Raportissa kuvataan opetusministeriön vuosina 2005–2007 toteuttaman Osallistuva oppilas - yhteisöllinen koulu -kehittämishankkeen sekä sitä tukevan kehittäjäkoulutuksen etenemistä ja vaikuttavuustuloksia. Arviointi on toteutettu kehittävän arvioinnin mallin mukaan.
Hankkeen tavoitteena on ollut lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa sekä kunnassa. Kehittäjäkoulutuksen avulla opettajista on koulutettu muutosagentteja, jotka kehittävät osallisuutta tukevia rakenteita ja toimintakulttuuria omassa koulussa sekä kunnan tasolla. Puolitoista vuotta kestäneeseen kehittäjäkoulutukseen osallistui 240 opettajaa 90 kunnasta ja kaikki normaalikoulut. Arviointitulokset osoittavat, että koulutus onnistui erittäin hyvin. Koulutuksen vahvuuksia olivat vahva prosessimaisuus, vuorovaikutuksellisuus, toiminnallisten menetelmien käyttö sekä vahva ryhmäytyminen, joka edistää osallistujien sitoutumista ja kehittämishankkeen toteutusta.
Kehittämishankkeen vakiintumista on edistänyt myös osallistujien taustaorganisaatioiden (koulu ja kunta) rakenteisiin ja toimintamalleihin vaikuttaminen. Edellä mainittuja ovat olleet mm. oppilaskuntien perustaminen, opetussuunnitelmien tarkistaminen, kokouskäytäntöjen kehittäminen ja osallisuutta tukevien rakenteiden luominen kuntaan. Hankkeen etenemistä ja vakiintumista ovat tukeneet opetussuunnitelmauudistus, uusi nuorisolaki ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma.
Hankkeen vaikuttavuus on hyvä. Osallistujien itseluottamus ja taidot kouluttajina ovat lisääntyneet sekä asenteet oppilaskuntatoimintaa ja oppilaiden osallisuutta kohtaan ovat kehittyneet myönteisemmiksi. Koulutus on antanut myös konkreettisia työkaluja ja malleja toiminnan kehittämiseen kunnassa ja koulussa. Koulutasolla osallistumista tukevat rakenteet ovat kehittyneet. Oppilaskuntatoiminta on käynnistynyt myös kaikissa mukana olleiden kuntien alakouluissa. Oppilaskuntien hallitusten valinta- ja toimintatavoissa on tapahtunut selviä muutoksia. Oppilaiden vaikutusmahdollisuudet ovat lisääntyneet erityisesti koulujen järjestyssääntöihin ja toimintasuunnitelmiin liittyvissä asioissa. Kuntatasolla hankkeen myötävaikutuksella on syntynyt uusia nuorten osallistumista tukevia rakenteita, kuten nuorisovaltuustoja ja muita foorumeita. Lasten ja nuorten osallisuus on myös huomioitu kuntien strategioissa. Yhteistyö koulujen oppilaskuntien kesken ja kunnan erilaisten rakenteiden kanssa on lisääntynyt.
Onnistumiseen vaikuttavina tekijöinä nousevat esiin eri toimijoiden välinen yhteistyö ja yhteisten tavoitteiden merkitys. Yhteistyö opetustoimen ja nuorisotoimen kanssa vahvistui mukana olleissa kunnissa.
Hanke liittyi Matti Vanhasen I hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan. Tavoitteena ollut päätöksentekoon osallistumisen ja edustuksellisen demokratian kehittäminen kouluissa ja kunnassa on onnistunut hyvin
