Reducing liver cancer disparities: a community-based hepatitis-B prevention program for Asian-American communities

OBJECTIVES: Several Asian-American groups are at a higher risk of dying of liver diseases attributable to hepatitis-B infection. This culturally diverse community should be well informed of and protected against liver diseases. The present study assesses the knowledge of hepatitis B before and after a hepatitis-B educational program and determines the infection status of an Asian community. METHODS: Nine Asian communities of Montgomery County, MD, enrolled in the hepatitis-B prevention program between 2005 and 2006. They attended culturally tailored lectures on prevention, completed self-administered pre- and posttests, and received blood screening for the disease. RESULTS: More than 800 Asian Americans participated in the study. Knowledge of prevention was improved after educational delivery. The average infection rate was 4.5%, with Cambodian, Thai, Vietnamese, Chinese and Korean groups having higher infection rates. The age group of 36-45 had the highest percentage of carriers (9.1%). CONCLUSION: Many Asian groups, particularly those of a southeast Asian decent, were subject to a higher probability of hepatitis-B infection. At an increased risk are first-generation Asian immigrants, groups with low immunization rates and those aged 36-45. The findings provide potential directions for focusing preventive interventions on at-risk Asian communities to reduce liver cancer disparities

Pferdetourismus im Naturpark Beverin

Die vorliegende Arbeit erfasst den Ist-Zustand des Pferdetourismus im Naturpark Beverin, schätzt das vorhandene Potenzial für die Ausarbeitung weiterer Angebote ab und zeigt eine mögliche Umsetzung in Form von Tagesritten auf. Vorhandene pferdetouristische Angebote im Naturpark Beverin bestehen aus einem Reitbetrieb im Safiental, welcher über ein vielfältiges Reitangebot verfügt und einem pferdegestützten Coaching in der Gemeinde Tschappina. Beide Betreiberinnen wurden im Rahmen dieser Arbeit interviewt. Zusätzlich wurden drei Personen mit Reit- oder Trekkingerfahrung im Naturpark befragt. Die Landschaft und Gewässer des Naturpark Beverin werden als sehr schön wahrgenommen, wodurch das Gebiet Potenzial als Wander- und Trekkingreitgebiet aufweist. Durchgeführte Interviews und Recherchen zeigen auf, dass Pferdetrekking und Wanderreitangebote in Bergregionen herausfordernd sind und sich vorwiegend für Personen mit Reiterfahrung eignen. Aufgrund der Topografie werden weitere Angebot im Safiental als kaum möglich und die Umsetzung von Trekkingangeboten als herausfordernd eingestuft. Der Aufbau von Wander- und Trekkingangeboten in den übrigen Gemeinden wird als umsetzbar eingestuft. Ergebnisse aus den Interviews zeigen bestehende Nachfragen nach pferdetouristischen Angeboten für die Region des Naturparks auf. In anderen Bergregionen ist die Nachfrage nach Reittrekkingangeboten so hoch, dass Kund*innen regelmässig abgelehnt werden müssen. Studien zeigen auf, dass pferdetouristische Angebote in Bergregionen als gut platzierte Nischenangebote grosses Potenzial aufweisen. Im Naturpark Beverin stellen Übernachtungen auf mehrtägigen Wanderriten und das Mieten von Pferden aufgrund von fehlenden Angeboten eine Herausforderung dar. Aus diesem Grund wurden im Rahmen der Arbeit zwei mögliche Tagesreitstrecken für Privatpferde und deren Besitzer*innen ausgearbeitet. Weiterführend bietet die Arbeit eine Grundlage zur Ausarbeitung weiterer Angebote. Aufgearbeitete Literatur und fachliche Hinweise aus den Interviews zeigen praxisorientierte Hinweise zum Thema Pferdetrekking und Wanderreiten in Bergregionen auf. Interessante Adressen, Links und Personen, welche Interesse an der Umsetzung von pferdespezifischen Angeboten äusserten, wurden dokumentiert. Die zwei vorgeschlagenen Tagesreitstrecken sind Angebotsmöglichkeiten, welche mit vorhandenen Ressourcen und einigen wenigen Verbesserungen einfach umgesetzt werden können. Durch die vorliegenden Informationen sind Grundlagen zur Erweiterung des Angebots vorhanden und können bei Bedarf nach und nach umgesetzt werden.The present study records the current state of horse tourism in the Naturpark Beverin, estimates the existing potential for the development of further offers and shows a possible implementation in the form of day rides. Existing horse tourism offers in the Nature Park Beverin consist of a riding operation in the Safiental, which has a varied riding offer, and a horse assisted coaching in the municipality of Tschappina. Both operators were interviewed in the context of this work. In addition, three people with riding or trekking experience in the nature park were interviewed. The landscape and waters of the Naturpark Beverin are perceived as very beautiful, which means that the area has potential as a horse trekking area. Interviews and research conducted show that horse trekking and trail riding offers in mountain regions are challenging and mainly suitable for people with riding experience. Due to the topography, further offers in the Safiental are hardly possible and the implementation of trekking offers as challenging. The development of horse trekking offers in the other communities is considered feasible. Results from the interviews show existing demand for horse tourism offers for the region of the nature park. In other mountain regions the demand for horse trekking offers is so high that customers must be turned down regularly. Studies show that horse tourism offers in mountain regions have great potential as well-placed niche offers. In the Naturpark Beverin, overnight stays on multi-day horse trekking trips and the renting of horses represent a challenge due to the lack of offers. For this reason, two possible day riding routes for private horses and their owners were elaborated within the framework of the study. Further the work offers a basis for the elaboration of further offers. Literature and professional hints from the interviews show practical hints for horse trekking and trail riding in mountain regions. Interesting addresses, links and persons who expressed interest in the implementation of horse-specific offers were documented. The two proposed day riding routes are possibilities that can be easily implemented with existing resources and a few improvements. The available information provides a basis for the expansion of the offer and can be implemented gradually as needed

Kasvokkain julkison kanssa:vastaanottajan multimodaalinen muotoilu televisiokeskustelun aloituksissa

Artikkelissa tutkitaan ohjelmantekijöiden keinoja puhutella ja osallistaa televisiokatsojia ohjelman avauksessa. Aineistona on kolme suoraa Ylen keskusteluohjelmaa syyskuun 11:nnen terrori-iskuista vuodelta 2001. Sama puheenaihe voidaan avata hyvin erilaisten strategioiden avulla ja valitulla tyylillä on implikaationsa tietynlaisen katsojakonstruktion tuottamiseen. Verbaalisen kommunikaation lisäksi artikkelissa kiinnitetään huomiota myös tilallisten, kehollisten ja materiaalisten resurssien hyödyntämiseen vastaanottajan puhuttelussa. Keskeiset havainnot kutoutuvat julkison eli julkiseen keskusteluun osallistuvan kansalaisjoukon käsitteeseen. Aiempi keskustelu aiheesta on jakautunut sen suhteen, luetaanko ajankohtaiskeskustelua seuraava televisiokatsoja kuuluvaksi kuluttavan yleisön vai julkison piiriin. Artikkelissa esitetään, että ohjelmien puhuteltu vastaanottaja ei ole ensisijaisesti kutsuttu seuraamaan esitystä, vaan sitä puhutellaan ajankohtaisen, yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen pohtimiseen osallistuvana toimijana. Aloituksissa toimittajat rakentavat katsojaan osallistavan kontaktin, operoivat yhteisöllisyyttä tuottavien episteemisten ja moraalisten positioiden varassa ja korostavat avointa poliittista toimintatilaa. Suhdetta vastaanottajaan ei tuoteta vain järkiperustaisten argumenttien avulla, vaan ohjelmien avaukset on ladattu erilaisin julkisoutta virittävin tunnetiloin. Artikkelissa tutkitaan ohjelmantekijöiden keinoja puhutella ja osallistaa televisiokatsojia ohjelman avauksessa. Aineistona on kolme suoraa Ylen keskusteluohjelmaa syyskuun 11:nnen terrori-iskuista vuodelta 2001. Sama puheenaihe voidaan avata hyvin erilaisten strategioiden avulla ja valitulla tyylillä on implikaationsa tietynlaisen katsojakonstruktion tuottamiseen. Verbaalisen kommunikaation lisäksi artikkelissa kiinnitetään huomiota myös tilallisten, kehollisten ja materiaalisten resurssien hyödyntämiseen vastaanottajan puhuttelussa. Keskeiset havainnot kutoutuvat julkison eli julkiseen keskusteluun osallistuvan kansalaisjoukon käsitteeseen. Aiempi keskustelu aiheesta on jakautunut sen suhteen, luetaanko ajankohtaiskeskustelua seuraava televisiokatsoja kuuluvaksi kuluttavan yleisön vai julkison piiriin. Artikkelissa esitetään, että ohjelmien puhuteltu vastaanottaja ei ole ensisijaisesti kutsuttu seuraamaan esitystä, vaan sitä puhutellaan ajankohtaisen, yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen pohtimiseen osallistuvana toimijana. Aloituksissa toimittajat rakentavat katsojaan osallistavan kontaktin, operoivat yhteisöllisyyttä tuottavien episteemisten ja moraalisten positioiden varassa ja korostavat avointa poliittista toimintatilaa. Suhdetta vastaanottajaan ei tuoteta vain järkiperustaisten argumenttien avulla, vaan ohjelmien avaukset on ladattu erilaisin julkisoutta virittävin tunnetiloin.&nbsp

"Oon hiphop-lohikäärme, syljen tulta" : Suomiräpin poeettiset ja rytmiset piirteet suhteessa biittiin sekä niiden kehitys 2000-luvun alusta 2010-luvulle

Tutkielma tarkastelee suomiräpin tekstien poeettisia ja rytmisiä piirteitä suhteessa musiikin biitin iskuihin. Poeettisilla piirteillä tarkoitan räptekstien formaaleja tekstuaalisia piirteitä kuten runomittaa, säe/säkeistöjakoa ja riimiä, rytmisillä piirteillä puolestaan tekstien rytmitystä ja painotusta suhteessa musiikin iskuihin. Tarkastelu keskittyy etenkin sanojen painotukseen: painotetaanko sanoja suomen kielelle tyypillisellä tavalla vai vaikuttaako taustalla oleva musiikki tai tietyntyyppiseen flow'hun pyrkiminen sanojen painotukseen. Tarkastelen myös, ovatko nämä piirteet kehittyneet 2000-luvun alusta 2010-luvulle. Tavoitteena on tarkastella räptekstien piirteitä, tekstin ja musiikin suhdetta sekä todistaa, että räptekstien poeettiset piirteet muovautuvat osittain musiikin kautta. Tutkielman aineistona on viidentoista suomenkielisen räpkappaleen tekstit. Kappaleista seitsemän edustavat suomiräpin toista aaltoa eli 2000-luvun alkupuolta, loput kahdeksan on tehty 2010-luvulla. Kappaleet on valittu niin, että ne edustavat mahdollisimman monta eri alagenreä. Hyödynnän poeettisten piirteiden tarkastelussa metriikkaa sekä aiempaa räptutkimusta. Rytmisten piirteiden tarkasteluun olen kehittänyt oman metodin, jonka avulla voin tarkastella tekstien poeettisia piirteitä, sanojen painotusta sekä rytmitystä suhteessa biittiin. Kappaleista tekemäni räplyriikkanotaatiot löytyvät tutkielman liiteosiosta. Niihin olen merkinnyt sanoituksissa painotetut tavut sekä sanoitusten yläpuolelle tahdin iskut 1 4 sekä tahtien vaihdoskohdat. Poeettisten piirteiden tarkastelu osoittaa, ettei runomitta ole vakiintunut räpissä. Runomitan sijaan säkeiden kesto määrittyy musiikin kautta, sillä yleensä yksi säe kestää yhden tahdin verran. Myös säkeistöjen kesto määräytyy musiikin kautta ja on useimmissa kappaleissa vakiintunut 16-tahtiseksi. Jos räptekstejä vertaa runouteen, niiden säerajat ovat huomattavasti häilyvämpiä, sillä säkeenylitykset ja kohotahdit ovat melko yleisiä. Räpriimi on havaittavasti joustavampi kuin metriikan sääntöjä noudattavassa runoudessa. Räpriimi kuitenkin noudattaa omaa kaavaansa, sillä lähes poikkeuksetta se on tavukohtaisesti kertaantuva vokaaliriimi, jolloin assonanssilla on suuri painoarvo riimityksessä. Räpissä riimin tärkeimmät tehtävät ovat rakenne- ja rytmitystehtävät, sillä riimillä on tapana pyrkiä säkeen loppuun, jolloin riimi myös sekä rytmittää tekstiä, että auttaa hahmottamaan sen rakennetta. Poeettiset piirteet kulkevat käsi kädessä musiikin kanssa. Tästä johtuen räptekstien painotukset eivät läheskään aina noudata metriikan sääntöjä. Arvopainollisilla tavuilla on räpteksteissä tapana pyrkiä osumaan biitin iskuille, jolloin monesti painottuvat myös suomen kielelle epätyypillisesti painottuvat tavut, kuten sanojen tai säkeiden viimeiset tavut. Tämä on tyypillistä etenkin 2000-luvun alun tuotannossa, jolloin suomiräp oli vasta kehittymässä ja kotiutumassa Suomeen ja suomen kieleen. Suomiräp on kehittynyt huomattavasti vuosien saatossa ja on selkeästi vihdoin kotiutunut. Rytminen leikittely ja suomen kielelle luontevampi painotus ovat lisääntyneet ja aihepiirit ovat kehittyneet suomalaisempaan suuntaan. Vaikka suomalainen räp on osa globaalia ilmiötä, siitä on muovautunut tapa ilmaista ja vahvistaa suomalaista identiteettiä

Evaluation of a hepatitis B lay health worker intervention for Chinese Americans and Canadians.

Hepatitis B testing is recommended for immigrants from countries where hepatitis B infection is endemic. However, only about one-half of Chinese in North America have received hepatitis B testing. We conducted a randomized controlled trial to evaluate the effectiveness of a hepatitis B lay health worker intervention for Chinese Americans/Canadians. Four hundred and sixty individuals who had never been tested for hepatitis B were identified from community-based surveys of Chinese conducted in Seattle, Washington, and Vancouver, British Columbia. These individuals were randomly assigned to receive a hepatitis B lay health worker intervention or a direct mailing of physical activity educational materials. Follow-up surveys were completed 6 months after randomization. Self-reported hepatitis B testing was verified through medical records review. A total of 319 individuals responded to the follow-up survey (69% response rate). Medical records data verified hepatitis B testing since randomization for 9 (6%) of the 142 experimental group participants and 3 (2%) of the 177 control group participants (P = 0.04). At follow-up, a higher proportion of individuals in the experimental arm than individuals in the control arm knew that hepatitis B can be spread by razors (P < 0.001) and during sexual intercourse (P = 0.07). Our findings suggest that lay health worker interventions can impact hepatitis B-related knowledge. However, our hepatitis B lay health worker intervention had a very limited impact on hepatitis B testing completion. Future research should evaluate other intervention approaches to improving hepatitis B testing rates among Chinese in North America