We Are All Here! : Multiple Groups on a Social Network Site

Social network sites are gaining ground with a huge pace. This study takes a group perspective on the phenomenon, investigating the significance of groups on an internationally well-known social network site, Facebook. The consequences of the co-presence of multiple groups with which an individual identifies and the mechanisms that individuals use to cope with the situation are investigated. The study is positioned in the tradition of social identity approach. Special attention is allocated to the concepts of group and group identification and to multiple social identities. The study is based on two sets of material, online observations and semi-structured interviews. The Facebook profiles of ten medical students and ten employees of a big IT company were observed in order to enumerate their groups and networks. Five students and five employees were then interviewed to deepen the understanding of the studied phenomenon. The research subjects were all native Finns, their ages ranging from 20 to 31. The interview material was analyzed with theory-bound qualitative content analysis. In the analysis, social categorizations were divided into two distinct types, to explicit and implicit groups. The former ones are explicitly defined in the user interface of the site where as implicit groups on the site are not. The latter ones are salient for the user as feasible categorizations of his/her personal network. The central finding of the study is that co-presence of multiple groups does indeed occur on Facebook. However, individuals perceive relatively few tensions due to it since they are actively finding ways to deal with the situation. The situation is made less problematic by creating more inclusive ingroup identities. Individuals are also coping with the situation by preventing potential problems beforehand. The most central references: On social network sites: boyd, d. m. & Ellison, N. B. Social Network Sites: Definition, history and scholarship (2007) and Lampe C., Ellison N. & Steinfield C.: A Familiar Face(book): Profile Elements as Signals in an Online Social Network (2007). On social identity approach: Haslam, S. A.: Psychology in Organizations. The Social Identity Approach. (2004), Hofman, J. E.: Social Identity and Intergroup Conflict: An Israeli view (1988) and Tajfel, H.: La catégorisation sociale. (1972a) - Experiments in a vacuum (1972b).Sosiaalisten verkostosivustojen suosio kasvaa vauhdilla. Tässä tutkimuksessa ilmiötä tarkastellaan ryhmänäkökulmasta, tutkimalla ryhmien merkitystä kansainvälisesti tunnetulla Facebook-verkostosivustolla. Tutkimuksen kohteena ovat monien yksilölle merkityksellisten ryhmien samanaikaisen läsnäolon seuraukset sekä yksilöiden tilanteesta selviytymiseen käyttämät keinot. Tutkimus sijoittuu sosiaalisen identiteetin lähestymistavan teoreettiseen perinteeseen. Erityishuomiota kiinnitetään käsitteisiin ryhmä ja ryhmäidentifikaatio sekä useisiin sosiaalisiin identiteetteihin. Tutkimus perustuu kahteen aineistoon, online-havainnointeihin sekä puolistrukturoituihin haastatteluihin. Kymmenen lääketieteen opiskelijan ja kymmenen suuren IT-yrityksen työntekijän Facebook-profiileja havainnoitiin heidän ryhmä- ja verkostojäsenyyksiensä selvittämiseksi. Tämän jälkeen viittä opiskelijaa ja viittä työntekijää haastateltiin tutkitusta ilmiöstä saadun tiedon syventämiseksi. Kaikki tutkimushenkilöt olivat suomalaisia, iältään 20-31-vuotiaita. Haastatteluaineiston analyysissa käytettiin menetelmänä teoriasidonnaista laadullista sisällönanalyysia. Analyysissa sosiaaliset kategoriat jaettiin kahteen tyyppin, eksplisiittisiin ja implisiittisiin ryhmiin. Ensin mainitut on määritelty sivuston käyttöliittymässä julkilausutusti, jälkimmäisiä ei. Implisiittisillä ryhmillä tarkoitetaan käyttäjälle ilmeisiä ryhmäluokituksia hänen henkilökohtaisessa ystäväverkostossaan. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että sivustolla todella syntyy tilanne, jossa monia yksilölle tärkeitä ryhmiä on samanaikaisesti läsnä. Yksilöt kuitenkin kokevat tästä seuravan vain vähän jännitteitä, koska he etsivät aktiivisesti keinoja tilanteen kanssa selviytymiseen. Tilanteesta tehdään vähemmän ongelmallinen luomalla laajempia sisäryhmäidentiteettejä. Lisäksi yksilöt helpottavat tilannetta ehkäisemällä potentiaalisia ongelmia ennakolta. Keskeiset lähteet: Sosiaalisista verkostosivuista: boyd, d. m. & Ellison, N. B. Social Network Sites: Definition, history and scholarship (2007) ja Lampe C., Ellison N. & Steinfield C.: A Familiar Face(book): Profile Elements as Signals in an Online Social Network (2007). Sosiaalisen identiteetin lähestymistavasta: S: Haslam, S. A. Psychology in Organizations. The Social Identity Approach. (2004), Hofman, J. E.: Social Identity and Intergroup Conflict: An Israeli view (1988) ja Tajfel, H.: La catégorisation sociale. (1972a) - Experiments in a vacuum (1972b)

Networked Privacy Beyond the Individual: Four Perspectives to ‘Sharing’

Synthesizing prior work, this paper provides conceptual grounding for understanding the dialectic of challenges and opportunities that social network sites present to social life. With the help of the framework of interpersonal boundary regulation, this paper casts privacy as something people do, together, instead of depicting it as a characteristic or a possession. I illustrate interpersonal aspects of networked privacy by outlining four perspectives to ‘sharing’. These perspectives call for a rethink of networked privacy beyond an individual’s online endeavors

Interpersonal Boundary Regulation in the Context of Social Network Services

Interpersonal boundary regulation constitutes of the efforts needed to make the world work that is, for people to achieve contextually desirable degrees of social interaction and to build and sustain their relations with others and with the self. I argue that while widespread adoption of social network services (SNSs) disrupts central premises of interpersonal boundary regulation on which people are used to relying, interpersonal boundary regulation is best understood as a co-operative process also in our networked age. In fact, SNSs may even amplify the importance of co-operative boundary regulation and increase awareness of the necessary efforts. This work illustrates everyday practices young adults in Finland apply to regulate interpersonal boundaries in the context of SNSs. It leverages the frameworks of interpersonal boundary regulation, self-presentation, and identity work. The dissertation contributes an examination of challenges of interpersonal boundary regulation through four central aspects of sharing related to SNSs: 1) people may share content with multiple groups at once, 2) people may share content on behalf of others, 3) sharing can be achieved via automated mechanisms, and 4) sharing online and offline are connected in multiple ways. The dissertation incorporates five explorative studies that feature qualitative interviews as their primary research material. The findings highlight the importance that users of SNSs place on mutual consideration when boundary regulation is involved. The SNS context makes it challenging to predict the potential consequences of one s actions, even when one is willing to make efforts to avoid causing harm to anyone. The findings show how boundary regulation efforts are a holistic endeavour that spans interaction in online and offline settings. Furthermore, they reveal that boundary regulation takes place both through expression of technology preferences and via diverse practices applied when people engage in social interaction in the context of SNSs. The work proposes a typology of interpersonal boundary regulation practices in the context of SNSs: Firstly, practices can be either individual or collaborative. Also, there are preventive and corrective practices. Thirdly, there are both mental and behavioural practices. While specific practices are context-dependent, the typology helps mapping the range of practices that may be at play in networked settings. The work calls for reconsidering privacy in the networked age beyond the individual level and across the many online and offline settings in which people come together. It invites designers to consider how to support subtly co-operative interpersonal boundary regulation efforts that are not confined to the immediate technological setting that a particular service provides. Similarly, it challenges policymakers to envision how legislation could take into account the co-operative nature of boundary regulation, instead of framing privacy solely as an issue of individuals control over information.Sosiaalisten rajojen hallinta tarkoittaa ihmisten pyrkimyksiä saada aikaan tilannekohtaisesti toivomansa määrä sosiaalista vuorovaikutusta sekä rakentaa ja ylläpitää suhteita toisiin ihmisiin ja itseen. Yhteisöpalvelujen laaja käyttöönotto kyseenalaistaa sellaisia sosiaalisten rajojen hallinnalle keskeisiä lähtökohtia, joihin ihmiset ovat tottuneet luottamaan. Väitän, että sosiaalisten rajojen hallintaa voidaan tästä huolimatta hahmottaa parhaiten yhteistyöhön perustuvana prosessina myös verkottuneella aikakaudellamme. Yhteisöpalvelut saattavat jopa vahvistaa tarvetta yhteistoiminnalliselle sosiaalisten rajojen hallinnalle yhteistyössä toisten kanssa ja lisätä tietoisuutta sen edellyttämästä toiminnasta. Tämä työ kuvaa arkisia käytäntöjä, joita Suomessa asuvat nuoret aikuiset soveltavat sosiaalisten rajojen hallintaan yhteisöpalvelujen kontekstissa. Väitöskirja hyödyntää sosiaalisten rajojen hallinnan, vaikutelmien hallinnan, ja identiteettityön viitekehyksiä. Työn kontribuutio on sosiaalisten rajojen hallintaan liittyvien haasteiden tarkastelu neljän yhteisöpalveluihin liittyvän jakamisen piirteen kautta: 1) ihmiset voivat jakaa sisältöä samanaikaisesti monien ryhmien kanssa, 2) ihmiset voivat jakaa sisältöä toistensa puolesta, 3) jakaminen voi tapahtua automoitujen mekanismien kautta, ja 4) jakaminen verkossa ja sen ulkopuolella limittyvät toisiinsa monin tavoin. Työ koostuu viidestä eksploratiivisesta tutkimuksesta, joiden tärkeimpänä aineistona ovat laadulliset haastattelut. Työn tulokset osoittavat yhteisöpalvelujen käyttäjien painottavan keskinäistä huomioonottavaisuutta sosiaalisten rajojen hallinnassa. Yksilöiden on vaikeaa ennakoida tekojensa mahdollisia seurauksia yhteisöpalveluihin liittyvässä vuorovaikutuksessa, silloinkaan kun he olisivat halukkaita näkemään vaivaa välttääkseen aiheuttamasta toisille haittaa. Tuloksissa korostuu, että sosiaalisten rajojen hallinta on kokonaisvaltaista toimintaa, joka ulottuu verkkovuorovaikutuksesta verkon ulkopuolisiin kohtaamisiin. Lisäksi tutkimus paljastaa, että sosiaalisia rajoja pyritään hallitsemaan sekä ilmaisemalla teknologiavalintoja että soveltamalla erilaisia hallintakeinoja yhteisöpalveluihin liittyvässä vuorovaikutuksessa. Työ esittelee typologian näistä sosiaalisten rajojen hallintakeinoista: Käytössä on sekä yksilö- että yhteistyökeinoja. Toiseksi keinot voivat olla joko ennaltaehkäiseviä tai korjaavia. Kolmanneksi voidaan erottaa ajattelulliset ja toiminnalliset keinot. Vaikka yksittäiset keinot ovat kontekstisidonnaisia, työssä esitetty typologia auttaa kartoittamaan sitä hallintakeinojen kirjoa, joka ihmisillä on käytössään verkottuneissa ympäristöissä. Tämän tutkimuksen perusteella yhteistyön merkitystä sosiaalisten rajojen hallinnassa yhteisöpalvelujen kontekstissa ei voida sivuuttaa, vaan se tulisi ottaa huomioon niin yhteisöpalvelujen suunnittelussa kuin yksityisyyden- hallintaa koskevaa lainsäädäntöä työstettäessäkin

Gaming Algorithmic Hate-Speech Detection : Stakes, Parties, and Moves

A recent strand of research considers how algorithmic systems are gamed in everyday encounters. We add to this literature with a study that uses the game metaphor to examine a project where different organizations came together to create and deploy a machine learning model to detect hate speech from political candidates’ social media messages during the Finnish 2017 municipal election. Using interviews and forum discussions as our primary research material, we illustrate how the unfolding game is played out on different levels in a multi-stakeholder situation, what roles different participants have in the game, and how strategies of gaming the model revolve around controlling the information available to it. We discuss strategies that different stakeholders planned or used to resist the model, and show how the game is not only played against the model itself, but also with those who have created it and those who oppose it. Our findings illustrate that while “gaming the system” is an important part of gaming with algorithms, these games have other levels where humans play against each other, rather than against technology. We also draw attention to how deploying a hate-speech detection algorithm can be understood as an effort to not only detect but also preempt unwanted behavior.Peer reviewe

Personalised Services in Social Situations : Principal-Agent Relationships in Account Sharing

We present a qualitative study of how personal accounts on online services, such as Tinder, Netflix and Spotify, may be shared in particular social situations. We draw from agency theory's focus on principal-agent relationships and Goffman's work on frames in analysing situations where others are allowed to use personal accounts, either for a shared purpose or on behalf of the account owner. We deploy Goffman's concepts of regrounding to understand how interests behind activities are transformed and brackets to draw attention to the boundaries of different frames, and how these are incurred or broken in situations that exceed personal account use. Based on a set of 43 written descriptions of account sharing, we depict how employing others to act as agents to use one's personal accounts may lead to playful or serious use. Additionally, we discuss consequentiality of sharing personalised services, considering both what services might reveal about the account owner and how sharing takes place in the context of relationships. We contribute by illustrating how users' relationships with personalised services are complicated by the different interests that are served when accounts are shared.Peer reviewe

Sharing & Cooperativism:Designing For Economies

Recent work on sharing and cooperativism has helped widen our understanding of the emerging systems for exchanges, interactions, and relationships beyond mainstream economic models, in particu- lar through studying local cooperatives and their sharing practices across various domains. These efforts also indicate that design has the potential to shape our engagements with the global political economy. However, so far, there are few design resources tailored for exploring and further developing design insights from empirical and conceptual research on sharing and cooperativism. Therefore, we invite the community to discuss the role of design in relation to economies of sharing and cooperativism. In this workshop, we will gather a diverse group of scholars, designers, and activists to think together how designs for sustainable economies can be created and circulated across cooperatives and platforms, with the aim to springboard social and economic aspects of sharing cultures