Social network sites are gaining ground with a huge pace. This study takes a group perspective on the phenomenon, investigating the significance of groups on an internationally well-known social network site, Facebook. The consequences of the co-presence of multiple groups with which an individual identifies and the mechanisms that individuals use to cope with the situation are investigated. The study is positioned in the tradition of social identity approach. Special attention is allocated to the concepts of group and group identification and to multiple social identities.
The study is based on two sets of material, online observations and semi-structured interviews. The Facebook profiles of ten medical students and ten employees of a big IT company were observed in order to enumerate their groups and networks. Five students and five employees were then interviewed to deepen the understanding of the studied phenomenon. The research subjects were all native Finns, their ages ranging from 20 to 31. The interview material was analyzed with theory-bound qualitative content analysis.
In the analysis, social categorizations were divided into two distinct types, to explicit and implicit groups. The former ones are explicitly defined in the user interface of the site where as implicit groups on the site are not. The latter ones are salient for the user as feasible categorizations of his/her personal network.
The central finding of the study is that co-presence of multiple groups does indeed occur on Facebook. However, individuals perceive relatively few tensions due to it since they are actively finding ways to deal with the situation. The situation is made less problematic by creating more inclusive ingroup identities. Individuals are also coping with the situation by preventing potential problems beforehand.
The most central references: On social network sites: boyd, d. m. & Ellison, N. B. Social Network Sites: Definition, history and scholarship (2007) and Lampe C., Ellison N. & Steinfield C.: A Familiar Face(book): Profile Elements as Signals in an Online Social Network (2007). On social identity approach: Haslam, S. A.: Psychology in Organizations. The Social Identity Approach. (2004), Hofman, J. E.: Social Identity and Intergroup Conflict: An Israeli view (1988) and Tajfel, H.: La catégorisation sociale. (1972a) - Experiments in a vacuum (1972b).Sosiaalisten verkostosivustojen suosio kasvaa vauhdilla. Tässä tutkimuksessa ilmiötä tarkastellaan ryhmänäkökulmasta, tutkimalla ryhmien merkitystä kansainvälisesti tunnetulla Facebook-verkostosivustolla. Tutkimuksen kohteena ovat monien yksilölle merkityksellisten ryhmien samanaikaisen läsnäolon seuraukset sekä yksilöiden tilanteesta selviytymiseen käyttämät keinot. Tutkimus sijoittuu sosiaalisen identiteetin lähestymistavan teoreettiseen perinteeseen. Erityishuomiota kiinnitetään käsitteisiin ryhmä ja ryhmäidentifikaatio sekä useisiin sosiaalisiin identiteetteihin.
Tutkimus perustuu kahteen aineistoon, online-havainnointeihin sekä puolistrukturoituihin haastatteluihin. Kymmenen lääketieteen opiskelijan ja kymmenen suuren IT-yrityksen työntekijän Facebook-profiileja havainnoitiin heidän ryhmä- ja verkostojäsenyyksiensä selvittämiseksi. Tämän jälkeen viittä opiskelijaa ja viittä työntekijää haastateltiin tutkitusta ilmiöstä saadun tiedon syventämiseksi. Kaikki tutkimushenkilöt olivat suomalaisia, iältään 20-31-vuotiaita. Haastatteluaineiston analyysissa käytettiin menetelmänä teoriasidonnaista laadullista sisällönanalyysia.
Analyysissa sosiaaliset kategoriat jaettiin kahteen tyyppin, eksplisiittisiin ja implisiittisiin ryhmiin. Ensin mainitut on määritelty sivuston käyttöliittymässä julkilausutusti, jälkimmäisiä ei. Implisiittisillä ryhmillä tarkoitetaan käyttäjälle ilmeisiä ryhmäluokituksia hänen henkilökohtaisessa ystäväverkostossaan.
Tutkimuksen keskeinen tulos on, että sivustolla todella syntyy tilanne, jossa monia yksilölle tärkeitä ryhmiä on samanaikaisesti läsnä. Yksilöt kuitenkin kokevat tästä seuravan vain vähän jännitteitä, koska he etsivät aktiivisesti keinoja tilanteen kanssa selviytymiseen. Tilanteesta tehdään vähemmän ongelmallinen luomalla laajempia sisäryhmäidentiteettejä. Lisäksi yksilöt helpottavat tilannetta ehkäisemällä potentiaalisia ongelmia ennakolta.
Keskeiset lähteet: Sosiaalisista verkostosivuista: boyd, d. m. & Ellison, N. B. Social Network Sites: Definition, history and scholarship (2007) ja Lampe C., Ellison N. & Steinfield C.: A Familiar Face(book): Profile Elements as Signals in an Online Social Network (2007). Sosiaalisen identiteetin lähestymistavasta: S: Haslam, S. A. Psychology in Organizations. The Social Identity Approach. (2004), Hofman, J. E.: Social Identity and Intergroup Conflict: An Israeli view (1988) ja Tajfel, H.: La catégorisation sociale. (1972a) - Experiments in a vacuum (1972b)
