Pätevyyskoe 01/2023: Mikrobiologiset asumisterveysmääritykset

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Ympäristöterveysyksikkö järjesti yhteistyössä Proftest Syke pätevyyskoetoiminnan kanssa pätevyyskokeen asumisterveystutkimuksia tekeville laboratorioille tammikuussa 2023. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 12 laboratoriota. Pätevyyskokeessa oli rakennusmateriaali- ja suspensionäytteet laimennossarjaviljelyyn sekä kasvatusalustanäytteet puhdaskantojen tunnistukseen. Kierroksella myös tulkittiin rakennusmateriaalinäytteiden suoramikroskopointivalokuvia sekä rakennusmateriaalin suoraviljelynäyte. Kierroksella oli jälleen mukana rakennusmateriaalinäytteitä mikrobikasvuston osoittamiseen qPCR-menetelmällä. Laimennossarjaviljelytulokset arvioitiin z-arvoilla ja hyväksyttäviä tuloksia oli 92 %, kun vertailuarvosta sallittiin 10–30 %:n poikkeama. qPCR-tulokset arvioitiin tuloksen tulkinnan perusteella. Tunnistuskantanäytteistä yksitoista osallistujaa sai hyväksytyn tuloksen tunnistamalla oikein kaikki kolme tunnistettavana ollutta kantaa vaaditulle tunnistustasolle. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille

Pätevyyskoe 16/2022 - Mikrobiologiset asumisterveysmääritykset

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Ympäristöterveysyksikkö järjesti yhteistyössä Proftest SYKE pätevyyskoetoiminnan kanssa pätevyyskokeen asumisterveystutkimuksia tekeville laboratorioille tammikuussa 2022. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 13 laboratoriota. Pätevyyskokeessa oli rakennusmateriaali- ja suspensionäytteet laimennossarjaviljelyyn sekä kasvatusalustanäytteet puhdaskantojen tunnistukseen. Kierroksella myös tulkittiin rakennusmateriaalinäytteiden suoramikroskopointivalokuvia sekä rakennusmateriaalin suoraviljelynäyte. Toista kertaa mukana oli rakennusmateriaalinäytteitä mikrobikasvuston osoittamiseen qPCR-menetelmällä. Laimennossarjaviljelytulokset arvioitiin z-arvoilla ja hyväksyttäviä tuloksia oli 92 %, kun vertailuarvosta sallittiin 8–35 %:n poikkeama. qPCR-tulokset arvioitiin tuloksen tulkinnan perusteella. Tunnistuskantanäytteistä kymmenen osallistujaa sai hyväksytyn tuloksen tunnistamalla oikein kaikki kolme tunnistettavana ollutta kantaa vaaditulle tunnistustasolle. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille

The effect of S53P4-based borosilicate glasses and glass dissolution products on the osteogenic commitment of human adipose stem cells

Despite the good performance of silicate bioactive glasses in bone regeneration, there is considerable potential to enhance their properties by chemical modifications. In this study, S53P4-based borosilicate glasses were synthesized and their dissolution profile was studied in simulated body fluid by assessing pH change, ion release and conversion to hydroxyapatite. The viability, proliferation, attachment, osteogenesis and endothelial marker expression of human adipose stem cells (hASCs) was evaluated upon direct culture on glass discs and in the extract medium. This is the first study evaluating cell behavior in response to borosilicate glasses based on S53P4 (commercially available as BonAlive®). Replacing silicate with borate in S53P4 increased the glass reactivity. Despite the good viability of hASCs under all conditions, direct culture of cells on borosilicate discs and in undiluted extract medium reduced cell proliferation. This was accompanied with changes in cell morphology. Regarding osteogenic commitment, alkaline phosphatase activity was significantly reduced by the borosilicate glass discs and extracts, whereas the expression of osteogenic markers RUNX2a, OSTERIX, DLX5 and OSTEOPONTIN was upregulated. There was also a borosilicate glass-induced increase in osteocalcin protein production. Moreover, osteogenic supplements containing borosilicate extracts significantly increased the mineral production in comparison to the osteogenic medium control. Interestingly, borosilicate glasses stimulated the expression of endothelial markers vWF and PECAM-1. To conclude, our results reveal that despite reducing hASC proliferation, S53P4-based borosilicate glasses and their dissolution products stimulate osteogenic commitment and upregulate endothelial markers, thus supporting their further evaluation for regenerative medicine.publishedVersionPeer reviewe

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet asunnoissa : Pitoisuustasot, yleisimmät yhdisteet ja terveysvaikutukset

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat yleisiä sisäilman yhdisteitä. Niitä vapautuu asuntojen sisäilmaan esimerkiksi rakennus- ja sisustusmateriaaleista, kuluttajatuotteista sekä tilan käyttäjistä ja heidän toiminnastaan. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä tutkitaan, koska suurina pitoisuuksina ne voivat aiheuttaa terveysvaikutuksia, kuten ärsytysoireita. Tässä katsauksessa tarkastellaan VOC-alueella esiintyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden sekä formaldehydin esiintymistä, pitoisuuksia ja muutostrendejä Suomessa sijaitsevissa asunnoissa vuosina 2010 2019. Lisäksi selvitetään, ovatko terveysvaikutukset todennäköisiä asunnoissa esiintyvillä pitoisuuksilla. Tuloksia verrataan asumisterveysasetuksen ja sen soveltamisohjeen toimenpiderajoihin sekä kansainvälisiin terveysperusteisiin ohjearvoihin

Rakennusten kosteusvauriot ja ylilämpeneminen muuttuvassa ilmastossa – RAIL

Tutkimuksessa tehtiin laskennallisia tarkasteluja ulkoseinärakenteiden rakennusfysikaalisesta toimivuudesta nykyisessä ja projisoiduissa tulevaisuuden ilmastoskenaarioissa. Lisäksi laskennallisella mallinnuksella tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakennusten ylilämpenemiseen ja lämpöviihtyvyyteen. Rakennusten kosteusvaurioiden ja niihin liittyvien mikrobien yhteyttä ihmisten terveyteen tarkasteltiin kahdella systemaattisella katsauksella. Korkeiden kesäajan lämpötilojen vaikutusta terveyteen nyt ja tulevaisuudessa arvioitiin epidemiologisin sekä vaikutusarvioinnin menetelmiin. Tehtyjen tarkastelujen perusteella suurin osa Suomessa yleisesti käytössä olevista ulkoseinä­rakenteista pärjää myös muuttuvassa ilmastossa. Homehtumisriski nousee sellaisissa ulkoseinärakenteissa, jotka päästävät viistosadetta lävitseen, pidättävät vettä rakenteen huokosverkostossa (tiili, läpäisevä betoni) ja tuuletus on heikkoa. Palvelutalojen sekä asuntojen laskennalliset ja havaitut lämpötilat nousevat korkeiksi jo nykyisessä ilmastossa. Pelkät auringonsuojausratkaisut eivät ole riittäviä pitämään huone­lämpötiloja riittävän alhaisella tasolla, vaan sen lisäksi tarvitaan myös aktiivista jäähdytystä erityisesti helleaaltojen aikana. Jäähdytys tulisi kohdistaa rakennuksiin, joissa asuu ikäihmisiä, sillä heillä terveysriskit ovat suurimmat. Ilman lisätoimia tulevat korkeiden lämpötilojen terveyshaitat huomattavasti lisääntymään Suomessa jo lähitulevaisuudessa väestön ikääntyessä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä