Vanhuksen gerastenia - tunnista riskipotilas

•Gerastenia on useiden elinjärjestelmien toiminnan heikentymisestä ja reservien hiipumisesta aiheutuva oireyhtymä, joka nivoutuu osin päällekkäin monisairastavuuden ja toimintakyvyn laskun kanssa. •Pienikin stressitekijä, kuten infektio tai uusi lääke, voi romahduttaa haurastuneen elimistön tasapainon ja johtaa toimintakyvyn laskuun, deliriumiin, kaatumisiin, sairaalahoitoon ja itsenäisyyden menetykseen. •Gerastenia voidaan määritellä usealla eri tavalla, joista tunnetuimmat ovat fenotyyppimalli ja toiminnan vajeista sekä sairauksista laskettuun Frailty-indeksiin perustuva malli. •Gerastenian varhainen tunnistaminen sekä kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi ja yksilöllinen hoito¬suunnitelma auttavat estämään toimintakyvyn laskua entisestään.Peer reviewe

Emissions from a modern log wood masonry heater and wood pellet boiler : Composition and biological impact on air-liquid interface exposed human lung cancer cells

The consumption of wood fuel is markedly increasing in developing and industrialized countries. Known side effects of wood smoke inhalation manifest in proinflammatory signaling, oxidative stress, DNA damage and hence increased cancer risk. In this study, the composition and acute biological impact of emissions of state-of-the-art wood combustion compliances: masonry heater (MH) and pellet boiler (PB) were investigated. Therefore A549 cells were exposed to emission aerosols in an automated air-liquid interface exposure station followed by cytotoxicity, transcriptome and proteome analyses. In parallel, aerosols were subjected to a chemical and physical haracterization. Compared to PB, the MH combustion at the same dilution ratio resulted in a 3-fold higher particle mass concentration (PM2.5) and deposited dose (PB: 27 $\pm$ 2 ng/cm2, MH; 73 $\pm$ 12 ng/cm2). Additionally, the MH aerosol displayed a substantially larger concentration of aldehydes, polycyclic aromatic hydrocarbons (PAH) or oxidized PAH. Gene ontology analysis of transcriptome of A549 cells exposed to MH emissions revealed the activation of proinflammatory response and key signaling cascades MAP kinase and JAK-STAT. Furthermore, CYP1A1, an essential enzyme in PAH metabolism, was induced. PB combustion aerosol activated the proinflammatory marker IL6 and different transport processes. The proteomics data uncovered induction of DNA damage-associated proteins in response to PB and DNA doublestrand break processing proteins in response to MH emissions. Taking together, the MH produces emissions with a higher particle dose and more toxic compounds while causing only mild biological responses. This finding points to a significant mitigating effect of antioxidative compounds in MH wood smoke

ITSEOHJAUTUVA AMMATTIKORKEAKOULUN JATKOTUTKINTO- OPISKELIJA Tapaus Diak ja Hamk

Hakutermit: ammattikorkeakoulu, työelämä, aikuisopiskelija, itseohjautuvuusvalmius Pro-gradu-tutkielmassa tarkastellaan ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeiluun osal-listuvien opiskelijoiden arjen sujumista: syitä miksi he ovat hakeutuneet koulutukseen, miten työelämän ja opiskelun yhteensovittaminen onnistuu, mitä järjestelyjä opiskelut edellyttävät perhe-elämältä, miten oppilaitosten oppimisjärjestelyt tukevat opiskelujen sujumista, miten opiskelijat kokevat opiskelijaryhmän merkityksen sekä miten he ar-vioivat itseään opiskelijoina. Nopeasti muuttuva työelämä asettaa yksilöt uudenlaisten valintojen ja ratkaisujen eteen ja edellyttää jatkuvaa osaamistason päivitystä elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Aiheen taustan valottamiseksi työhön sisältyy kuvaus jatkotutkinnon suunnittelusta, koulutukseen kohdistuneista odotuksista sekä katsaus jatkotutkinnon tämänhetkiseen asemaan ja tulevaisuuden näkymiin. Itseohjautuvuuden näkökulmana on ilmiö sinänsä, joka tarkoittaa itseohjautuvuutta esimerkiksi työssä ja opiskelussa ei pelkästään oppimisessa. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto on hankittu teemahaastatte-luilla ja kyselyllä. Koulutuksen odotuksia selvitettiin tekstiaineiston avulla. Lähestymistapa on fenomenologinen. Tutkimusaineisto muodostuu kahdeksan ammattikorkeakou-lun jatkotutkintokokeilussa mukana olevan opiskelijan haastatteluista. Tutkimusaineis-tona selvitettäessä koulutukseen kohdistuvia odotuksia jatkotutkinnon suunnitteluvai-heessa ovat viralliset dokumentit sekä erilaiset lausunnot, muistiot ja kannanotot. Haastateltavat opiskelijat hakeutuivat koulutukseen pääasiallisesti parantaakseen omaa osaamistaan ja asemaansa työmarkkinoilla. Tutkimusaineistoista oli selvästi nähtävissä myös vahva elinikäisen oppimisen ja itsensä jatkuvan kehittämisen näkökulma. Aikuis-opiskelijalle on tärkeää hänen opiskellessaan kokopäivätyön ohella, joustavat opintojär-jestelyt, esimiesten ja työyhteisön myönteinen suhtautuminen opiskeluun sekä perheen ja muun lähiverkoston tuki. Erityistä merkitystä annettiin oppilaitosten joustavuudelle ja vuorovaikutuksellisille oppimistilanteille sekä kanssaopiskelijoiden kanssa jaetulle asi-antuntijuudelle. Itseohjautuvuusvalmiuksia tarkasteltaessa opiskelijoilla oli selkeä minäkäsitys itsestään, he tiedostivat vahvuutensa ja heikkoutensa opiskelijoina ja osasivat käyttää tätä tietoa hyväkseen opiskelussaan. He olivat tiedostaneet oppimistarpeensa ja ennakkoluulottomasti ja rohkeasti hakeutuneet jatkotutkinto-opiskelijoiksi, vaikka sen vakinaistamisesta tai edes tutkinnon nimestä ei ollut varmuutta. Opiskeluissaan he olivat tavoitteellisia ja vastuullisia. Vastuu ulottui oman opiskelun lisäksi myös koulutusohjelman kehitystyön

ITSEOHJAUTUVA AMMATTIKORKEAKOULUN JATKOTUTKINTO- OPISKELIJA Tapaus Diak ja Hamk

Hakutermit: ammattikorkeakoulu, työelämä, aikuisopiskelija, itseohjautuvuusvalmius Pro-gradu-tutkielmassa tarkastellaan ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeiluun osal-listuvien opiskelijoiden arjen sujumista: syitä miksi he ovat hakeutuneet koulutukseen, miten työelämän ja opiskelun yhteensovittaminen onnistuu, mitä järjestelyjä opiskelut edellyttävät perhe-elämältä, miten oppilaitosten oppimisjärjestelyt tukevat opiskelujen sujumista, miten opiskelijat kokevat opiskelijaryhmän merkityksen sekä miten he ar-vioivat itseään opiskelijoina. Nopeasti muuttuva työelämä asettaa yksilöt uudenlaisten valintojen ja ratkaisujen eteen ja edellyttää jatkuvaa osaamistason päivitystä elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Aiheen taustan valottamiseksi työhön sisältyy kuvaus jatkotutkinnon suunnittelusta, koulutukseen kohdistuneista odotuksista sekä katsaus jatkotutkinnon tämänhetkiseen asemaan ja tulevaisuuden näkymiin. Itseohjautuvuuden näkökulmana on ilmiö sinänsä, joka tarkoittaa itseohjautuvuutta esimerkiksi työssä ja opiskelussa ei pelkästään oppimisessa. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto on hankittu teemahaastatte-luilla ja kyselyllä. Koulutuksen odotuksia selvitettiin tekstiaineiston avulla. Lähestymistapa on fenomenologinen. Tutkimusaineisto muodostuu kahdeksan ammattikorkeakou-lun jatkotutkintokokeilussa mukana olevan opiskelijan haastatteluista. Tutkimusaineis-tona selvitettäessä koulutukseen kohdistuvia odotuksia jatkotutkinnon suunnitteluvai-heessa ovat viralliset dokumentit sekä erilaiset lausunnot, muistiot ja kannanotot. Haastateltavat opiskelijat hakeutuivat koulutukseen pääasiallisesti parantaakseen omaa osaamistaan ja asemaansa työmarkkinoilla. Tutkimusaineistoista oli selvästi nähtävissä myös vahva elinikäisen oppimisen ja itsensä jatkuvan kehittämisen näkökulma. Aikuis-opiskelijalle on tärkeää hänen opiskellessaan kokopäivätyön ohella, joustavat opintojär-jestelyt, esimiesten ja työyhteisön myönteinen suhtautuminen opiskeluun sekä perheen ja muun lähiverkoston tuki. Erityistä merkitystä annettiin oppilaitosten joustavuudelle ja vuorovaikutuksellisille oppimistilanteille sekä kanssaopiskelijoiden kanssa jaetulle asi-antuntijuudelle. Itseohjautuvuusvalmiuksia tarkasteltaessa opiskelijoilla oli selkeä minäkäsitys itsestään, he tiedostivat vahvuutensa ja heikkoutensa opiskelijoina ja osasivat käyttää tätä tietoa hyväkseen opiskelussaan. He olivat tiedostaneet oppimistarpeensa ja ennakkoluulottomasti ja rohkeasti hakeutuneet jatkotutkinto-opiskelijoiksi, vaikka sen vakinaistamisesta tai edes tutkinnon nimestä ei ollut varmuutta. Opiskeluissaan he olivat tavoitteellisia ja vastuullisia. Vastuu ulottui oman opiskelun lisäksi myös koulutusohjelman kehitystyön

Late-life functional capacity and health among Finnish war veterans:Veteran Project 1992 and 2004 surveys

Abstract Becoming involved in war is an experience that has the potential to shape later-life health. The aim of the present study was to explore Finnish Second World War veterans’ health status and the determinants of self-rated health (SRH) and functional capacity, especially the ability to walk, and to identify risk factors and their combinations that predict late-life mortality among veterans. The study population comprised Finnish Second World War veterans who participated in the Veteran 1992 and Veteran 2004 Project surveys. In 1992, a postal questionnaire was sent to all 242,720 war veterans living in Finland. The follow-up survey, the Veteran 2004 Project, was conducted with a randomized sample of veterans who participated in the Veteran 1992 Project. The total number of participants in the baseline survey was 177,989 men and 48,745 women, and in the follow-up survey, 4,348 men and 651 women. The response rate was high in both surveys: 93% in 1992 and 87% in 2004. All analyses were conducted separately for men without disability, men with disability and women. In a cross-sectional study, SRH and functional capacity was found to be better among 80–84-year-old Finnish war veterans in 2004 compared with 1992, although the prevalence of many diseases increased during the follow-up. Among the 4,999 veterans who participated in both surveys, the majority rated their health as improved or unchanged during the follow-up. Walking difficulties and cardiovascular (CVD), musculoskeletal and neurological diseases were found to be predictors of declined SRH. When exploring functional capacity among veterans, neurological and musculoskeletal diseases, but especially walking difficulties, predicted veterans’ future functional impairment as many as 12 years in advance, and worsening of these conditions was associated with impaired activities of daily living. During an average 9.9-year follow-up, walking difficulties alone or together with multimorbidity and/or with a third risk factor was the most important risk factor for total and for CVD mortality among all veteran groups. In conclusion, the majority of veterans rated their SRH as improved or unchanged during the follow-up. The importance of walking difficulties as a determinant of SRH and functional capacity and as a predictor of mortality was confirmed.Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida suomalaisten toisen maailmansodan veteraanien terveydentilaa ja tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat veteraanien itsearvioituun terveyteen ja toimintakykyyn (erityisesti kävelykykyyn) sekä tunnistaa ne riskitekijät ja tekijäyhdistelmät, jotka ennustavat kuolleisuutta. Tutkimuspopulaationa käytettiin Veteraaniprojekti 1992 ja Veteraaniprojekti 2004 -tutkimuksiin osallistuneita veteraaneja. Vuonna 1992 kysely lähetettiin postitse jokaiselle Suomessa tuolloin asuneelle 242 720 veteraanille. Seurantatutkimukseen valittiin 5 750 veteraanin satunnaisotos vuoden 1992 tutkimukseen osallistuneista. Veteraaniprojekti 1992 -tutkimukseen osallistui 177 989 miestä ja 48 745 naista ja seurantatutkimukseen 4 348 miestä ja 651 naista. Osallistumisprosentti oli 93 % (1992) ja 87 % (2004). Analyysit tehtiin erikseen veteraanimiehille joilla ei ollut invaliditeettia, invalidimiehille ja naisille. Poikkileikkaustutkimuksessa tarkasteltiin 80–84-vuotiaiden veteraanien terveyttä ja toimintakykyä vuosina 1992 ja 2004. Vuonna 2004 veteraanit arvioivat terveytensä ja toimintakykynsä paremmiksi kuin samanikäiset veteraanit vuonna 1992, vaikka monet sairaudet yleistyivät seuranta-aikana. Suurin osa molempiin kyselyihin vastanneista 4 999 veteraanista arvioi terveytensä joko parantuneen tai pysyneen ennallaan seuranta-aikana. Veteraanien kokemat kävelyvaikeudet, sydän- ja verisuonisairaudet, tuki-ja liikuntaelinsairaudet sekä neurologiset sairaudet ennustivat itsearvioidun terveyden heikkenemistä. Sydän- ja verisuonisairauksia lukuun ottamatta edellä mainitut tekijät ennustivat myös toimintakyvyn laskua jopa 12 vuotta etukäteen. Myös kävelykyvyn heikkeneminen ja sairauksien paheneminen seuranta-aikana ennustivat toimintakyvyn laskua. Kävelyvaikeudet joko yksin tai yhdessä multimorbiditeetin ja/tai jonkin kolmannen riskitekijän kanssa oli tärkein sekä kokonaiskuolleisuutta että sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta ennustava tekijä kaikissa veteraaniryhmissä keskimäärin 9,9 vuoden seuranta-aikana. Yhteenvetona voidaan todeta, että enemmistö tutkimukseen osallistuneista veteraaneista arvioi terveytensä joko parantuneen tai pysyneen ennallaan seuranta-aikana. Koetut kävelyvaikeudet ovat erittäin tärkeä itsearvioitua terveyttä, toimintakykyä ja kuolleisuutta ennustava tekijä

Over-Indebtedness in the Finnish Consumer Society

Consumption, Credit use, Financial capability, Finland, Over-indebtedness,