Connecting Domains in Concept-Context Learning: A model to analyse education situations

The use of context-concept education alongside existing approaches is valuable. In this article we introduce a threedomain model for concept-context learning that supports both the design process as well as the idea of concept learning. The model shows how practical and abstract knowledge should be combined to improve contextconcept learning. The model acknowledges the dual nature of products and the need to relate practical, concrete experiences to causal explanations. It distinguishes three domains: the social context, the concrete product and the abstract knowledge domain. Here, the model is used to analyze, explain and suggest improvements for training primary school teachers in the Netherlands. The research data from the in-service teacher training show how continuous movement between the three domains is needed to develop creative, socially relevant solutions. The training would be better aimed towards the needs of the learner if the connection between the theory, concrete experiences with products and the social context is made more visible and inviting

Why Using Robots to Teach Computer Science can be Successful Theoretical Reflection to Andragogy and Minimalism

Categories and Subject Descriptors K.3.1 [Computers and Education]: Computer Uses in Education – collaborative learning; K.3.2 [Computers and Education]: Computer and Information Science Education – computer science education, self-assessmentTo help students understand subjects such as theoretical aspects of computation, algorithmic reasoning and intelligence of machines, a number of publications report experiments to teach these topics with the help of Lego Mindstorms robots. In the publications, the researchers report how they have created various ways to approach the issues either in Computer Science or in Artificial Intelligence. The reported results of the experiments are based on the learning outcomes, the feedback from the students, and the perceived informal observations (i.e. “feelings”) of the instructors. But can anyone else benefit from the reportedly positive outcomes of the experiments? To give an answer to that question, this paper analyses the reported results through two support theories. The two theories chosen for this, andragogy and minimalism, are concerned with adult learning and how teaching adults should be approached. When reflecting the results of the four teaching experiments to the suggestions drawn from the theories, a more comprehensive answer to why the experiments have been successful can be given. The four teaching experiments analysed here were in many ways similar to each other. A connection to the chosen support theories was straightforward to make. Besides describing the artefacts of teaching with the robots, a deeper discussion on this teaching approach is provided. For an instructor, all these observations offer more concrete evidence about beneficial factors of teaching with robots

Selvitys akkuklusterin osaamisen kysynnästä ja alan koulutuksen houkuttelevuudesta

Kansallisen akkustrategian (tammikuu 2021) yhtenä tavoitteena on kehittää osaamista vastaamaan alan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Tämä selvitys kartoitti akkuarvoketjun osaamisen kysyntää yrityksissä sekä alan koulutuksen houkuttelevuutta lukiolaisten, opiskelijoiden ja alanvaihtajien keskuudessa. Yritykset tunnistivat kasvavan osaajapulan koko arvoketjussa ja ovat valmiita osallistumaan alan koulutuksen kehittämiseen. Suurin määrällinen tarve on tuotanto- ja prosessityöntekijöille. Osaamistarpeina painotettiin koko akkuarvoketjun, mukaan lukien akkuteknologian sovellusten ymmärrystä, teknistä syväosaamista, liiketoimintaosaamista, vastuullisuus- ja ympäristöasioita sekä asiakastarpeiden ja markkinoiden ymmärrystä. Akkualaa ei tunneta vielä riittävän hyvin suomalaisten nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa, vaikka siihen suhtaudutaan positiivisesti. Akkuala vastaa hyvin nuorten työelämäodotuksia liittyen mm. työn kiinnostavuuteen ja ilmastohaasteisiin vaikuttamiseen. Toisaalta alalla tunnistetut vastuullisuushaasteet mietityttivät. Kasvava tietämys lisää sekä kiinnostusta että positiivisia mielikuvia akkualasta. Johtopäätösten yhteenvetona esitetään viisi kehitysideakokonaisuutta, jotka liittyvät riittävän laaja-alaisen osaamisen takaamiseen, ammatillisen koulutuksen ja toimialakuvan kehittämiseen sekä yhteistyön ja kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseen

Robust estimation of bacterial cell count from optical density

Optical density (OD) is widely used to estimate the density of cells in liquid culture, but cannot be compared between instruments without a standardized calibration protocol and is challenging to relate to actual cell count. We address this with an interlaboratory study comparing three simple, low-cost, and highly accessible OD calibration protocols across 244 laboratories, applied to eight strains of constitutive GFP-expressing E. coli. Based on our results, we recommend calibrating OD to estimated cell count using serial dilution of silica microspheres, which produces highly precise calibration (95.5% of residuals <1.2-fold), is easily assessed for quality control, also assesses instrument effective linear range, and can be combined with fluorescence calibration to obtain units of Molecules of Equivalent Fluorescein (MEFL) per cell, allowing direct comparison and data fusion with flow cytometry measurements: in our study, fluorescence per cell measurements showed only a 1.07-fold mean difference between plate reader and flow cytometry data

Lohkoketjuteknologia ja toimitusketjujen kestävyys: Näkökulmia ilmiön nykytilanteesta

Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä lohkoketjuteknologian käytännön hyödyntämisestä yritysten toimitusketjujen kestävyyden edistämisessä suhteessa olemassa olevaan tutkimustietoon. Vaatimukset liiketoiminnan kestävyyttä ja läpinäkyvyyttä kohtaan kasvavat jatkuvasti ja toimitusketjujen ollessa keskeinen osa yritysten liiketoimintamallia niiden kestävyyden edistämisellä on kokonaisuuden kannalta perustavanlaatuinen merkitys. Lohkoketjuteknologian hyödyntäminen voi edistää toimitusketjujen kestävyyttä tehokkaalla ja taloudellisesti kannattavalla tavalla. Se tarjoaa toimitusketjuille hajautetun, läpinäkyvän ja luotettavan tietojärjestelmän, jonka avulla voidaan tehostaa globalisaation myötä laajentuvien toimitusketjujen hallintaa taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Lohkoketjuteknologian käytön yleistyminen yritysten toimitusketjuissa samanaikaisesti kestävyyttä tukevan arvopohjan muuttumisen kanssa voi edistää paradigmaattista muutosta liiketoimintamaailman vallitsevissa ajattelu- ja toimintamalleissa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kestävän toimitusketjujen hallinnan, lohkoketjuteknologian sekä toimitusketjujen lohkoketjuratkaisujen teoreettisia lähtökohtia. Teoreettisen viitekehyksen tavoitteena on luoda syvällinen käsitys tutkimusaiheen taustalla vaikuttavista teemoista, perustella kestävän toimitusketjujen hallinnan merkitystä sekä lohkoketjuteknologian mahdollista kontribuutiota toimitusketjujen kestävyyden edistämiseksi, mutta myös tarkastella kriittisesti aiheeseen liittyviä haasteita. Tutkimus on toteutettu laadullisena haastattelututkimuksena. Empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla ja se koostuu asiantuntijoiden arvioista aiheen nykytilanteesta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ilmiö on vielä kehityskulkunsa alussa, mutta ensimmäisiä toimivia käyttötapauksia, esimerkiksi toimitusketjujen läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden liittyen, on jo jonkin verran olemassa. Tutkimustulosten mukaan teknologiana lohkoketju soveltuu moniin toimitusketjujen kestävyyttä tukeviin käyttötarkoituksiin, mutta useiden muiden tekijöiden rooli ja merkitys korostuvat. Toimitusketjujen kestävyyden edistämisen näkökulmasta puhtaasti sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyvät syyt eivät välttämättä ole tarpeeksi konkreettisia kustannusintensiivisen hankkeen perustelemiseksi ja kestävyyshyödyt tulisi pystyä yhdistämään selkeisiin taloudellisiin kannusteisiin. Kehityksen eteneminen tulee vaatimaan ilmiön kypsyysasteen syventymistä sekä verrattain suuria muutoksia vallitsevissa käsityksissä koskien informaation jakamista, liiketoimintamalleja sekä kestävyyden painoarvoa osana yrityksen strategiaa ja organisaatiokulttuuria. Voidaan kuitenkin odottaa, että tulevaisuudessa hajautettu tietojen hallinta ja jakaminen tulevat yleistymään ja muuttamaan toimitusketjuja ja kestävyyden hallintaan liittyviä käytäntöjä. Tutkimuksen yksi tärkeimmistä kontribuutioista on toimitusketjujen hallinnan, kestävyyden ja lohkoketjuteknologian aihealueiden yhdistäminen kattavaksi kokonaisuudeksi ilmiön merkittävyyden, soveltuvuuden ja edellytysten arvioimista sekä jatkotutkimuksia varten

Lohkoketjuteknologia ja toimitusketjujen kestävyys: Näkökulmia ilmiön nykytilanteesta

Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä lohkoketjuteknologian käytännön hyödyntämisestä yritysten toimitusketjujen kestävyyden edistämisessä suhteessa olemassa olevaan tutkimustietoon. Vaatimukset liiketoiminnan kestävyyttä ja läpinäkyvyyttä kohtaan kasvavat jatkuvasti ja toimitusketjujen ollessa keskeinen osa yritysten liiketoimintamallia niiden kestävyyden edistämisellä on kokonaisuuden kannalta perustavanlaatuinen merkitys. Lohkoketjuteknologian hyödyntäminen voi edistää toimitusketjujen kestävyyttä tehokkaalla ja taloudellisesti kannattavalla tavalla. Se tarjoaa toimitusketjuille hajautetun, läpinäkyvän ja luotettavan tietojärjestelmän, jonka avulla voidaan tehostaa globalisaation myötä laajentuvien toimitusketjujen hallintaa taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Lohkoketjuteknologian käytön yleistyminen yritysten toimitusketjuissa samanaikaisesti kestävyyttä tukevan arvopohjan muuttumisen kanssa voi edistää paradigmaattista muutosta liiketoimintamaailman vallitsevissa ajattelu- ja toimintamalleissa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kestävän toimitusketjujen hallinnan, lohkoketjuteknologian sekä toimitusketjujen lohkoketjuratkaisujen teoreettisia lähtökohtia. Teoreettisen viitekehyksen tavoitteena on luoda syvällinen käsitys tutkimusaiheen taustalla vaikuttavista teemoista, perustella kestävän toimitusketjujen hallinnan merkitystä sekä lohkoketjuteknologian mahdollista kontribuutiota toimitusketjujen kestävyyden edistämiseksi, mutta myös tarkastella kriittisesti aiheeseen liittyviä haasteita. Tutkimus on toteutettu laadullisena haastattelututkimuksena. Empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla ja se koostuu asiantuntijoiden arvioista aiheen nykytilanteesta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ilmiö on vielä kehityskulkunsa alussa, mutta ensimmäisiä toimivia käyttötapauksia, esimerkiksi toimitusketjujen läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden liittyen, on jo jonkin verran olemassa. Tutkimustulosten mukaan teknologiana lohkoketju soveltuu moniin toimitusketjujen kestävyyttä tukeviin käyttötarkoituksiin, mutta useiden muiden tekijöiden rooli ja merkitys korostuvat. Toimitusketjujen kestävyyden edistämisen näkökulmasta puhtaasti sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyvät syyt eivät välttämättä ole tarpeeksi konkreettisia kustannusintensiivisen hankkeen perustelemiseksi ja kestävyyshyödyt tulisi pystyä yhdistämään selkeisiin taloudellisiin kannusteisiin. Kehityksen eteneminen tulee vaatimaan ilmiön kypsyysasteen syventymistä sekä verrattain suuria muutoksia vallitsevissa käsityksissä koskien informaation jakamista, liiketoimintamalleja sekä kestävyyden painoarvoa osana yrityksen strategiaa ja organisaatiokulttuuria. Voidaan kuitenkin odottaa, että tulevaisuudessa hajautettu tietojen hallinta ja jakaminen tulevat yleistymään ja muuttamaan toimitusketjuja ja kestävyyden hallintaan liittyviä käytäntöjä. Tutkimuksen yksi tärkeimmistä kontribuutioista on toimitusketjujen hallinnan, kestävyyden ja lohkoketjuteknologian aihealueiden yhdistäminen kattavaksi kokonaisuudeksi ilmiön merkittävyyden, soveltuvuuden ja edellytysten arvioimista sekä jatkotutkimuksia varten

Palautekysely systeemisen viikkokokouksen asiakkaille

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena tutkimuksena, jonka tilaaja oli Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sijaishuollon sosiaalityön yksikkö. Työssä tutkittiin, millaisen asiakkaille lähetettävän palautekyselyn sijaishuollon sosiaalityön ammattilaiset tarvitsevat kehittääkseen systeemisiä viikkokokouksia asiakastyön menetelmänä. Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin lastensuojelun sijaishuoltoa, sijaishuollon sosiaalityötä, systeemistä työotetta, suhdeperustaista työtä, osallisuutta ja vuorovaikutusta sekä voimaantumista ja toimijuutta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla yksilöittäin kuutta systeemisen viikkokokouksen työntekijää. Haastatteluiden tavoitteena oli löytää työntekijöiden näkökulmasta asioita, joita palautekyselyssä olisi hyvä kysyä. Haastattelut analysoitiin teemoittelemalla. Teemoja yhdistelemällä löydettiin kolme pääteemaa, jotka olivat aiemmin saatu palaute, työntekijöiden rooli sekä varsinaiseen palautekyselyyn liittyvät teemat. Tulokset osoittivat, että useimmat vastaajat kannattavat sähköistä palautekyselyä, jossa olisi pääosin monivalintakysymyksiä. Lisäksi toivottiin, että palautekyselyssä olisi kohta avoimelle palautteelle. Haastatteluaineiston analysoinnin ja johtopäätösten myötä muodostettujen teemojen perusteella tehtiin palautekysely Webropol-alustalle. Johtopäätöksinä pohdittiin asiakkaiden kokemuksia systeemisistä viikkokokouksista sekä asiakkaan niistä saamaa hyötyä omaan tilanteeseensa. Johtopäätöksenä oli myös asiakkaan osallisuuden tukeminen ja sen myötä asiakkaan voimaantuminen ja toimijuuden vahvistuminen. Myös luottamuksen, turvallisuuden tunteen ja kuulluksi tulemisen kokemukset olivat tärkeitä johtopäätöksiä. Tärkeänä nähtiin myös asiakkaan riittävä tiedonsaanti systeemisestä viikkokokouksesta etukäteen. Palautekysely pidettiin ytimekkäänä, ja sen helppokäyttöisyyteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Palautekysely pyritään ottamaan käyttöön mahdollisimman pian opinnäytetyön julkaisun jälkeen. Palautekyselyä aiotaan jakaa myös mahdollisuuksien mukaan muillekin sosiaalityön toimialoille Varsinais-Suomen hyvinvointialueella

MUN OIKEUDET, KEHO JA RAJAT -Seksuaalikasvatusopas koulun työntekijöille

Seksuaalikasvatus on niin seksuaali- kuin ihmisoikeus. Ihminen tarvitsee seksuaalikasvatusta kaikenikäisenä. Laadukkaasta seksuaalikasvatuksesta nuori saa sopivaa tietoa itselleen riippumatta omasta minäkuvastaan ja seksuaali-identiteetistään. Hyvä seksuaalikasvatus vähentää virheellisiä luuloja, kiusaamista ja syrjintää sekä lisää suvaitsevaisuutta. Seksuaalikasvatuksessa olisi tärkeää nostaa keskeisimmiksi asioiksi minäkuva, tunteet sekä oma identiteetti. Tämä toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pyhäselän koulun kanssa. Opinnäytetyön prosessi eteni konstruktivistista mallia mukaillen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Pyhäselän koulun seksuaalikasvatusta monipuolisemmaksi ja nykyistä laajemmaksi huomioiden seksuaalisuuden eri osa-alueet. Tavoitteena oli tarjota ammatillinen työväline Pyhäselän koulun ammattilaisille seksuaalisuuden monipuoliseen läpikäymiseen. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi opas, jossa käsitellään seksuaali-identiteettiä teoriatiedon ja harjoitteiden avulla. Palautteen perusteella oppaan uskotaan olevan hyödyllinen. Opas toimii työvälineenä, jonka osioita hyödyntämällä ja muokkaamalla työntekijä pystyy käymään seksuaali-identiteettiä helpommin läpi nuorten kanssa. Jatkokehitysmahdollisuuksina on esimerkiksi oppaan harjoitteiden muokkaaminen ja työstäminen, teemojen yksittäinen painotus, nuorien ja vanhempien osallistaminen sekä sosiaalisen median hyödyntäminen seksuaalikasvatuksessa