Hazy Boundaries: Virtual Communities and Research Ethics

This paper examines ethical issues specific to research into virtual communities. Drawing on an empirical case with online forums of education experts, we identify the following key issues: publicity versus privacy of the community; the definition of human subjects research; participant recruitment; informed consent; and ethical questions associated with observing virtual communities, and with reporting and disseminating research results. We maintain that different research cultures in different countries can present challenges when studying global forums. Acknowledging the ephemeral characteristics of Internet contexts, this paper argues that ethical considerations should be more case-based, instead of relying on one model for all solutions. We suggest that local ethics committees or institutional review boards could, with their expert knowledge of ethics, provide valuable support for researchers operating in the complex and dynamic terrain of Internet research, as well as in fields and research settings where an ethical review is not a standard part of the research process

Dynaaminen käsiteanalyysi: yksilöllisiä analyysejä monimutkaisista ilmiöistä

Professori Seppo Kontiainen esitti dynaamisen käsiteanalyysinsä (Dynamic Concept Analysis, DCA) perusteet väitöskirjassaan vuonna 1973. Väitöskirjoihin on kautta aikain piilotettu hyviä innovaatioita –  harva niitä lukee, ja vielä harvempi palaa tutkimusaiheensa pariin – mutta tällä kertaa menetelmän systemaattinen kehittämistyö aloitettiin uudelleen 1980-luvun lopulla ja on nyt saavuttanut varsin hyvää näyttöä useiden käytännön sovellusten ja analyysiin soveltuvan tietokoneohjelman muodossa

"Wider Benefits" freier Erwachsenenbildung: Ergebnisse aus Finnland

Welche "Wider Benefits" haben Weiterbildungsmaßnahmen für Menschen (1) als Individuen, (2) als Arbeitnehmende und (3) als Staatsbürger? Um diese Frage zu beantworten, präsentiert der Autor empirische Erkenntnisse aus Finnland. Dabei werden die positiven Auswirkungen der Weiterbildung nicht nur aus individueller Perspektive, sondern aus Sicht des engeren sozialen Umfeldes (Familie, Arbeitsplatz, Wohnbezirk) und der Gesellschaft insgesamt beleuchtet

Vaikeasti muutettavat koulutuskäytännöt

Monimutkaiset yritysympäristöt avoimina oppimisympäristöinä / Antti Kauppi. Helsinki : Opetushallitus, 1995. 163 s

Matkalla osallisuuteen : Osallistuva oppilas – yhteisöllinen koulu -kehittämishankkeen vaikuttavuuden arviointi

Raportissa kuvataan opetusministeriön vuosina 2005–2007 toteuttaman Osallistuva oppilas - yhteisöllinen koulu -kehittämishankkeen sekä sitä tukevan kehittäjäkoulutuksen etenemistä ja vaikuttavuustuloksia. Arviointi on toteutettu kehittävän arvioinnin mallin mukaan. Hankkeen tavoitteena on ollut lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa sekä kunnassa. Kehittäjäkoulutuksen avulla opettajista on koulutettu muutosagentteja, jotka kehittävät osallisuutta tukevia rakenteita ja toimintakulttuuria omassa koulussa sekä kunnan tasolla. Puolitoista vuotta kestäneeseen kehittäjäkoulutukseen osallistui 240 opettajaa 90 kunnasta ja kaikki normaalikoulut. Arviointitulokset osoittavat, että koulutus onnistui erittäin hyvin. Koulutuksen vahvuuksia olivat vahva prosessimaisuus, vuorovaikutuksellisuus, toiminnallisten menetelmien käyttö sekä vahva ryhmäytyminen, joka edistää osallistujien sitoutumista ja kehittämishankkeen toteutusta. Kehittämishankkeen vakiintumista on edistänyt myös osallistujien taustaorganisaatioiden (koulu ja kunta) rakenteisiin ja toimintamalleihin vaikuttaminen. Edellä mainittuja ovat olleet mm. oppilaskuntien perustaminen, opetussuunnitelmien tarkistaminen, kokouskäytäntöjen kehittäminen ja osallisuutta tukevien rakenteiden luominen kuntaan. Hankkeen etenemistä ja vakiintumista ovat tukeneet opetussuunnitelmauudistus, uusi nuorisolaki ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Hankkeen vaikuttavuus on hyvä. Osallistujien itseluottamus ja taidot kouluttajina ovat lisääntyneet sekä asenteet oppilaskuntatoimintaa ja oppilaiden osallisuutta kohtaan ovat kehittyneet myönteisemmiksi. Koulutus on antanut myös konkreettisia työkaluja ja malleja toiminnan kehittämiseen kunnassa ja koulussa. Koulutasolla osallistumista tukevat rakenteet ovat kehittyneet. Oppilaskuntatoiminta on käynnistynyt myös kaikissa mukana olleiden kuntien alakouluissa. Oppilaskuntien hallitusten valinta- ja toimintatavoissa on tapahtunut selviä muutoksia. Oppilaiden vaikutusmahdollisuudet ovat lisääntyneet erityisesti koulujen järjestyssääntöihin ja toimintasuunnitelmiin liittyvissä asioissa. Kuntatasolla hankkeen myötävaikutuksella on syntynyt uusia nuorten osallistumista tukevia rakenteita, kuten nuorisovaltuustoja ja muita foorumeita. Lasten ja nuorten osallisuus on myös huomioitu kuntien strategioissa. Yhteistyö koulujen oppilaskuntien kesken ja kunnan erilaisten rakenteiden kanssa on lisääntynyt. Onnistumiseen vaikuttavina tekijöinä nousevat esiin eri toimijoiden välinen yhteistyö ja yhteisten tavoitteiden merkitys. Yhteistyö opetustoimen ja nuorisotoimen kanssa vahvistui mukana olleissa kunnissa. Hanke liittyi Matti Vanhasen I hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan. Tavoitteena ollut päätöksentekoon osallistumisen ja edustuksellisen demokratian kehittäminen kouluissa ja kunnassa on onnistunut hyvin

Akateemisten työttömien elämäntilanne: Löytyisikö siitä lähtökohta työvoimakoulutukselle?

This study on the life situation of the academically trained jobless strove to take into account the complexity of human behaviour and individual differences instead of average descriptions. Dynamic concept analysis (DCA) was used in constructing an analysis method suitable for describing personal life situations and processes of change. The factors influencing life situations were described using ten concepts: economic state, physical state of health, threat experience caused by continuation of state of being unemployed, mental state of wellbeing, emotional means of survival, problem-centred means of survival (striving to break out of the state of being unemployed), external control connected to managing one's own affairs, and possibilities.Tutkimus akateemisten työttömien elämäntilanteista pyrki ottamaan huomioon inhimillisen käyttäytymisen monimutkaisuuden sekä keskiarvokuvausten asemasta yksilölliset erot. Dynaamisen käsiteanalyysimenetelmän (DCA) avulla rakennettiin yksilöllisten elämäntilanteiden ja muutosprosessien kuvaukseen soveltuva analyysimenetelmä. Elämäntilanteissa vaikuttavia tekijöitä kuvattiin kymmenen käsitteen avulla: taloudellinen tila, fyysinen terveydentila, työttömyyden jatkumisen aiheuttama uhkakokemus, henkinen hyvinvointi, emotionaaliset selviytymiskeinot, ongelmakeskeiset (työttömyystilanteesta ulospyrkivät) selviytymiskeinot, omien asioiden hallintaan liittyvä ulkoinen kontrolli sekä mahdollisuudet.Työttömät akateemiset ryhmittyivät vuorostaan ongelmattomiin, muutostilassa oleviin, aktiivisiin, ongelmallisiin ja passivoituneisiin. Artikkelissa käsitellään niitä haasteita, joita tutkimukset tulokset tuovat aikuiskoulutukselle, samoin kuin työttömyyteen liittyvissä asenteissa tarvittavia muutoksia

Joustava perusopetus : JOPO® -toiminnan vaikuttavuuden arviointi

Joustava perusopetus -hanke (JOPO®) on opetusministeriön vuonna 2006 käynnistämä kehittämishanke, jossa kehitetään uudenlaisia koulupudokkuutta vähentäviä opetusmenetelmiä ja toimintatapoja. Hankkeessa kehitetään perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 opetukseen uudenlaisia oppilaiden yksilöllisistä tarpeista lähteviä toiminnallisia opiskelumenetelmiä, pienryhmäopetusta, työpaikkaopiskelua sekä erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäviä lähestymistapoja. Peruskoulun suorittamista ja toiselle asteelle siirtymistä tuetaan myös moniammatillisen yhteistyön, varhaisen puuttumisen ja tehostetun koti–koulu-yhteistyön avulla. Raportissa kuvataan Jopo-hankkeen toteutusta kouluissa lukuvuonna 2007–2008 ja arvioidaan hankkeen vaikuttavuutta. Hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan Jopo-oppilaiden (n = 624) tilanteissa lukuvuoden aikana tapahtuneiden muutosten kautta. Lisäksi arvioidaan, miten erilaiset Jopossa käytössä olleet toimintatavat ovat vaikuttaneet oppilaiden kehittymiseen. Vaikuttavuuden arviointi perustuu oppilaskohtaisen seuranta-aineiston lisäksi koulujen ja kuntien (n = 65) itsearviointeihin, oppilaiden (n = 265) ja huoltajien (n = 170) palautekyselyihin sekä sidosryhmähaastatteluihin. Jopo-toiminta on organisoitu kouluissa pienryhmiksi, joissa toimii opettaja ja työpari. Opettajilla on yleensä erityisluokanopettajan tai erityisopettajan koulutus, ja työparit ovat yleensä esimerkiksi kunnan nuorisotoimen palkkaamia nuorisotyöntekijöitä, nuoriso-ohjaajia, yhteisöpedagogeja tai koulunkäyntiavustajia. Jopo-ryhmien yleisimmät toimintamuodot ovat omassa Jopo-ryhmässä tapahtuva pienryhmäopetus ja henkilökohtainen ohjaus, työpaikkaopiskelu ja mahdollisesti joidenkin aineiden opiskelu integroituna koulun muuhun perusopetukseen. Jopo-ryhmät ovat lisäksi hyödyntäneet leirikouluja ja erilaisia retkiä mm. ryhmäytymiseen. Oppilaille on myös räätälöity muita opiskelutapoja ja erikoiskursseja. Jopo-ryhmissä on kehitetty erityisesti toiminnallisia opiskelumenetelmiä, joissa korostuu opettajajohtoisen opetuksen sijasta esimerkiksi tutkiva oppiminen, yhteistoiminnallisuus ja projektiopiskelu. Oppiainekeskeisyyden tilalle on kehitetty teemakokonaisuuksien opiskelua, ja ryhmissä on luovuttu paljolti perinteisestä oppituntijaosta, ja siirrytty tilannekohtaisempaan ja vaihtelevaan ajankäyttöön. Eri ryhmissä on painotettu hieman eri asioita. Joissakin ryhmissä toiminta on painottunut erityisopetuksen tyyppiseen ohjattuun ja yksilölliseen opiskeluun, joissakin ryhmissä taas on panostettu enemmän työpaikkaopiskeluun. Osassa ryhmistä pääpaino toiminnassa on ollut oppilaiden vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista lähtevässä opiskelussa, jossa on samalla tuettu oppilaan itsetunnon, itseluottamuksen ja tulevaisuusorientaation kehittymistä. Kaikissa ryhmissä kasvatustehtävä eli elämänhallinnan perustaitojen (ajanhallinta, ryhmässä toimiminen) ja käytöstapojen opettelu on vienyt paljon aikaa varsinaiselta opetukselta. Jopo-ryhmään hakeutumisen yleisimmät syyt ovat motivaatio-ongelmat, pienen ryhmän tarve ja huono koulumenestys. Oppilaiden perhe- ja elämäntilanne on keskimääräistä hankalampi, mikä näkyy psykososiaalisina ongelmina, yksinhuoltajaperheiden suurena määränä ja turvattomuutena. Jopo-toiminta on vaikuttavaa. Oppilaista lähes 90 % opiskelutilanne on parempi kuin ennen Jopoon tuloa. Joposta hyötymättömien kohdalla erittäin vaikea perhe- ja elämäntilanne on pääsyy siihen, ettei oppilas ole saanut opintoja käyntiin edes Jopon tuella. Jopo on vaikuttanut eniten päättötodistuksen saamisen varmistumiseen, poissaolojen vähentymiseen, jatko-opiskelusuunnitelmien selkiytymiseen, käyttäytymishäiriöiden vähenemiseen ja opiskelumotivaation parantumiseen. Oppilaiden tilanteiden paranemiseen on vaikuttanut eniten pienryhmäopiskelu ja henkilökohtainen tuki ja ohjaus. Myös työpaikkaopiskelu, välitön puuttuminen poissaoloihin ja kodin ja koulun tehostunut yhteistyö ovat edistäneet oppilaiden tilannetta. Erot erilaisten Jopossa kehitettyjen toimintatapojen vaikuttavuudessa ovat käytännössä hyvin pieniä, ja tulosten mukaan Jopo-toiminnan vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä, eli oppilaan Jopossa onnistumista selittää enemmän oppilaan tausta ja elämäntilanne kuin tiettyjen toimintamallien soveltaminen Jopo-ryhmässä. Samat toimintatavat siis toimivat joillakin oppilailla ja joillakin eivät. Eniten ja vähiten Joposta hyötyneitä erottaa pääasiassa se, miten paljon oppilas on osallistunut perinteisestä työskentelystä poikkeavaan toimintaan, erityisesti työpaikkaopiskeluun ja leireille, joihin Joposta eniten hyötyneet ovat osallistuneet useita päiviä enemmän kuin Joposta vähiten hyötyneet. Sekä oppilaiden että huoltajien arviot ja palautteet Jopo-toiminnasta ovat pääsääntöisesti myönteisiä, ja Jopo-hanketta pidetään arvokkaana ja hyödyllisenä. Jopo-toimintaa ollaankin vakiinnuttamassa kunnissa muutamaa kuntaa lukuun ottamatta. Vakiinnuttamista vaikeuttavat toiminnan vaativat suuremmat resurssit ja kuntien taloudellinen tilanne. Jopossa kehitettyjen uusien toimintamallien levittäminen muuhun perusopetukseen vaatii puolestaan koulujen toimintakulttuurin ja oppiainekeskeisyyteen liittyvien rakenteellisten tekijöiden kehittämistä