Kanerva, Noora

Männistö, Satu

Julkari

  TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI   4   ●     MAALISKUU 2015  Itämeren ruokavaliolla lihavuutta ja sen terveysriskejä vastaan                                             Päälöydökset    Itämeren ruokavaliota nou-dattavilla oli terveellisem-mät elintavat.  Itämeren ruokavaliota nou-dattavilla keskivartaloliha-vuutta oli 35–52 % vähem-män verrattuna muihin.  Itämeren ruokavaliota nou-dattavilla havaittiin 27–42 % vähemmän kohonneita tulehdusarvoja verrattuna muihin.  Erityisesti runsas pohjois-maisten viljojen (ruis, ohra ja kaura), hedelmien ja marjojen käyttö, sekä vä-häinen punaisen lihan ja al-koholin käyttö olivat yhtey-dessä pienempään vyötärö-lihavuuteen ja kohonnee-seen tulehdustekijän pitoi-suuteen.  LIHAVUUS ON MERKITTÄVÄ RISKI TERVEYDELLE Ylipainoisten ja lihavien osuus aikuisväestössä on kasvanut huomattavasti vii-meisen 30 vuoden aikana. Työikäisistä suomalaisista miehistä kaksi kolmesta ja puolet naisista on vähintään ylipainoisia. Joka viides suomalainen on lihava.   Pidempiaikainen rasvakudoksen aiheuttama matala-asteinen tulehdus voi joh-taa sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan muutoksiin. Erityisesti vyötärölle kertyvä rasva liittyy pienen HDL kolesterolin, sekä kohonneen triglyseridin, glukoosin ja verenpaineen yhteenliittymään, jota kutsutaan metaboliseksi oireyhtymäksi.   Henkilöllä, joka täyttää metabolisen oireyhtymän kriteerit, on kaksinkertainen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen verrattuna henkilöön, jolla täyttyy vain yksi metabolisen oireyhtymän kriteereistä.  Ravitsemussuositusten puitteissa terveellinen ruokavalio on mahdollista koos-taa monella eri tavalla. Kansainvälisissä tutkimuksissa erityisesti Välimeren ruokavalio ja Pohjois-Amerikassa kehitetty vähäsuolainen DASH-ruokavalio ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi ehkäistä kroonisia sairauksia. On kuitenkin aiheellista kyseenalaistaa, onko esimerkiksi Välimeren ruokavalioon mukautuminen kulttuurillisilta- ja ympäristöllisiltä lähtökohdiltaan täysin erilai-sessa ympäristössä, esimerkiksi Pohjoismaissa, järkevää.   Kuvio 1.  Itämeren ruokavaliokolmio (syntynyt Diabetes- ja Sydänliiton sekä Itä-Suomen yliopiston asiantuntijoiden yhteistyönä).    Kirjoittajat:  Noora Kanerva Tutkija, THL  Satu Männistö Dosentti, Akatemiatutkija, THL    Noora Kanerva ja Satu Männistö Itämeren ruokavaliolla lihavuutta ja sen terveysriskejä vastaan           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 4/2015            2                                  Pohjoismaisiin raaka-aineisiin perustuvaa Itämeren ruokavaliota on ehdotettu pohjoismaiseksi vastineeksi Välimeren ruokavaliolle. Itämeren ruokavalio suosii pohjoismaisia hedelmiä ja marjoja, kasviksia ja juureksia, ruista, ohraa sekä kauraa, vähärasvaisia maitotuotteita, sekä kalan ja rypsiöljyn käyttöä, mutta ei punaisen ja prosessoitujen lihatuotteiden ja alkoholin käyttöä (kuvio 1).   ITÄMEREN RUOKAVALIOTA NOUDATTAVILLA TERVEELLISEMMÄT ELINTAVAT Korkeasti koulutetut, tupakoimattomat, sekä vapaa-ajallaan fyysisesti aktiivi-semmat miehet ja naiset noudattivat Itämeren ruokavaliota useammin kuin muut (taulukko 1 ja 2). Lisäksi, Itämeren ruokavaliota eniten noudattavat saivat runsaammin hiilihydraatteja, kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita, ja vähem-män tyydyttynyttä rasvaa, sekä alkoholia verrattuna niihin, jotka eivät noudat-taneet Itämeren ruokavaliota (taulukko 3).    Taulukko 1. Miesten sosiodemografiset ja elintapatekijät indeksiluokittain.   Alin indeksiluokka  Ylin indeksiluokka Indeksipisteet 2-9  17-25     Ikä, v 48  59     Korkeasti koulutettuja, % 29  43     Tupakoitsijoita, % 31  10     Fyysisesti inaktiivisia, % 29  9       Taulukko 2. Naisten sosiodemografiset ja elintapatekijät indeksiluokittain.   Alin indeksiluokka  Ylin indeksiluokka Indeksipisteet 1-9  18-25     Ikä, v 46  58     Korkeasti koulutettuja, % 31  37     Tupakoitsijoita, % 22  8     Fyysisesti inaktiivisia, % 31  10            Noora Kanerva ja Satu Männistö Itämeren ruokavaliolla lihavuutta ja sen terveysriskejä vastaan           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 4/2015            3                                Näin tutkimus tehtiin:  Tutkimuksessa käytettiin vuosina 2000–2007 kerättyjä suomalaisia väestötutkimusaineistoja, jotka yhteensä sisälsivät lähes 12 000 tutkittavaa: FINRISKI 2007 -tutkimus (DILGOM -tutkimus), Terveys 2000 -tutkimus ja Helsin-gin syntymäkohorttitutkimus.   Tutkittavat kutsuttiin kirjeitse terveystarkastukseen. Terveystar-kastuksessa mitattiin pituus, pai-no, vyötärön ympärys ja verenpai-ne sekä otettiin verinäyte.   Kyselylomakkeella kartoitettiin tutkittavien terveydentilaa sekä terveyskäyttäytymistä. Tutkittavi-en tavanomainen ruokavalio kartoitettiin frekvenssikyselylo-makkeella.  Itämeren ruokavalioindeksi kehi-tettiin, jotta tutkittavien ruokava-lion yhteneväisyyttä siihen voitiin mitata. Indeksi sisältää yhdeksän Itämeren ruokavalion keskeistä osatekijää, jotka pisteytettiin niiden odotetun terveysvaikutuk-sen perusteella (0–3 pistettä per osatekijä):   pohjoismaiset hedelmät ja marjat, kasvikset ja juurekset, pohjoismai-set viljat, vähärasvainen ja rasva-ton maito, kala, punainen liha, rasvan kokonaissaanti, sekä moni-tyydyttymättömien rasvahappojen suhde tyydyttyneisiin ja trans-rasvahappoihin.   Lisäksi alkoholin kohtuullisesta käytöstä (miehillä ≤20 g etanolia ja naisilla ≤10 g etanolia päivää kohden) sai yhden pisteen.   Indeksin vaihteluväliksi muodostui 0–25 pistettä. Mitä enemmän pisteitä, sitä enemmän tutkittava noudatti Itämeren ruokavaliota. ITÄMEREN RUOKAVALIO YHTEYDESSÄ HOIKEMPAAN VYÖTÄRÖÖN Itämeren ruokavaliota noudattavilla keskivartalolihavuutta (vyötärönympärys miehillä >100cm ja naisilla > 90cm) oli miehillä 52 % ja naisilla 35 % vähemmän kuin muilla. Lisäksi Itämeren ruokavaliota noudattavilla tulehdustekijän, C-reaktiivisen proteiinin, kohonneita pitoisuuksia oli miehillä 42 % ja naisilla 27 % vähemmän kuin muilla. Erityisesti runsas pohjoismaisten hedelmien, marjojen ja viljojen käyttö, sekä vähäinen punaisen lihan ja alkoholin käyttö liittyi pie-nempään vyötärölihavuuteen ja C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuteen. Itäme-ren ruokavalioindeksi ei liittynyt tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuteen kym-menen vuoden seuranta-aikana.    Taulukko 3.  Pohjoismaisten ruokien käyttö indeksiluokittain.  Miehet  Naiset Indeksipisteet * 2-9 17-25  1-9 18-25       Hedelmät ja marjat, g/d † 47 190  78 239       Kasvikset, g/d 167 365  223 440       Ruis, ohra ja kaura, g/d 59 117  55 108       Kala, g/d 36 63  24 45       Maito ≤1,5 % rasvaa, g/d 246 460  162 340       PUFA suhteessa SFA 0,4 0,55  0,4 0,6       Punainen ja prosessoitu liha, g/d 218 122  144 70       Kokonaisrasva, E% ‡ 35 31  34 27       Alkoholi, g/d § 14,2 8,3  5,3 3,2       PUFA, monityydyttymättömät rasvahapot; SFA, tyydyttyneet rasvahapot. * Indeksipisteet jaettiin viidenneksiin ruoankäytön mukaan. Taulukossa esitetään kullekin ruoal-le saanti alimman eli vähiten Itämeren ruokavaliota noudattavien, sekä ylimmän eli eniten Itä-meren ruokavaliota noudattavien välillä.  † Saanti grammoina päivää kohden. ‡ Saanti prosentteina päivän kokonaisenergian saannista. § Alkoholin saanti laskettuna etanolina.              Noora Kanerva ja Satu Männistö Itämeren ruokavaliolla lihavuutta ja sen terveysriskejä vastaan           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 4/2015            4                              KIRJALLISUUTTA  Kanerva N. The healthy Nordic diet, obesity and obesity-related metabolic risk factors. National Institute for Health and Welfare. Research 141. Helsinki, Finland, 2014. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-327-7  Käypä hoito -suositus. Lihavuus (Aikuiset).  www.kaypahoito.fi.  Suomalaiset ravitsemussuositukset www.ravitsemusneuvottelukunta.fi                                         Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000  ISBN 978-952-302-445-8 (verkko) ISSN 2323-5179  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-445-8   LIHAVUUDEN EHKÄISYSSÄ HUOMIO KOKONAISUUTEEN Lihavuus on neljänneksi merkittävin kroonisiin tauteihin sairastuvuutta ja kuol-leisuutta lisäävä riskitekijä maailmassa. Yli puolet työikäisistä suomalaisista aikuisista on ylipainoisia tai lihavia, mikä on kansanterveyden näkökulmasta katsottuna liikaa.   Ruokavalio ja liikunta ovat avainasemassa lihavuuden ehkäisyssä, sillä lihavuus on seurausta runsaasta energiansaannista ja vähäisestä fyysisestä aktiivisuu-desta. Siksi tulisi erityisesti kehittää näiden elintapojen muutosta edistäviä keinoja. Itämeren ruokavalio on yksi keino terveellisen ruokavalion koostami-seen käyttäen raaka-aineita, jotka ovat saatavilla kaikkien ruokakauppojen hyllyiltä.   Ihmiset ovat kiinnostuneita ruokavaliota koskevista yksityiskohdista.  Usein haluaisimme uskoa, että ihannepaino saavutettaisiin vain yhtä asiaa muutta-malla. On kuitenkin epätodennäköistä, että ruokavalion isosta kokonaisuudes-ta vain yksi tekijä vaikuttaisi merkittävästi painonhallintaan. Toisaalta, kokonai-suuden ollessa kunnossa ei myöskään jokaisen asian kohdalla tarvitse pyrkiä täydellisyyteen. Esimerkiksi Itämeren ruokavaliota eniten noudattavilla vyötärö oli hoikempi, huolimatta siitä, että kaikki heistä eivät saaneet täysiä indeksipis-teitä.   ITÄMERI YHTÄ TERVEELLISTÄ KUIN VÄLIMERI Globalisoitunut media ja ruokateollisuus ovat mahdollistaneet niin ulkomailla kehitettyjen laihdutusruokavalioiden rantautumisen Suomeen, kuin kausiruo-kien ympärivuotisen saatavuuden lähikaupan hyllyltä. Terveellinen ruokavalio-kin mielletään usein eksoottiseksi ja monimutkaisia rajoituksia sisältäväksi. Pohjoismaissa toteutetut tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että lähellä tuotetusta ruoasta koostetulla Itämeren ruokavaliolla voidaan merkittävästi edistää terveyttä, kuten ylläpitämään normaalipainoa, sekä veren kolesteroli- ja sokeripitoisuutta.   Itämeren ruokavalio tarjoaa helposti omaksuttavan tavan muuttaa ruokatot-tumuksia terveellisempään suuntaan. Jotta muutoksesta tulisi pysyvä, tulee se toteuttaa pienin askelin. Ensimmäisinä muutoksina suositellaan rukiin, ohran ja kauran, sekä hedelmien ja marjojen käytön lisäämistä. Punaisen ja prosessoitu-jen lihatuotteiden sekä alkoholin käytön rajoittaminen ovat seuraavat tärkeät askeleet kohti terveellistä kokonaisuutta.    Tämän julkaisun viite: Kanerva N, Männistö S. Itämeren ruokavaliolla lihavuutta ja sen ter- veysriskejä vastaan. Tutkimuksesta tiiviisti 4/2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.  

Itämeren ruokavaliolla lihavuutta ja sen terveysriskejä vastaan

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125758/URN_ISBN_978-952-302-445-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Itämeren ruokavaliolla lihavuutta ja sen terveysriskejä vastaan

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari