Evaluation of climate policies and measures in EU member states – examples and experiences from four sectors

Improving the effectiveness of climate policy requires monitoring and evaluation of the implementation of policy measures. Also the EU requires that the member states should every two years report their implemented measures to the European Commission according to the Decision 280/2004/EC. This report studies the ex-ante and ex-post evaluations of climate policies implemented in the EU countries. The focus is especially on policies related to buildings, waste and F-gases. The objective of the study is to encourage sharing experiences of evaluations between countries and thus increase the transparency and cost-efficiency of the evaluations. The study addresses e.g. what kind of criteria and methods have been used in the evaluations, what kind of data has been utilised and what kind of limitations have been brought up in the evaluations. The need to renew the evaluation and reporting of climate policy measures has been recognised both at the EU – and member state level. The European Commission has proposed replacing the current Decision 280/2004/EC with a decree that would oblige member states to report about their policy measures yearly in more detail than currently. The results of this report are reflected against the Commission’s proposal. Based on this report, a clearer distinction should be made between regular, routine-like reporting and research-based evaluations. The report concludes that regular reporting should be restricted to standardised data that is relatively easily available. At the same time, the need to undertake periodic, more in-depth and research-based evaluations, can be emphasised

SKEP ERA-NET Work Package 3 – Approaches and practices in the evaluation of environmental research programmes

SKEP ERA-NET is a partnership that aims to improve the coordination of environmental research in Europe. This report is a result of  Work Package 3 of the SKEP ERA-NET, led by the Finnish Environment Institute (SYKE) and the Finnish Ministry of the Environment (FiMoE). SKEP ERA-NET is part of the ERA-NET scheme, which is one of the tools of the European Union to create an integrated European Research Area for innovative knowledge production. The report concentrates on the mid-term and ex-post evaluation of environment-related research programmes. It synthesises experiences of programme evaluations by reviewing evaluation literature and analysing material that has been collected from various research funding agencies. The material includes both written documents and interviews. The report also presents outcomes of an evaluation-related workshop held in spring 2007. Different approaches are provided concerning the planning of programme evaluation and choosing the type, focus and methods of the evaluation. Special attention is paid to the challenges of evaluating the societal and environmental outcomes of a research programme. The utilisation of the evaluation results is also covered. As the ERA-NET scheme aims at increasing supranational research collaboration in the form of e.g. joint research programmes, one part of the report is devoted to the evaluation of jointly coordinated and funded research programmes

Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu. Taustaraportti. Pilaantuneet maat

Valtakunnallinen jätesuunnitelma korostaa pilaantuneiden maiden kunnostamista ekotehokkaasti. Kunnostuksen ekotehokkuus on kuitenkin edelleen osittain määrittelemätön käsite eikä käytössä ole käytännönläheisiä ekotehokkuuden mittareita. Vaikka erilaisia maaperän kunnostusmenetelmiä on kehitetty, on massanvaihto edelleen yleisimmin käytetty menetelmä. Kaivettu pilaantunut maa-aines voidaan käsitellä laitoksessa, mutta suurin osa kaivetusta pilaantuneesta maa-aineksesta sijoitetaan kaatopaikalle tai hyödynnetään kaatopaikan rakenteissa tai suljettavien kaatopaikkojen peitossa. Kunnostuksissa syntyneitä pilaantuneita maa-aineksia kuljetetaan pitkiäkin matkoja. Pilaantuneiden maa-ainesten materiaalivirtoja ei ole mahdollista seurata nykyisten tietojärjestelmien avulla. Pilaantuneen maa-aineksen hyödyntäminen on toistaiseksi ollut tapauskohtaista eikä yleisiä käytäntöjä vielä ole muodostunut. Hyödyntämisen tarkempia kriteerejä ei ole ympäristöhallinnossa määritelty eikä yhtenäistä käytäntöä ole muodostettu Pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntämisen ohjeistusta on toivottu mm. ELSU:n ensimmäisen kuulemisen yhteydessä saadussa palautteessa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin kaikkia tällä hetkellä käytössä olevia vaihtoehtoja. Kaikilla menetelmillä on vahvuuksia ja heikkouksia. Kaatopaikkasijoituksen edullisuus syö nykytilanteessa muiden käsittelymenetelmien houkuttelevuutta. Hyötykäyttöä taas tulisi suunnata hyvin suunniteltuihin, pitkäikäisiin ja suuriin hankkeisiin sellaisilla alueilla, joilla on ennestään kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Yksi tunnistetuista puutteista pilaantuneiden maiden hallinnassa on, että kaatopaikkojen luvat ovat epäyhtenäisiä, mikä aiheuttaa ylimääräisiä kuljetuksia

Transnational research programmes on environment : Analysis of ERA-Nets’ experiences and recommendations for good practices

ERA-Nets are networks of research funding organizations with the aim of promoting the creation of jointly coordinated and funded research programmes. Developing the European Research Area (ERA) and ERANets as an instrument of networking research funders are one part of the implementation of the Lisbon strategy to combine resources of different Member States and to improve the coordination and focus ofresearch and innovation activities in Europe. In planning and carrying out joint calls ERA-Nets have gained experience, responded to numerous challenges and developed good practices. This report analyses experiences of the environmental ERA-Nets in the process of preparation and implementation of the transnational calls, and based on this experience draws ”good practices” for the transnational calls, that future ERA-Nets do not have to ”invent the wheel” when planning their joint calls. The report continues the series of two previous reports on management of transnational calls, carried out by the Finnish Environment Institute under SKEP ERA-Net. The report contains general recommendations for each step of the process and typology of the ERA-Nets with specific recommendations depending on a type of funding network. These recommendations and good practices of the environmental ERA-Nets can be used for planning of the future joint calls of the ERA-Nets and to further develop and enhance joint collaboration between funding agencies and researchers of the EU Member States

Tieteen ja politiikan monimutkainen suhde

Keskustelu

Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu. Taustaraportti. Rakentamisen materiaalitehokkuus

Rakentamisen materiaalitehokkuus on yksi Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman kuudesta painopisteestä. Taustaraporttiin on koottu tietoja rakentamistoimialan nykytilasta ja kehityssuunnasta sekä tavoitteita materiaalitehokkuuden edistämiseksi rakentamisessa ja keinoja ohjata ja toteuttaa rakentamista tehokkaasti luonnonvaroja ja materiaaleja säästäen. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa pyritään löytämään keinoja luonnonvarojen ja materiaalien käytön tehostamiseen suhteessa rakentamistuotannon määrään sekä rakentamisessa syntyvien jätemäärien vähentämiseen. Rakentamisessa käytetään runsaasti materiaaleja ja syntyvien jätteiden määrä on merkittävä. Rakentaminen ja rakennusmateriaalien valmistus kuluttavat luonnonvaroja yli 100 miljoonaa tonnia vuosittain. Rakentamisen jätevirrat ovat kaivosteollisuuden jätteiden jälkeen suurin syntyvä jätejae Suomessa. Rakentamisen maa-aineksia, jätemaita, syntyy noin 20 miljoonaa tonnia vuosittain. Uudisrakentamisesta, korjausrakentamisesta ja rakennusten purkamisesta syntyy vuosittain noin 1,6−1,8 miljoonaa tonnia jätettä. Materiaalitehokkuuden edistäminen rakennustoiminnassa on erityisen tärkeä alueella, jossa tapahtuu suurin osa Suomen rakentamisesta ja sen myötä syntyy myös suurin osa rakennusjätteestä. Tämä osaraportti on osa Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman tausta-aineistoa, johon on koottu taustatietoa rakentamisesta ja rakentamisen materiaalitehokkuudesta sekä kuvattu painopisteen vaihtoehdot, joista on tehty vaikutusten arviointi. Painopisteen valmistelusta on vastannut Pirkanmaan ympäristökeskus. Vaihtoehtojen vaikutusarvioinnin on tehnyt Suomen ympäristökesku