Learning from the Lack of Political Violence : Conceptual Issues and Research Designs

Peer reviewe

How terrorist campaigns end : the campaigns of the Rode Jeugd in the Netherlands and the Symbionese Liberation Army in the United States

This study explores the decline of terrorism by conducting source-based case studies on two left-wing terrorist campaigns in the 1970s, those of the Rode Jeugd in the Netherlands and the Symbionese Liberation Army in the United States. The purpose of the case studies is to bring more light into the interplay of different external and internal factors in the development of terrorist campaigns. This is done by presenting the history of the two chosen campaigns as narratives from the participants’ points of view, based on interviews with participants and extensive archival material. Organizational resources and dynamics clearly influenced the course of the two campaigns, but in different ways. This divergence derives at least partly from dissimilarities in organizational design and the incentive structure. Comparison of even these two cases shows that organizations using terrorism as a strategy can differ significantly, even when they share ideological orientation, are of the same size and operate in the same time period. Theories on the dynamics of terrorist campaigns would benefit from being more sensitive to this. The study also highlights that the demise of a terrorist organization does not necessarily lead to the decline of the terrorist campaign. Therefore, research should look at the development of terrorist activity beyond the lifespan of a single organization. The collective ideological beliefs and goals functioned primarily as a sustaining force, a lens through which the participants interpreted all developments. On the other hand, it appears that the role of ideology should not be overstated. Namely, not all participants in the campaigns under study fully internalized the radical ideology. Rather, their participation was mainly based on their friendship with other participants. Instead of ideology per se, it is more instructive to look at how those involved described their organization, themselves and their role in the revolutionary struggle. In both cases under study, the choice of the terrorist strategy was not merely a result of a cost-benefit calculation, but an important part of the participants’ self-image. Indeed, the way the groups portrayed themselves corresponded closely with the forms of action that they got involved in. Countermeasures and the lack of support were major reasons for the decline of the campaigns. However, what is noteworthy is that the countermeasures would not have had the same kind of impact had it not been for certain weaknesses of the groups themselves. Moreover, besides the direct impact the countermeasures had on the campaign, equally important was how they affected the attitudes of the larger left-wing community and the public in general. In this context, both the attitudes towards the terrorist campaign and the authorities were relevant to the outcome of the campaigns.Tutkimuksessa tarkastellaan terrorikampanjoiden loppumista vertailemalla kahta 1970-luvulla toiminutta järjestöä seuraajaryhmineen. Nämä ryhmät ovat Rode Jeugd Alankomaissa ja Symbionese Liberation Army (SLA) Yhdysvalloissa. Kyseessä on ensimmäinen akateeminen tutkimus näistä ryhmistä. Työ perustuu kampanjoissa mukana olleiden haastatteluihin, ryhmien tuottamiin dokumentteihin, muistelmiin, media-aineistoon ja viranomaisasiakirjoihin. Terrorikampanjoiden alkamisen syitä on pohdittu paljon, mutta terroritoiminnan loppumisen syitä on alettu tutkia vasta viime vuosina. Kysymystä on tyypillisesti sivuttu arvioitaessa erilaisten terrorismin vastaisten toimien tehokkuutta. Aiemman tutkimuksen pohjalta vaikuttaa kuitenkin, että toiminnan jatkumiseen tai loppumiseen vaikuttavat lukuisat muut tekijät, mutta niitä on käsitelty tutkimuksessa vain hyvin ylimalkaisesti. Tutkimuksen lähtökohtana on, että paremman käsityksen saavuttaminen terroritoiminnan loppumisesta edellyttää yksittäisten tapausten syvällisempää tarkastelua. Tutkimuksessa luodaan monisyinen kuva kampanjoiden toimintaympäristöstä sekä terroritoiminnan loppuvaiheista. Keskeisessä asemassa on, miten ryhmien toiminnassa mukana olleet ovat itse kokeneet ja tulkinneet tilanteensa sekä minkälaisiin ratkaisuihin he ovat tältä pohjalta päätyneet. Tutkimuksen tärkeimmät havainnot ovat seuraavat: Terroritoiminnan loppuminen ei selity osallistujien ideologisten näkemysten muuttumisella, eikä ideologian merkitystä terroritoiminnassa tulisi ylikorostaa. Ideologisten näkemysten uudelleen arviointi vaikutti useimmiten tapahtuneen vasta toiminnan loppumisen jälkeen. Lisäksi osa mukana olleista ei missään vaiheessa radikalisoitunut aatteellisesti, vaan heidän osallistumisensa perustui etupäässä ystävyyssuhteisiin. Tarkastellut ryhmät seuraajineen erosivat erityisesti sisäisen ilmapiirin ja mukana olijoihin kohdistettujen vaatimusten suhteen. Nämä erot heijastuivat kampanjoiden kulkuun ja siihen, minkälaisia mahdollisuuksia mukana olijoille oli avoinna aseellisen toiminnan ajautuessa vaikeuksiin. Kannatuksen puute ja sen aiheuttamat vaikeudet kampanjan jatkamiselle olivat molemmissa tapauksissa keskeinen syy terrorismin hiipumiseen. Myös viranomaisten vastatoimet hankaloittivat merkittävästi toimintaa. Vastatoimet olivat tarkastelluissa tapauksissa hyvin erilaisia, ja niiden vaikutukset perustuivat vahvasti ryhmien omiin heikkouksiin ja vallinneeseen poliittiseen ilmapiiriin. Tutkimuksessa nousi esiin myös se, että terrorismin vastaisen toiminnan kerrannaisvaikutukset laajempaan yleisöön saattavat olla vähintään yhtä merkittäviä terrorijärjestöjen toimintaedellytysten kannalta kuin vastatoimien suorat vaikutukset itse järjestöihin

Political elements in post-Columbine school shootings in Europe and the United States

Peer reviewe

We Have All Been Warned : Public Debate on the Capitol Attack in Finland and Sweden

The Capitol attack has provoked intensive debate and reflection far beyond the United States. These debates and their repercussions will be part of the legacy of the event. The article looks at the public debate on the Capitol attack in Finland and Sweden. In both countries, the Capitol attack was interpreted as a warning about the powerful consequences of sowing distrust towards democracy. The attack may inspire far-right actors to attempt to shake the democratic system in these countries too. Whether such mobilisation could succeed and gain support from within the political system seems unlikely, but not entirely impossible.Peer reviewe

International Pressure to Perform : Counterterrorism Policy Development in Finland

The major terrorist attacks in Western countries during the last fifteen years have had consequences way beyond the countries in which they have happened. The article provides a primary source–based account of the development of counterterrorism policy in Finland, which is one of those countries with a low national threat level. The article demonstrates the significant role that international pressure, through obligations, recommendations, and social learning, plays in developing national counterterrorist policies. The article calls also into question whether the pressure to comply with international pressure always contributes toward sound national counterterrorism policies that foster political resilience to terrorism.Peer reviewe

Jihadist online communication and Finland

This study investigates jihadist online communication related to Finland in 2014–2018. In particular, it examines the visibility of Finland and persons connected to Finland in jihadist communication and investigates what kinds of content persons living in Finland have produced and disseminated online. During the investigated period, jihadist online communication related to Finland was more prevalent than ever before. Finns were mentioned in ISIS materials, and persons living in Finland produced and disseminated jihadist content in the Finnish language. This reflects the broader development of the jihadist activities connected to Finland. The amount of content must not be exaggerated, however, as the amount of content and online activities connected to Finland were still relatively minimal when compared internationally. Over the past three years, jihadist online communication has migrated to closed platforms, as technology companies actively removed public content inciting people to violence. This means that openly jihadist activity online has largely slowed down for the time being, and this is also the case with content related to Finland. Jihadist online communication, however, has not ceased entirely. The study found signs that jihadist online communication is still occurring via closed, encrypted channels. The study was carried out together with the Jihadism in Finland study

Italian väkivallan vuodet

Arvosteltu teos: Punaiset prikaatit:Italian väkivallan vuodet 1970-1988 / Anton Monti. Helsinki : Into, 2015

'What is this ISIS all about?' Addressing violent extremism with students : Finnish educators’ perspectives

Over the last two decades, the prevention of violent radicalisation, extremism and terrorism has become a major policy issue in Europe, and educational institutions’ central role in it has become widely acknowledged. However, what has rarely been addressed is that living in today’s media-centred world, in which terrorism receives much dramatic attention, news about violent extremist attacks reach every student and can significantly impact their emotions, beliefs, attitudes and feelings of safety. Since little attention has been given to how educators have addressed issues of violent radicalisation, extremism and terrorism with their students, this study relies on data-driven content analysis to investigate Finnish educators’ experiences regarding two issues in particular: first, what kind of themes associated with violent radicalisation, extremism and terrorism have been brought up in classroom discussions? Second, what provided the impetus for these discussions? The discussions in educational institutions dealt with the motives behind ideologically motivated violence, extreme ideologies, security concerns, immigration and ethical considerations. Recent violent attacks, curriculum content, students’ experiences and jokes requiring educators’ intervention provided the impetus for such discussions. The study findings are important for developing educational approaches to address violent radicalisation, extremism and terrorism-related issues in a pedagogically and ethically sustainable manner and to create ‘safe spaces’ for the discussions.Peer reviewe

Jihadistinen verkkoviestintä ja Suomi

Tutkimus käsittelee Suomeen liittyvää jihadistista verkkoviestintää vuosina 2014⎼2018. Siinä kartoitetaan erityisesti Suomen ja Suomeen liittyvien henkilöiden esiintymistä jihadistisessa viestinnässä sekä sitä, millaista aineistoa Suomessa asuneet henkilöt ovat tuottaneet ja levittäneet verkossa. Ajanjakson alkupuolella Suomeen liittyvää jihadistista verkkoviestintää oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomalaisia esiintyi Isisin aineistoissa, ja Suomessa asuneet henkilöt tuottivat ja levittivät jihadistista aineistoa myös suomeksi. Tämä heijastaa Suomeen liittyvän jihadistisen liikehdinnän yleistä kehittymistä. Aineiston määrää ei tule kuitenkaan liioitella, sillä Suomeen liittyvän viestinnän määrä oli edelleen kansainvälisesti katsoen verrattain vähäinen. Viimeisen kolmen vuoden aikana jihadistinen verkkoviestintä on siirtynyt suljetuille alustoille, kun teknologiayritykset ovat aktiivisesti poistaneet avointa väkivaltaan yllyttävää aineistoa. Tämä tarkoittaa, että avoimen jihadistisen verkkoviestinnän aika on tällä erää myös Suomeen liittyvän aineiston osalta pitkälti ohi. Suomeen kytkeytyvä jihadistinen verkkoviestintä ei ole kuitenkaan todennäköisesti täysin tyrehtynyt. Tutkimuksen yhteydessä havaittiin merkkejä siitä, että sitä saattaa edelleen olla suljetuilla ja salatuilla kanavilla. Tutkimus on tehty samanaikaisesti Jihadistinen liikehdintä Suomessa -tutkimuksen kanssa

Jihadistinen liikehdintä Suomessa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on muodostaa yleiskuva jihadistisesta liikehdinnästä Suomessa 2010-luvun aikana. Tutkimus perustuu avoimesti saatavilla olevaan aineistoon, jota on täydennetty haastatteluilla. Jihadistinen aktivismi on Suomessa edelleen moniin muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna vähäistä, mutta siinä mukana olleiden määrä on kasvanut merkit-tävästi 2010-luvulla. Suurin yksittäinen liikehdinnän kehittymiseen vaikuttanut tekijä on ollut Syyrian ja Irakin konflikti, joka on uusien aktivistien mobilisoinnin lisäksi toiminut hajanaista miljöötä yhdistävänä tekijänä. Jihadistinen toiminta Suomessa on tästä huolimatta edelleen enimmäkseen hajanaista ja epäorganisoitunutta. Suurin osa aktivismista on varsin pienimuotoista ja väkivallatonta tukitoimintaa. Merkittävin muutos toimintamuodoissa on konfliktialu-eelle matkustamisen huomattava yleistyminen. Ainoa Suomessa tapahtunut jihadistinen isku on Turun puukkoisku elokuussa 2017 eikä julkisesti ole tiedossa vakavasti otettavia iskuyrityksiä tai iskusuunnitelmia. Aktiivisin Syyrian ja Irakiin konfliktiin kytkeytynyt kasvuvaihe näyttää alkuvuodesta 2019 olevan hiipumassa. Konfliktin yhteydessä nähty aktivismi on kuitenkin jättänyt pysyvät jälkensä jihadistisen toiminnan kenttään Suomessa. Tutkimus on tehty samanaikaisesti Jihadistinen verkkoviestintä ja Suomi -tutkimuksen kanssa