Machine learning in FX trading with long short-term memory recurrent neural networks

Advanced machine learning has outperformed previous benchmarks in numerous fields and applications, e.g. speech and image recognition, in an ever accelerating way during the past two decades. Furthermore, early evidence indicates its massive potential to improve over traditional techniques applied to financial market prediction tasks. In this study, long short-term memory (LSTM) networks are applied to G10 currency market prediction task in a sample period from the beginning of 1999 to the end of 2018. The predictive factor set consists of past excess returns, forward premiums and seven factors capturing risk-aversion, price uncertainty, commodity returns and funding liquidity. The LSTM model reaches a total accuracy of more than 55% outperforming simple recurrent neural networks (RNN), which indicates that currency excess returns are partly driven by signals with more than a two-month temporal distance. The model predictions are used in US dollar-neutral currency trading strategy in order to exploit the attractiveness of this approach in terms of performance metrics and to analyse its sources of profitability. The LSTM model is able to predict the profitability of carry and momentum strategies. In particular, the LSTM portfolio utilizes carry and long-term momentum signals during calm market conditions and short-term momentum signals in market turmoil. Consequently, the best performing LSTM portfolio delivers a Sharpe ratio of 0.32 with less tail risk than the carry portfolio that has a Sharpe ratio of 0.23. Furthermore, it is not exposed to the common risk factors driving currency carry and momentum trading strategies. Attractive risk-return profile and low correlation with equity markets make the LSTM portfolio extremely suitable to the FX risk management of an international equity portfolio. When the LSTM portfolio is used in the modified portfolio mean-variance optimization routine that is introduced by Boudoukh et al. (2018), the Sharpe ratio of an unhedged international equity portfolio is almost doubled as the Sharpe ratio increases from 0.29 to 0.51

Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet. Vesienhoitoa suunnitellaan vesienhoitoalueittain, joita on Manner-Suomessa seitsemän. Vesienhoitoalue muodostuu yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen (Lestijoen ym.) toimenpideohjelman alue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Ensimmäiset vuoteen 2015 ulottuvat toimenpideohjelmat laadittiin laajassa yhteistyössä vuosien 2008–2009 aikana. Lisätietoa vesienhoidosta ja vesienhoidon järjestämisestä vesienhoitoalueella on saatavilla osoitteessa www.ymparisto.fi/lantinenvesienhoitoalue sekä Kokemäenjoen - Saarisromeren – Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta. Vesienhoitosuunnitelmassa esitellään tarkemmin vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö ja vesienhoitoon liittyvät muut suunnitelmat ja strategiat. Lisäksi vesienhoitosuunnitelmassa on tehty koko vesienhoitoaluetta koskava vaihtoehtotarkastelu vesienhoi-don toimenpiteistä

Raakkuopas Pirkanmaalle

Tämä opas on tarkoitettu maanomistajille raakkujokien varsille. Opas tarjoaa konkreettisia ohjeita, jotka auttavat säilyttämään uhanalaisen raakun elinympäristöt. Tämä kirja on tehty osana LIFE Revives (LIFE20 NAT/FI/000611) -hanketta

Raakkuopas Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle

Tämä opas on tarkoitettu maanomistajille raakkujokien varsille. Opas tarjoaa konkreettisia ohjeita, jotka auttavat säilyttämään uhanalaisen raakun elinympäristöt. Tämä kirja on tehty osana LIFE Revives (LIFE20 NAT/FI/000611) -hanketta

Quantitative accuracy of Lu-177 SPECT reconstruction using different compensation methods : phantom and patient studies

Background: In targeted radionuclide therapy (TRT), accurate quantification using SPECT/CT images is important for optimizing radiation dose delivered to both the tumour and healthy tissue. Quantitative SPECT images are regularly reconstructed using the ordered subset expectation maximization (OSEM) algorithm with various compensation methods such as attenuation (A), scatter (S) and detector and collimator response (R). In this study, different combinations of the compensation methods are applied during OSEM reconstruction and the effect on the Lu-177 quantification accuracy is studied in an anthropomorphic torso phantom. In addition, the phantom results are reflected to (177) Lu-DOTA-Tyr3-octreotate (Lu-177-DOTATATE)-treated patient data and kidney absorbed dose estimates. Methods: The torso phantom was imaged with nine various sized (0.4-104.4 cm(3)) spherical inserts, filled with known Lu-177 activity ranging from 0.5 to 105.5 MBq. Images were reconstructed using OSEM algorithm using A, AR and ARS compensation method combinations. The compensation method combinations were compared by calculating the concentration recovery coefficient (cRC) for each insert. In addition, ten Lu-177-DOTATATE-treated patient's post-therapy dosimetry acquisitions were reconstructed, and the absorbed dose to kidneys was estimated. Results: cRC values depend on the insert size for all compensation methods. AR and ARS produced significantly higher cRC values than attenuation correction alone. There were no cRC value differences between the methods for the smallest 1-cm-diameter insert, cRC being 0.18. However, the collimator and detector response compensation method (R) made the 1.3-cm-diameter insert clearly visible and improved cRC estimate from 0.19 to 0.43. ARS produced slightly higher cRC values for small- and medium-sized inserts than AR. On the patient data, a similar trend could be seen. AR and ARS produced higher kidney activities than using attenuation correction alone; the total absorbed doses to the right and left kidneys were on average 15 and 20 % higher for AR and 19 and 25 % higher for ARS, respectively. The effective half-life decay estimated from time-activity curves however showed no notable difference between the compensation methods. Conclusions: The highest cRC values were achieved by applying ARS compensation during reconstruction. The results were notably higher than those using attenuation correction alone. Similarly, higher activity estimates and thus higher absorbed dose estimates were found in patient data when all compensation methods were applied. ARS improved cRC especially in small-sized sources, and it thus might aid tumour dosimetry for Lu-177 PRRT treatments.Peer reviewe

Raakkuopas Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen

Tämä opas on tarkoitettu maanomistajille raakkujokien varsille. Opas tarjoaa konkreettisia ohjeita, jotka auttavat säilyttämään uhanalaisen raakun elinympäristöt. Tämä kirja on tehty osana LIFE Revives (LIFE20 NAT/FI/000611) -hanketta

Erilaistuneen kilpirauhassyövän invaasio hengitysteihin - kuratiivistavoitteinen hoito

English summaryPeer reviewe

Åtgärdsprogram för vattenvården för åren 2022–2027 i Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten.

Det centrala syftet med vattenvården är att hindra att tillståndet i vattendragen, sjöarna och kustvattnen försämras och att sträva efter att alla vatten uppnår åtminstone god status. Tillståndet i vatten som bedömts ha hög eller god status får inte försämras. För att nå målet planerar och vidtar man åtgärder som förbättrar vattnens status samt följer upp effekterna. I vattenvården beaktar man också målen för havsvården, för hanteringen av översvämnings-risker och för naturskyddet. Vattenvården planeras enligt vattenförvaltningsområden, av vilka det finns sju i Fastlandsfinland. Ett vattenför-valtningsområde bildas av ett eller flera vattendragsområden. Planeringen av vattenvården framskrider i sexårspe-rioder. De första åtgärdsprogrammen som sträcker sig fram till 2015 utarbetades i ett brett samarbete under 2008–2009. Mer information om vattenvården och organiseringen av den inom vattenförvaltningsområdet finns på https://www.ymparisto.fi/sv-FI/Vatten/Vattenskydd/Vattenvardsplanering_och_samarbete/Vattenforvaltningsomraden/Kumo_alvSkargardshavetBottenhavet och i förvaltningsplanen för Kumo älvs-Skärgårdshavets-Bottenhavets vattenförvaltningsområde. I förvaltningsplanen för vattenvården beskrivs lagstiftningen och andra planer och strategier som rör vattenvården mer i detalj. Dessutom har man i vattenförvaltningsplanen gjort en granskning av alternativ för vattenvårdsåtgär-derna i hela vattenförvaltningsområdet