Opas jättipalsamin torjuntaan Suomessa ja Ruotsissa

Tämä opas on laadittu Interreg Botnia-Atlantica -hankkeessa INSPECT, Invasive species eradication and control. Hanke toteutetaan Ruotsin ja Suomen välisenä yhteistyönä. Opas sisältää siksi molempia maita koskevaa tietoa ja on saatavilla myös ruotsiksi. Haitalliset vieraslajit taas ovat sellaisia, jotka ihminen on tuonut tarkoituksella tai vahingossa uudelle alueelle, jolla ne leviävät voimakkaasti ja aiheuttavat ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista vahinkoa. Haitallisia vieraslajeja pidetään nykyään yhtenä suurimmista luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvista uhkista. Ongelma on hyvin laaja, ja siksi sitoutuminen torjuntaan on tärkeää sekä viranomais- että yksilötasolla, ja vaatii yhteistyötä naapurien, naapurikuntien ja jopa naapurimaiden välillä. Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, jota voi olla vaikea poistaa, kun se on kerran saanut jalansijaa. Koska jättipalsami valtaa alueita nopeasti ja sillä on suuren siementuotannon ansiosta hyvä leviämiskyky, siitä on tullut ongelma alueilla, joille se ei kuulu. Opas tarjoaa tukea kaikille jättipalsamin torjuntaa suunnitteleville, olipa kyse yksityishenkilöistä, yhdistyksistä, yrityksistä, kunnista tai viranomaisista. Joissakin luvuissa keskitytään lähinnä suurempiin torjuntatoimiin, mutta niissä tapauksissa, joissa tiedot ovat osittain merkityksellisiä myös pienempien toimien kannalta, olemme tiivistäneet olennaiset tiedot luvun alkuun. Oppaassa käsitellään niin torjuntamenetelmiä kuin työvoimaa ja viestintääkin. Käytössä on myös digitaalinen työkalu, joka ehdottaa sopivia menetelmiä annettujen edellytysten pohjalta. Torjuntatoimien edellytykset arvioidaan tapauskohtaisesti, joten yleispäteviä suosituksia ei voida antaa, vaan oppaassa esitellään useita vaihtoehtoja

Handbok för bekämpning av jättebalsamin i Sverige och Finland

Denna handbok har tagits fram inom Interreg Botnia-Atlanticaprojektet INSPECT, Invasive species eradication and control. Projektet är ett samarbete mellan Sverige och Finland. Handboken innehåller därför information som gäller för båda länderna och finns också tillgänglig på finska. Invasiva främmade arter är sådana arter som människan, avsiktligt eller av misstag, tagit in till ett nytt område där de sedan sprids kraftigt och orsakar ekologisk, ekonomisk eller social skada eller skada mot hälsa. Invasiva arter anses idag vara ett av de största hoten mot biologisk mångfald. Problemet är mycket utbrett och därför är engagemang på såväl myndighets- som individnivå viktigt och kräver samarbete mellan grannar, grannkommuner och till och med mellan grannländer. Jättebalsamin är en invasiv art som när den väl fått fäste kan vara svår att få bort. Den sprider sig snabbt och tar över områden vilket har gjort växten till ett problem i områden där den inte hör hemma. Handboken ger stöd till alla som planerar att genomföra en bekämpningsinsats mot jättebalsamin; privatpersoner, föreningar, företag, kommuner eller myndigheter. Några kapitel riktar sig främst till större insatser, men i de fall där informationen delvis är relevant också för mindre insatser har vi sammanfattat det väsentliga i början av kapitlen. Handboken behandlar såväl bekämpningsmetoder som arbetskraft och kommunikation. Det finns också ett digitalt verktyg som föreslår lämpliga metoder utifrån angivna förutsättningar. Förutsättningar för bekämpningsinsatser bedöms subjektivt, därmed kan inte universella rekommendationer ges utan flera alternativ presenteras

Opas kurtturuusun torjuntaan Suomessa ja Ruotsissa

Tämä opas on laadittu Interreg Botnia-Atlantica -hankkeessa INSPECT, Invasive species eradication and control. Hanke toteutetaan Ruotsin ja Suomen välisenä yhteistyönä. Opas sisältää siksi molempia maita koskevaa tietoa ja on saatavilla myös ruotsiksi. Haitalliset vieraslajit ovat lajeja, jotka ihminen on tuonut tarkoituksella tai vahingossa uudelle alueelle, niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle, missä ne leviävät voimakkaasti ja aiheuttavat ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista vahinkoa. Haitallisia vieraslajeja pidetään nykyään yhtenä suurimmista luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvista uhkista. Ongelma on hyvin laaja, ja siksi sitoutuminen torjuntaan on tärkeää sekä viranomais- että yksilötasolla, ja vaatii yhteistyötä naapurien ja naapurikuntien – jopa naapurimaiden välillä. Kurtturuusu on haitallinen vieraslaji, jota voi olla vaikea poistaa, kun se on kerran saanut jalansijan. Kurtturuusun vahvuus ja hyvä leviämiskyky ovat johtaneet siihen, että siitä on tullut ongelma alueilla, joille se ei kuulu. Opas tarjoaa tukea kaikille kurtturuusun torjuntaa suunnitteleville, olipa kyse yksityishenkilöistä, yhdistyksistä, yrityksistä, kunnista tai viranomaisista. Joissakin luvuissa keskitytään lähinnä suurempiin torjuntatoimiin, mutta niissä tapauksissa, joissa tiedot ovat osittain merkityksellisiä myös pienempien toimien kannalta, olemme tiivistäneet olennaiset tiedot luvun alkuun. Oppaassa käsitellään niin torjuntamenetelmiä kuin työvoimaa ja viestintääkin. Käytössä on myös digitaalinen työkalu, joka ehdottaa sopivia menetelmiä annettujen edellytysten pohjalta. Torjuntatoimien edellytykset arvioidaan subjektiivisesti, joten yleispäteviä suosituksia ei voida antaa vaan oppaassa esitellään useita vaihtoehtoja

Handbok för bekämpning av vresros i Sverige och Finland

Denna handbok har tagits fram inom Interreg Botnia-Atlanticaprojektet INSPECT, Invasive species eradication and control. Projektet är ett samarbete mellan Sverige och Finland. Handboken innehåller därför information som gäller för båda länderna och finns också tillgänglig på finska. Invasiva främmande arter är sådana arter som människan, avsiktligt eller av misstag, tagit in till ett nytt område där de sedan sprids kraftigt och orsakar ekologisk, ekonomisk eller social skada eller skada mot hälsa. Invasiva arter anses idag vara ett av de största hoten mot biologisk mångfald. Problemet är mycket utbrett och därför är engagemang på såväl myndighets- som individnivå viktigt och kräver samarbete mellan grannar, grannkommuner och till och med mellan grannländer. Vresrosen är en invasiv art som är robust och har en god spridningsförmåga. Det har lett till att den blivit ett problem i områden där den inte hör hemma. Handboken ger stöd till alla som planerar att genomföra en bekämpningsinsats mot vresros; privatpersoner, föreningar, företag, kommuner eller myndigheter. Några kapitel riktar sig främst till större insatser, men i de fall där informationen delvis är relevant också för mindre insatser har vi sammanfattat det väsentliga i början av kapitlen. Handboken behandlar såväl bekämpningsmetoder som arbetskraft och kommunikation. Det finns också ett digitalt verktyg (hyperlänk) som föreslår lämpliga metoder utifrån angivna förutsättningar. Förutsättningar för bekämpningsinsatser bedöms subjektivt, därmed kan inte universella rekommendationer ges utan flera alternativ presenteras

A Genome-Wide Association Study of Diabetic Kidney Disease in Subjects With Type 2 Diabetes

dentification of sequence variants robustly associated with predisposition to diabetic kidney disease (DKD) has the potential to provide insights into the pathophysiological mechanisms responsible. We conducted a genome-wide association study (GWAS) of DKD in type 2 diabetes (T2D) using eight complementary dichotomous and quantitative DKD phenotypes: the principal dichotomous analysis involved 5,717 T2D subjects, 3,345 with DKD. Promising association signals were evaluated in up to 26,827 subjects with T2D (12,710 with DKD). A combined T1D+T2D GWAS was performed using complementary data available for subjects with T1D, which, with replication samples, involved up to 40,340 subjects with diabetes (18,582 with DKD). Analysis of specific DKD phenotypes identified a novel signal near GABRR1 (rs9942471, P = 4.5 x 10(-8)) associated with microalbuminuria in European T2D case subjects. However, no replication of this signal was observed in Asian subjects with T2D or in the equivalent T1D analysis. There was only limited support, in this substantially enlarged analysis, for association at previously reported DKD signals, except for those at UMOD and PRKAG2, both associated with estimated glomerular filtration rate. We conclude that, despite challenges in addressing phenotypic heterogeneity, access to increased sample sizes will continue to provide more robust inference regarding risk variant discovery for DKD.Peer reviewe