IDP), living in transitional camps with those in permanent housing projects provided by government and non-government organisations in Sri Lanka. METHODS: This study was conducted in seven transitional camps and five permanent housing projects in the south west of Sri Lanka. Using an interviewer-led questionnaire, data on the IDPs' self-reported health and housing conditions were collected from 154 participants from transitional camps and 147 participants from permanent housing projects. Simple tabulation with non-parametric tests and logistic regression were used to identify and analyse relationships between housing conditions and the reported prevalence of specific symptoms. RESULTS: Analysis showed that living conditions were significantly worse in transitional camps than in permanent housing projects for all factors investigated, except 'having a leaking roof'. Transitional camp participants scored significantly lower on self-perceived overall health scores than those living in housing projects. After controlling for gender, age and marital status, living in a transitional camp compared to a housing project was found to be a significant risk factor for the following symptoms; coughs OR: 3.53 (CI: 2.11-5.89), stomach ache 4.82 (2.19-10.82), headache 5.20 (3.09-8.76), general aches and pains 6.44 (3.67-11.33) and feeling generally unwell 2.28 (2.51-7.29). Within transitional camp data, the only condition shown to be a significant risk factor for any symptom was household population density, which increased the risk of stomach aches 1.40 (1.09-1.79) and headaches 1.33 (1.01-1.77). CONCLUSION: Internally displaced people living in transitional camps are a vulnerable population and specific interventions need to be targeted at this population to address the health inequalities that they report to be experiencing. Further studies need to be conducted to establish which aspects of their housing environment predispose them to poorer health

Merenkulun turvallisuuskulttuurin arviointi ja kehittäminen - parempaa turvallisuutta inhimillisten tekijöiden hallinnalla : Seasafety-loppuraportti

Merenkulku on turvallisuuskriittinen ala, jossa moninaiset tekijät voivat johtaa matkustajien, henkilöstön, ulkopuolisten tekijöiden tai ympäristön vahinkoon. Millainen turvallisuuskulttuuri toimialalla vallitsee? Miten uudistaa merenkulun turvallisuusajattelua ja turvallisuuskulttuuria? ”Merenkulun turvallisuuskulttuurin arviointi ja kehittäminen – parempaa turvallisuutta inhimillisten tekijöiden hallinnalla” (SeaSafety) -hankkeessa merenkulun nykyistä turvallisuustilannetta, sen kehittämisen tarpeita ja edellytyksiä lähestyttiin sekä turvallisuuskulttuurin että inhimillisten tekijöiden näkökulmien avulla. Hankkeessa tutkittiin merenkulun nykyisiä turvallisuusjohtamisen käytäntöjä ja turvallisuuskulttuurin piirteitä kyselyjen, dokumenttianalyysin sekä yksilö- ja ryhmähaastattelujen avulla. Lisäksi järjestettiin neljä työpajaa, joiden tavoitteena oli turvallisuusajattelun kehittyminen ja turvallisuuskulttuurin parantaminen systeemitasolla, yhdessä merenkulun toimijoiden kanssa

Seafit – Merenkulun hätätilannetehtävien kuormittavuus ja merenkulkijoiden fyysisen toimintakyvyn arviointi

SeaFit-tutkimuksen avulla saatiin uutta tietoa merenkulun hätätilannetehtävien fyysisestä kuormittavuudesta. Samalla arvioitiin merenkulkijoille soveltuvaa kuntotestausta. Tutkimuksen suosituksia voidaan soveltaa terveystarkastuskäytäntöjen kehittämisessä sekä oikea-aikaisen kuntoutuksen ja työssä selviytymisen tukemisessa

Common symptoms during pregnancy to predict depression and health status 14 years post partum

Objective: To examine the prospective association between symptoms commonly experienced during pregnancy and the mental and general health status of women 14 years post partum. Methods: Data used were from the Mater-University of Queensland Study of Pregnancy, a community-based prospective birth cohort study begun in Brisbane, Australia, in 1981. Logistic regression analyses were conducted. Results: Data were available for 5118 women. Women who experienced a higher burden of symptoms during pregnancy were at greater risk of becoming depressed and reporting poorer health status 14 years post partum. Women who experienced major problems during pregnancy were 4 times more likely to be depressed and nearly 8 times more likely to report poorer health status 14 years after the index pregnancy compared with women who experienced few problems. Conclusions: Findings suggest that pregnant women who experience common symptoms during pregnancy are likely to experience poorer mental and self-reported general health 14 years after the pregnancy. (C) 2008 International Federation of Gynecology and Obstetrics. Published by Elsevier Ireland Ltd. All rights reserved

Greater family identification – but not greater contact with family members - leads to better health: evidence from a Spanish longitudinal study

We investigated the effect of family identification (one's subjective sense of belonging to and commonality with the family) on self-reported ill-health in 206 Valencian undergraduates, with eight months between T1 and T2. While greater family identification T1 predicted lower ill-health T2, ill-health T1 did not predict family identification T2. family contact T1 (one’s intensity of interaction with family) was unrelated to ill-health T2. This shows that family identification impacts positively on health over time (rather than health impacting positively on family identification over time), and this is not reducible to effects exerted by family contact. These findings indicate that encouraging patients to engage in group activities might produce negligible health gains unless the patient identifies with the group in question

Inequalities in health and health service utilisation among reproductive age women in St. Petersburg, Russia: a cross-sectional study

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Russian society has faced dramatic changes in terms of social stratification since the collapse of the Soviet Union. During this time, extensive reforms have taken place in the organisation of health services, including the development of the private sector. Previous studies in Russia have shown a wide gap in mortality between socioeconomic groups. There are just a few studies on health service utilisation in post-Soviet Russia and data on inequality of health service use are limited. The aim of the present study was to analyse health (self-rated health and self-reported chronic diseases) and health care utilisation patterns by socioeconomic status (SES) among reproductive age women in St. Petersburg.</p> <p>Methods</p> <p>The questionnaire survey was conducted in 2004 (n = 1147), with a response rate of 67%. Education and income were used as dimensions of SES. The association between SES and health and use of health services was assessed by logistic regression, adjusting for age.</p> <p>Results</p> <p>As expected low SES was associated with poor self-rated health (education: OR = 1.48; personal income: OR = 1.42: family income: OR = 2.31). University education was associated with use of a wider range of outpatient medical services and increased use of the following examinations: Pap smear (age-adjusted OR = 2.06), gynaecological examinations (age-adjusted OR = 1.62) and mammography among older (more than 40 years) women (age-adjusted OR = 1.98). Personal income had similar correlations, but family income was related only to the use of mammography among older women.</p> <p>Conclusions</p> <p>Our study suggests a considerable inequality in health and utilisation of preventive health service among reproductive age women. Therefore, further studies are needed to identify barriers to health promotion resources.</p