Pilaantuneen maan puhdistamista koskeva ilmoitusmenettely

Pilaantuneen maan puhdistamista koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin ympäristönsuojelulainsäädännön uudistuksen yhteydessä (1.3.2000). Pilaantuneen maan puhdistamisen hyväksymismenettelyt ovat aina uuden lainsäädännön mukaisia pilaantumisen ajankohdasta riippumatta. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia pilaantuneen maan puhdistamista koskevan lainsäädännön soveltamista ilmoituspäätösten perusteella. Tutkimusaineistona oli 1.3.2000 - 28.2.2001 välillä alueellisten ympäristökeskusten antamat ympäristönsuojelulain mukaiset ilmoituspäätökset (yhteensä 233 päätöstä). Tutkimusmenetelmänä oli pääasiassa päätösaineiston analysointi. Pilaantuneen maan puhdistamiseen tarvitaan lupa, mutta tietyin edellytyksin riittää ilmoitus ympäristösuojelulain mukaiselle valvontaviranomaiselle (YSL 78 §). Uudistuksen myötä pilaantuneen maan puhdistamisen ensisijaiseksi hyväksymismenettelyksi on muodostunut YSL 78.2 §:n mukainen ilmoitusmenettely. Ilmoitusmenettelyn edellytyksiä on käytännön soveltamisessa tutkittu joustavasti, mutta päätösten perustelut ovat niiden suhteen usein puutteellisia. Ilmoituksen viranomaiskäsittelystä ei ole säännöksiä YSL:ssa, joten käsittelyä ohjaa lähinnä yleinen hallintomenettelylainsäädäntö ja hallinto-oikeudelliset periaatteet. Ilmoituksen käsittelystä tulisi kuvata päätöksessä erityisesti lausuntojen ja kuulemisen osalta. Käytännössä asian käsittelyä kuvataan päätöksissä hyvin vaihtelevasti ja varsin suppeasti. Ilmoituksen johdosta tehtävät päätökset poikkeavat varsin paljon toisistaan rakenteeltaan ja tietosisällöltään, mutta täyttävät pääsääntöisesti yleiset hallinto-oikeudelliset vaatimukset. Puutteita esiintyy erityisesti päätösten perusteluissa ja sovellettavissa oikeusohjeissa. Eroja on myös päätösten maksuissa. Johtopäätöksenä on, että menettely on yhtenäistynyt merkittävästi, mutta viranomaisen toiminnassa on vielä yhtenäistämisen tarvetta, jota tulisi tulevaisuudessa tukea erilaisilla koulutus-, neuvonta- ja yhteistyöprojekteilla. Tutkimuksen liitteenä on asiakirjamalli ilmoituspäätöksestä

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksiin liittyvät lupapäätökset vuonna 2014

Tässä raportissa analysoidaan vuoden 2014 aikana tehtyjä pilaantuneiden maa-alueiden puhdistusta koskevia lupa- ja ilmoituspäätöksiä ja niiden perusteella luodaan kuva puhdistustoiminnasta kyseisenä vuonna. Tavoitteina on edistää lainsäädännön soveltamiskäytännön yhtenäisyyttä ja tehostaa lupaviranomaisten toimintaa, arvioida toiminnan nykytilaa ja tavoitteita sekä tunnistaa toiminnan kehittämistarpeita. Lisäksi raportin liitteenä on uudistettu asiakirjamalli, millaisia tietoja ympäristöviranomaisen tekemä lupa- tai ilmoituspäätös tulisi sisältää

Ympäristövahingot Suomessa vuosina 2006-2012

Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ympäristövahinkojen lukumäärästä, vahinkojen seurannasta ja merkityksestä Suomessa vuosina 2006–2012. Tarkastelu kohdistui ympäristövastuudirektiivin tarkoittamiin merkittäviin ympäristövahinkoihin sekä öljy- ja kemikaalivahinkoihin. Lisäksi selvitettiin, onko tapahtunut isännättömiä vahinkoja. Selvityksen ulkopuolelle rajattiin säteilyn, hajakuormituksen ja luonnonmullistusten aiheuttamat vahingot. Selvitys on jatkoa kolmelle aiemmalle selvitykselle vuosien 1989–1994, 1995–1999 ja 2000–2005 ympäristöonnettomuuksista. Selvitys tehtiin Suomen ympäristökeskuksessa. Aineistoon valittiin vuosilta 2006–2012 yhteensä noin 900 päästöjen ja niiden vaikutusten perusteella huomattavinta ympäristövahinkoa noin 20 000 öljy- ja kemikaalivahingon kokonaismäärästä. Selvityksen ulkopuolelle rajattiin tapaukset, joissa ympäristön pilaantumista ei ollut tapahtunut ja joissa päästö on ollut vähäinen. Aineistoa koottiin sisäasiainministeriön PRONTO-järjestelmästä, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin VARO-rekisteristä, Suomen ympäristökeskuksen vahinkopäivystyksestä sekä tiedostusvälineistä. Lisäksi tehtiin kysely elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ympäristövastuudirektiivissä tarkoitettujen vahinkotapausten kartoittamiseksi. Eri lähteiden kattavuus vaihteli, mutta PRONTO-järjestelmä on kattavin ja luotettavin yksittäinen tiedonlähde. Selvityksen aineistosta ilmenee, että noin 90 % ympäristövahingoista on öljyvahinkoja ja loput lähinnä teollisuuskemikaalien käytössä syntyneitä. Onnettomuuksia tapahtuu varsinkin liikenteessä, kuljetustoiminnassa sekä jätevedenpuhdistamoilla, ja syynä niihin ovat erityisesti tekniset viat ja inhimilliset erehdykset. Öljyn aiheuttamia isännättömiä vahinkoja tapahtui vuosittain 15–25 kappaletta. Muiden kemikaalien aiheuttamia isännättömiä vahinkoja tapahtui vain kaksi. Vahinkotapauksissa syntyy jonkun verran uusia pilaantuneita maa-alueita. Öljyvahinkojen yhteydessä syntyy myös saastuneita maamassoja, mutta niiden aiheuttama kuormitus jätehuollolle on kokonaisuudessaan vähäistä. Mahdollisia ympäristövahinkodirektiivissä tarkoitettuja merkittäviä ympäristövahinkoja havaittiin kaksi, kummatkin kaivostoiminnan yhteydessä

Halukkuus osallistua pintavesien tilan parantamiseen Vuoksen vesienhoitoalueella

Tämä tutkimus arvioi ensimmäistä kertaa Suomessa järvi- ja jokivesien ekologisen tilan parantamisen hyötyjä yhdellä vesienhoitoalueella siten, että myös vesistöjen käyttöön liittymättömät, eli aineettomat hyödyt otettiin arviossa mukaan. Tutkimuksen tuottamia tuloksia hyödynnettiin laadittaessa Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa vuosille 2016–2021. Tutkimuksella selvitettiin Vuoksen vesienhoitoalueella asuvien ja vapaa-aikaansa viettävien mielipiteitä pintavesiensä tilasta, vesienhoidosta ja suunnitelluista toimenpiteistä vesienhoidon tavoitteista ja halukkuudesta osallistua vesienhoitoon Vuoksen vesienhoitoalueella. Tutkimusmenetelmänä käytettiin taloudellisessa arvottamisessa eniten käytettyä ehdollisen arvottamisen menetelmää, joka perustuu kyselytutkimukseen. Kysely lähetettiin 1 512 asukkaalle ja 1 000 ulkokuntalaiselle mökinomistajalle Vuoksen vesienhoitoalueella. Tutkimuksen vastausprosentti oli noin 31

Vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen – perusteet ja menettely

Vesienhoitolain (1299/2004) ja sen taustalla olevan EU:n vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) ympäristötavoitteina ovat, että vesimuodostumien tila ei heikkene ja pinta- ja pohjavesimuodostumien tila on vähintään hyvä viimeistään vuonna 2015. Näistä ympäristötavoitteista voidaan rajoitetuin edellytyksin poiketa 1) uuden merkittävän hankkeen toteuttamiseksi, 2) lieventämällä vesimuodostumakohtaisia ympäristötavoitteita tai 3) pidentämällä tavoitteiden saavuttamisen määräaikoja enintään vuoteen 2027 asti. Suomessa näistä poikkeuksista on käytetty vain määräaikojen pidennyksiä. Ympäristötavoitteiden ja niistä poikkeamisen sääntelyä on tarpeen arvioida Suomessa uudelleen kahdesta näkökulmasta. Ensiksi EU-tuomioistuin linjasi Weser-tuomiossa (C-461/13), että vesienhoidon ympäristötavoitteet ovat oikeudellisesti sitovia, kun ne Suomessa vesienhoitolain säätämisen aikaan hahmotettiin pikemmin vesienhoidon suunnittelua ohjaaviksi tavoitteiksi. Toiseksi ympäristötavoitteiden määräaikoja on mahdollista pidentää enää seuraavan vesienhoitokauden ajaksi vuoteen 2027 asti. Raportissa arvioidaan Suomen oikeudellista nykytilaa ympäristötavoitteiden ja niistä poikkeamisen kannalta, verrataan sitä muiden valtioiden tilanteeseen ja esitetään vaihtoehtoja lainsäädännön kehittämiseksi. Keskeisinä sääntelyteemoina ovat vesienhoidon ympäristötavoitteiden oikeudellinen merkitys lupaharkinnassa ja ympäristötavoitteista poikkeamisen menettely uuden merkittävän hankkeen toteuttamiseksi. Niiden ohella raportissa kartoitetaan vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisen määräaikojen pidentämistä ja ympäristötavoitteiden lieventämistä

Ympäristöllisten lupien muuttaminen vesienhoidon ympäristötavoitteiden perusteella: Lainsäädännön kehittäminen ja sen valtiosääntöoikeudelliset perusteet

Vesienhoidon ympäristötavoitteina ovat vesienhoitolain (1299/2004) ja sen taustalla olevan EU:n vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) mukaan, että 1) vesimuodostumien tila ei heikkene, 2) pinta- ja pohjavesimuodostumien tila on vähintään hyvä ja 3) keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien ekologinen tila on vähintään hyvä saavutettavissa oleva ja kemiallinen tila hyvä. Vesipuitedirektiivissä ympäristöllisten lupien muuttaminen on yksi keino ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Suomen lainsäädäntöä on syytä kehittää siten, että vesilain (587/2011) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisia lupia voidaan muuttaa vesienhoidon ympäristötavoitteiden perusteella. Kansallisen sääntelyn mukaan vesienhoitosuunnitelmassa tulee tarvittaessa esittää toimenpiteitä lupien saattamiseksi ajan tasalle, mutta ympäristötavoitteita ei mainita lupien muuttamisen perusteena. Raportissa arvioidaan Suomen nykytilaa, EU-oikeuden vaatimuksia ja perustuslaillisia reunaehtoja lupien muuttamiselle ympäristötavoitteiden perusteella. Lisäksi tarkastellaan Itävallan, Ruotsin ja Saksan oikeusjärjestelmiä. Sääntelyn kehittämiseksi esitetään seuraavia ehdotuksia: - lisätään vesienhoidon ympäristötavoitteet luvan muuttamisen perusteeksi vesilakiin ja ympäristönsuojelulakiin - lievennetään vesilain mukaisen luvan muuttamisen rajoitteita - sovitetaan lupien muuttamisen menettely yhteen vesienhoidon suunnittelun kanssa

Kirjallisuuskatsaus : Lääkinnälliset keinot ja motivoiva haastattelu tupakoinnin lopettamisen tukena

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kirjallisuuskatsaukseen perustuen tupakoinnin lopettamiseen tarkoitetut lääkkeelliset keinot sekä terveydenhoitoalan ammattilaisen käyttämä motivoiva haastattelu ja niiden vaikutus tupakoitsijan motivaatioon lopettaa tupakointi. Työn tavoitteena on antaa Perusturvakuntayhtymä Karviaisen henkilökunnalle lisää keinoja ohjata asiakasta tupakoinnin lopettamisessa motivoimalla sekä tarjoamalla lääkkeellisiä keinoja. Opinnäytetyön aihe oli osana PolkuPärjäin-osahanketta, joka oli osa laajempaa Pumppu-hanketta, jossa Laurea-ammattikorkeakoulu oli osatoteuttajana. Pumppu-hankkeessa oli pyrkimys kehittää monituottajamalleja ja hyvinvointipalveluita. Pumppu-hanke toimi vuosina 2011–2014. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Menetelmää käyttämällä saatiin otos työn aihetta käsittelevästä aineistosta ja aineistoa tarkasteltiin kriittisesti. Katsauksen tulokset koottiin kahdesta kansallisesta ja kahdeksasta kansainvälisestä artikkelista ja tutkimuksesta. Katsaukseen otettiin mukaan tutkimuksia ja artikkeleita yhteensä kymmenen. Aineiston analyysi tehtiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä. Keskeisinä tuloksina katsauksessa nousi esille, että tällä hetkellä on vain kolme hyväksyttyä lääkeainetta Euroopassa, jotka ovat tarkoitettu tupakoinnin lopettamiseen: varenikliini, bupropioni ja nikotiinikorvaushoitotuotteet. Nikotiinikorvaushoito, bupropioni ja varenikliini ovat suositeltuja lääkinnällisiä keinoja tupakoinnin lopettamiseen. Nikotiinikorvaushoitotuotteet ja bupropioni auttoivat tupakoinnin lopettamisessa noin 80 prosenttia paremmin kuin lumelääke. Varenikliini taas kaksinkertaisti tupakoinnin lopettamisen mahdollisuuden lumelääkkeeseen verrattuna. Katsauksen tuloksista selvisi myös, että motivoiva haastattelu voi olla tehokas keino tupakoinnin lopettamisen tukena. Haastattelun vaikutuksen tehokkuutta lisäsi se, että motivoivan haastattelun toteutti lääkäri tai siihen koulutuksen saanut henkilö ja jos haastattelu kesti yli 20 minuuttia. Tupakoitsijan motivoiminen on usein yksi iso tekijä tupakoinnin lopettamisessa ja lopettamispäätöksessä pysymisessä. Motivoivaan haastatteluun on kehitetty tupakoinnin lopettamista varten valmis runko, joka on 5R-malli. Katsauksen perusteella voidaan siis todeta, että tupakoinnin lopettamiseen tarkoitetut lääkkeet lisäävät huomattavasti tupakoinnin lopettamisen onnistumista ja tupakoimattomuudessa pysymistä. Tupakoinnin lopettamisen onnistumisen todennäköisyyttä lisää, jos potilas saa lopettamispäätökseensä tukea. Terveydenhoitoalan ammattilaisen toteuttama motivoiva haastattelu voi lisätä mahdollisuuksia tupakoimattomuudessa pysymiseen entisestään. Jatkotutkimusehdotuksena esitettiin, että miten lääkehoidon ja motivoivan haastattelun yhdistäminen tukee potilaan tupakoinnin lopettamista. Saataisiinko tällaisesta yhdistelmähoidosta entistä parempia tuloksia tupakoinnin lopettamisessa ja tupakoimattomuudessa pysymiseen.The purpose of this thesis was to describe medical methods and motivational interviews as performed by a medical professional, and their effects to a smokers motivation towards quitting smoking. The objective of this thesis is to provide additional means for the staff of Joint Municipal Authority for Health Care and Social Services’ Karviainen, intended to enable their clients to quit smoking, by both motivating the client and by offering medical solutions. The subject matter of this thesis was a part of a larger project known as Pumppu, where Laurea University of Applied Sciences was partly responsible for its implementation. Project Pumppu was about aspiring to develop multiproducer/mixed models and wellness services. Project Pumppu was active from 2011 to 2014. This literature review has been realized by using an integrative research method. By using this method it was possible to gain a larger understanding of the subject materials, as well as review the sources critically at the same time. The results have been obtained from two national and eight international articles and studies. All in all, ten studies and articles were included in this thesis. The material was analysed by using an inductive content analysis. As key outcomes in the review, it was found that at the moment there are only three medical solutions accepted for use in Europe, that are expressly meant, and recommended, as aids for smoking cessation. Namely: vareniclin, bupropion, and nicotine replacement products. Nicotine replacement products and Bupropion were approximately 80% more effective than a placebo, where as vareniclin effectively doubled the patients’ chances to quit smoking in comparison to the placebo. Results of the review also revealed that a motivational interview can be an effective method to support smoking cessation. The effectiveness of the interview could be made more enhanced by having the interview carried out by a doctor or a person trained in the field mentioned, and if the interview would last minimum of 20 minutes. Motivating the smoker is often a major factor in successful smoking cessation, including avoiding a possible relapse. A 5R model based framework has been made available for a successful motivational interview. According to the review it can be said that aforementioned medical products that are intended for smoking cessation can increase successful smoking cessation as well as avoid possible patient relapses. The patients chances for quitting smoking are increased should the patient receive support for his/her decision to quit smoking. An interview performed by a medical professional can improve the patients’ chances to avoid a relapse later on. As a topic for further study, the authors suggest that the subject could be the effect of combining the motivational and medical treatments, and the effect of the said combination on the patient. The aim would be to find out whether the combination treatment would be of greater effect than individual treatment, on both smoking cessation as well as the patient remaining a non-smoker

"I'll make a man out of you" - Mieskuvat ja maskuliinisuus Disneyn animaatioelokuvassa Mulan

Tutkin tässä kandidaatintyössä mieskuvia ja maskuliinisuutta Disneyn animaatioelokuvassa Mulan (1998)