Virtuaalinen tiedonrakennuksen tila ongelmaperustaisen oppimisen tukena

Ongelmaperustainen oppiminen (Problem-based learning, PBL) tarjoaa uudenlaisen tavan tarkastella oppimista tiedon konstruoinnin ja intentionaalisen toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on kehittää varsinaisen substanssiosaamisen ohella opiskelijan kriittisen ja analyyttisen ajattelun kykyä, vuorovaikutustaitoja ja informaation hankinnan ja käsittelyn taitoja. PBL-opiskelu voidaan siirtää myös osittain tai kokonaan verkkoon, jolloin vuorovaikutuksen välineinä voidaan käyttää sosiaalisen median työkaluja. Verkossa tapahtuva onlinePBL on vielä suhteellisen uusi ilmiö ja sitä on tutkittu erittäin vähän. Tämä tutkimus tuo uutta, empiirisiin tutkimustuloksiin perustuvaa tietoa verkon käytöstä ongelmaperustaisen oppimisen tukena. Tutkimus kiinnittyy Pirkanmaan ammattikorkeakoulun (1.1.2010 lähtien Tampereen ammattikorkeakoulu) Ikaalisten toimipisteen liiketalouden PBL-perustaista opetussuunnitelmaa toteuttavan eXpertia-oppimisympäristön kehittämiseen vuosina 2006-2008. Kolmisyklisen design-based -tutkimuksen avulla tarkasteltiin, miten virtuaalisen tiedonrakennuksen tila tukee liiketalouden tradenomiopiskelijoiden tiedonprosessointia ja ajattelua (higher order thinking) ongelmaperustaisen oppimisen kontekstissa. Ensimmäisessä tutkimussyklissä opiskelijoilla oli käytössään ongelmaperustaisen oppimisen syklin itsenäisen tiedonhankinnan vaiheen aikana keskustelufoorumi, toisen tutkimussyklin aikana keskustelufoorumi ja wiki ja kolmannessa tutkimussyklissä wiki ja blogi. Tutkimusaineistoiksi kerättiin vuonna 2006 aloittaneilta tradenomiopiskelijoilta kaikissa kolmessa tutkimussyklissä oppimisraportit, joissa he reflektoivat omaa verkkotyöskentelyprosessiaan. Lisäksi tutkimusaineistona käytettiin ensimmäisessä tutkimussyklissä keskustelufoorumilla käytyjä keskusteluja, toisessa tutkimussyklissä keskustelufoorumin keskusteluja ja wikin tiedonrakennussivustoja ja kolmannessa tutkimussyklissä wikin tiedonrakennussivustoja sekä blogikeskusteluja. Tutkimusaineiston analyysi suoritettiin pääosin Atlas.fi-ohjelmistolla käyttäen sisällön analyysia (kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen). Tutkimuksen tulokset osoittavat, että virtuaalityöskentely PBLkontekstissa tuottaa parhaimmillaan useita etuja: 1) Tiedonhankinta helpottuu, monipuolistuu ja tehostuu ryhmäläisten saadessa toisiltaan apua virtuaalialueella tapahtuneen keskustelun kautta. 2) Merkitysneuvottelut ja yhteisen tiedonrakennuksen prosessi tuottavat korkean tason ajattelua, yhteistä ymmärrystä ja tietoa jo verkossa. 3) Tiedonrakennusprosessin siirtyminen osittain verkkoon syventää, tehostaa ja jäntevöittää tutoriaali-istunnon tiedonrakennusta. Lupaavimmat tulokset tiedonrakennuksen, opiskelijoiden ajattelun tason ja ammatillisen kehityksen suhteen saavutettiin yhdistämällä merkityskeskustelut blogissa sekä wikissä tapahtuva yhteisen tietoartefaktin rakentaminen. Tutkimuksen mukaan parhaimmillaan blogin ja wikin yhteiskäytön avulla virtuaalinen tiedonrakennuksen tila jäsentyi siten, että tietoa muokattiin, järjestettiin ja linkitettiin ja tiedon merkityksiä muodostettiin pohdiskelevassa/luovassa dialogissa. Tila tuotti luontevia sosiaalisia tarjoumia, joiden avulla opiskelijoilla oli mahdollisuus kohdata muiden esittämiä ammatilliseen osaamiseen liittyviä malleja ja teorioita (wiki) sekä pohtia niiden merkityksiä yhteisöllisesti (blogi).Problem-based learning (PBL) offers a new way to examine learning from the point of view of knowledge building and intentional action. The aim is to develop not only the student’s knowledge of the actual learning topic but also his or her skills of critical and analytical thinking, interaction and information sourcing and processing.m Problem-based learning can also be realized totally or partly in the net with the help of the tools of social media. OnlinePBL is still a relatively new phenomenon, and thus very few research results are available so far. This research brings out new knowledge based on empirical research concerning the use of virtual learning to scaffold problem-based learning. This research is connected to the development work done at the Ikaalinen branch of Pirkanmaa University of Applied Sciences (Tampereen ammattikorkeakoulu since 1.1.2010) during 2006-2008. It focuses on the development of eXpertia learning environment for business studies, which is based on PBL. The research rests on three cycles of design-based research with the aim of studying how a virtual knowledge building space supports the knowledge processing and higher order thinking of business students in the context of problem-based learning. During the first research cycle the students used a discussion board in the independent information sourcing phase, during the second cycle they used both the discussion board and wiki and during the third cycle they used wiki and blog. The research material was collected from business students who started their studies in 2006. During all three cycles they submitted their learning diaries in which they reflected their processes of working over the net. In addition, the discussions of the first research cycle on the discussion board were used as research material. The discussion forum discussions and knowledge building sites on wiki were collected during the second cycle. Furthermore, the research material contains the wiki knowledge building sites and blog discussion of the third cycle. The examination of the material was done by content analysis (both qualitative and quantitative) using Atlas.fi software. The results of the research show that working over the net in the context of problem-based learning brings out several advantages: 1) Information searching became easier, more versatile and more efficient as the students helped each other on the discussion area in the net 2) Meaning negotiations and the process of mutual knowledge building over the net produced higher order thinking, mutual understanding and mutual knowledge 3) Knowledge building process in the face-to-face tutorial meetings deepened, the structure of the discussion process became clearer and better organized since the knowledge building started already on the net. The most promising results concerning the knowledge building, the level of thinking and the professional development of the students were gained by connecting the meaning negotiations on the blog and the building of a mutual knowledge artifact in wiki. According to the research, the joint use of blog and wiki at its best structured the virtual knowledge space so that knowledge was revised, organized and linked. Moreover, meanings were formed in reflective/creative dialogue. The space produced natural social affordances with the help of which the students had a possibility to encounter models and theories concerning professional competences (in wiki) and reflect on their meanings collaboratively (on the blog)

Uudistuva ja uusiutuva ainedidaktiikka

Tässä etnografisessa tutkimuksessa haastateltiin kahta peruskoulun fysiikan ja kemian opettajaa sekä seurattiin heidän oppituntejaan. Heidän esimerkillinen opetuksensa oli näkynyt kansallisessa arvioinnissa sekä hyvinä oppimistuloksina että oppilaiden myönteisinä asenteina. Opettajien työtavoista löytyi sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Molempien opetus oli pohtivaa ja tutkimuksellista. Lisäksi molemmat opettajat olivat hyvin tietoisia oman opetuksensa käytänteistä, oppituntien havainnot vastasivat haastatteluja. Opettajat korostivat oppilaiden ja opettajan hyvien suhteiden ensisijaista merkitystä sekä ylläpitivät niitä. Kumpikin opettaja oli myös löytänyt vahvuuksiensa mukaisen lähestymistavan opetukseen. Toisen opettajan tunnit olivat strukturoituja ja hän yhdisti teorian oppilaiden maailmaan monista näkökulmista. Hänellä oli taito selittää asiat selvästi ja mielenkiintoisesti. Toinen opettaja puolestaan antoi oppilaille paljon valinnanvapautta ja tuki itsenäistä työskentelyä. Opettajankoulutuksessa ja kouluissa tulisikin tukea opettajan yksilöllistä kasvua opettajana.</p

Opettajan puhe esimerkillisten fysiikan ja kemian opettajien tunneilla

Tässä etnografisessa tutkimuksessa havainnoitiin ja haastateltiin kahta peruskoulun fysiikan ja kemian opettajaa, joiden opetuksen korkea taso oli näkynyt sekä oppimistuloksissa että oppilaiden myönteisissä asenteissa fysiikan ja kemian opiskelua kohtaan. Molemmat opettajat olivat löytäneet vahvuuksiensa mukaisen lähestymistavan opetukseen. Toinen opettaja tuki aktiivisesti oppilaan itsenäistä työskentelyä kun taas toisen opettajan tunnit olivat strukturoidumpia. Hänellä oli taito selittää asiat selkeästi ja mielenkiintoisesti. Tutkimuksen opettajat ohjasivat kokeellista työskentelyä eri tavoin tekemällä siitä oppilaalle merkityksellisen. Havainnoinnin perusteella opettajan puheen tehtävänä on käsitteiden muodostamisen tukeminen luomalla merkityksellisiä yhteyksiä, oppilaan ymmärryksen tarkistaminen, sekä vuorovaikutuksen rakentaminen. Näistä tehtävistä keskeisin oli vuorovaikutuksen rakentaminen, mikä näkyi keskustelunomaisena puheena oppitunneilla.Peer reviewe