Mentorointi reflektiivisenä rakenteena sosiaalityössä : tapaustutkimus Helsingin kaupungin lastensuojelussa toteutetusta mentorointiohjelmasta

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemissa lastensuojelun laatusuosituksissa painotetaan sosiaalityöntekijöiden tarvetta oman toimintansa reflektointiin työssä vaadittavien taitojen edistämiseksi. Työyhteisöissä katsotaan tarvittavan rakenteita, jotka mahdollistavat pysähtymisen oman toiminnan arvioinnin äärelle. Mentorointi on nähty yhtenä mahdollisuutena tämän työssä oppimisen prosessin tukemiseen. Mentorointi onkin noussut viime vuosina yhdeksi lastensuojelun sosiaalityön kehittämisen mielenkiinnon kohteeksi. Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia mentorointi tarjoaa reflektiiviseen toimintaan lastensuojelun sosiaalityön kontekstissa ja mitä edellytyksiä ja ehtoja tämän toiminnan toteutumiselle voidaan lastensuojelun työyhteisöissä löytää. Tutkielma kiinnittyy osaksi reflektiivisyydestä ja reflektiivisyyden paikoista käytävää tieteellistä keskustelua. Reflektiivisyys nähdään liittyvän keskeisenä osana sosiaalityön asiantuntijuuteen. Keskeisenä lähtökohtana on ajatus siitä, että mentoroinnin kautta lastensuojelun sosiaalityössä on mahdollista toteuttaa sellaista reflektiivistä toimintaa, joka erottuu muista sosiaalityön reflektion foorumeista. Tutkielman keskeisiä teoreettisia käsitteitä ovat reflektiivisyys, sosiaalityön reflektiivinen asiantuntijuus ja mentorointi. Tutkielman aineisto muodostuu mentorointiin osallistuneille sosiaalityöntekijöille suunnatusta kyselystä sekä yksilöhaastatteluista. Aineiston kautta on mahdollista kerätä tietoa mentorointiin osallistuneiden sosiaalityöntekijöiden omakohtaisista kokemuksista mentorointiin liittyen. Aineiston analyysissä on hyödynnetty teemoittelun ja sisällönanalyysin menetelmiä. Tutkielman tulokset osoittavat, että mentoroinnin aikana toteutuneesta reflektiivisyydestä on löydettävissä erityispiirteitä muihin sosiaalityön reflektiivistä pohdintaa edistäviin rakenteisiin, kuten ammatilliseen työnohjaukseen, verrattuna. Aineiston perusteella mentoroinnin vahvuuksiksi muihin reflektion paikkoihin suhteutettuna näyttäytyvät sen mahdollistama omakohtaisuus ja mentorisuhteeseen liitetty henkilökohtainen vuorovaikutus. Mentoroinnilla on tutkielman tulosten perusteella mahdollista pystyä vaikuttamaan sosiaalityöntekijöiden asiantuntijuuden kehittymiseen ja työhyvinvoinnin edistämi-seen. Mentoroinnissa huomioitaviksi seikoiksi nousevat aineiston perusteella mentoroinnin ajoitus, ajankäyttö ja priorisointi, osallistujien valikointi sekä toiminnan tavoitteiden selkiyttäminen

Diet, Body Size, and Risk of Breast Cancer

Väitöskirj

The complementation patterns of the adjective certain in two corpora of British English

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee englannin kielen adjektiivin certain komplementaatiota brittienglannissa 1700-luvulla sekä nykypäivänä. Tarkoituksena on tutkia onko tämän adjektiivin komplementatiossa tapahtunut muutoksia ajan myötä sekä selvittää onko kielen rakenteilla yhteyttä adjektiivin eri merkityksiin. Aineisto on kerätty kahdesta eri korpuksesta. Lähteenä historialliselle aineistolle on The Corpus of Late Modern English Texts (CLMET) ensimmäinen osa, joka koostuu pääosin kaunokirjallisista teksteistä aikavälillä 1710-1780. Nykyenglannin lähteenä toimii The British National Corpus (BNC), joka kattaa aikavälin 1960-1993. Haku tästä korpuksesta rajattiin kaunokirjallisuuteen, jotta aineistot olisivat keskenään vertailukelpoiset. Tutkielman alkuosassa käsitellään korpustutkimusta sekä selvitetään millaista tietoa adjektiivista on ennestään saatavilla sanakirjojen ja kielioppiteosten avulla. Lisäksi tarkastellaan komplementaatiota koskevia teorioita. Teoriaosuuden jälkeen korpusaineistoa analysoidaan alkaen historiallisesta aineistosta. Kutakin komplementtityyppiä tarkastellaan erikseen ja adjektiivin merkitys kussakin kontekstissa määritellään. Aineistosta selviää, että that-lauseke on adjektiivin certain yleisin komplementti, mutta sen käyttö on vähentynyt nykypäivään tultaessa. Lisäksi selviää, että adjektiivin tietyt merkitykset ovat kytköksissä eri komplementteihin ja että adjektiivin käyttö eri lauserakenteissa vaikuttaa komplementaation valintaan

Venäjä-osaamisen resurssit hyötykäyttöön

Non peer reviewe

Suitability of random forest analysis for epidemiological research: Exploring sociodemographic and lifestyle-related risk factors of overweight in a cross-sectional design.

Aims: Factors that contribute to the development of overweight are numerous and form a complex structure with many unknown interactions and associations. We aimed to explore this structure (i.e. the mutual importance or hierarchy of sociodemographic and lifestyle-related risk factors of being overweight) using a machine-learning technique called random forest (RF). The results were compared with traditional logistic regression (LR) analysis. Methods: The cross-sectional FINRISK 2007 Study included 4757 Finns (aged 25-74 years). Information on participants' lifestyle and sociodemographic characteristics were collected with questionnaires. Diet was assessed, using a validated food-frequency questionnaire. Height and weight were measured. Participants with a body mass index (BMI) 25 kg/m(2) were classified as overweight. R-statistical software was used to run RF analysis (randomForest') to derive estimates for variable importance and out-of-bag error, which were compared to a LR model. Results: In total, 704 (32%) men and 1119 (44%) women had normal BMI, whereas 1502 (69%) men and 1432 (57%) women had BMI 25. Estimated error rates for the models were similar (RF vs. LR: 42% vs. 40% for men, 38% vs. 35% for women). Both models ranked age, education and physical activity as the most important risk factors for being overweight, but RF ranked macronutrients (carbohydrates and protein) as more important compared to LR. Conclusions: RF did not demonstrate higher power in variable selection compared to LR in our study. The features of RF are more likely to appear beneficial in settings with a larger number of predictors.Peer reviewe