Spoken Language Skills in Children With Bilateral Hearing Aids or Bilateral Cochlear Implants at the Age of Three Years

Objectives: Early hearing aid (HA) fitting and cochlear implants (CIs) aim to reduce the effects of hearing loss (HL) on spoken language development. The goals of this study were (1) to examine spoken language skills of children with bilateral HAs and children with bilateral CIs; (2) to compare their language skills to the age-norms of peers with normal hearing (NH); and (3) to investigate factors associated with spoken language outcomes. Design: Spoken language results of 56 Finnish children with HL were obtained from a nationwide prospective multicenter study. Children with HL comprised two groups: children with mild-to-severe HL who used bilateral HAs (BiHA group, n = 28) and children with profound HL who used bilateral CIs (BiCI group, n = 28). Children's spoken language comprehension, expressive and receptive vocabulary, and phonological skills were compared with normative values of children with NH at the age of three years. Odds ratio (OR) was calculated to compare proportions of children below age-norms in BiHA and BiCI groups. Factors associated with spoken language outcomes were modeled with analysis of covariance. Results: At the age of 3 years, 50%-96% of children with HL performed 1 SD or more below the mean of the normative sample of age-peers with NH in spoken language skills, depending on the language domain. Receptive vocabulary and phonological skills were the most vulnerable language domains. In receptive vocabulary, 82% of the children in the BiHA group and 50% of the children in the BiCI group scored 1 SD or more below the normative mean. The BiHA group was 4.4 times more likely to have poorer receptive vocabulary than the BiCI group. In phonological skills, 96% of children in the BiHA group and 60% of the children in the BiCI group scored 1 SD or more below the normative mean. The BiHA group was 18.0 times more likely to have poorer phonological skills than the BiCI group. The analysis of covariance models showed that unaided pure-tone average, PTA(0.5-4 kHz), had a significant effect on spoken language comprehension in the BiHA group. For the BiCI group, age at HL diagnosis and age at CI activation had a significant effect on expressive vocabulary. High maternal level of education had a significant effect on language comprehension and expressive vocabulary and female gender on phonological skills. Conclusions: At the age of 3 years, especially receptive vocabulary and phonological skills caused difficulties for children with HL showing also considerable individual variation. Children with bilateral HAs seemed to be more likely to have poorer receptive vocabulary and phonological skills than children with bilateral CIs. A variety of factors was associated with outcomes in both groups. Close monitoring of spoken language skills of children with HL is important for ensuring similar opportunities for all children with HL and timely intervention, when needed.Peer reviewe

Elintarvikeketjun ympäristövastuun taustaraportti

vo

Spoken Language Skills in Children With Bilateral Hearing Aids or Bilateral Cochlear Implants at the Age of Three Years

Objectives: Early hearing aid (HA) fitting and cochlear implants (CIs) aim to reduce the effects of hearing loss (HL) on spoken language development. The goals of this study were (1) to examine spoken language skills of children with bilateral HAs and children with bilateral CIs; (2) to compare their language skills to the age-norms of peers with normal hearing (NH); and (3) to investigate factors associated with spoken language outcomes. Design:Spoken language results of 56 Finnish children with HL were obtained from a nationwide prospective multicenter study. Children with HL comprised two groups: children with mild-to-severe HL who used bilateral HAs (BiHA group, n = 28) and children with profound HL who used bilateral CIs (BiCI group, n = 28). Children's spoken language comprehension, expressive and receptive vocabulary, and phonological skills were compared with normative values of children with NH at the age of three years. Odds ratio (OR) was calculated to compare proportions of children below age-norms in BiHA and BiCI groups. Factors associated with spoken language outcomes were modeled with analysis of covariance. Results: At the age of 3 years, 50%-96% of children with HL performed 1 SD or more below the mean of the normative sample of age-peers with NH in spoken language skills, depending on the language domain. Receptive vocabulary and phonological skills were the most vulnerable language domains. In receptive vocabulary, 82% of the children in the BiHA group and 50% of the children in the BiCI group scored 1 SD or more below the normative mean. The BiHA group was 4.4 times more likely to have poorer receptive vocabulary than the BiCI group. In phonological skills, 96% of children in the BiHA group and 60% of the children in the BiCI group scored 1 SD or more below the normative mean. The BiHA group was 18.0 times more likely to have poorer phonological skills than the BiCI group. The analysis of covariance models showed that unaided pure-tone average, PTA(0.5-4 kHz), had a significant effect on spoken language comprehension in the BiHA group. For the BiCI group, age at HL diagnosis and age at CI activation had a significant effect on expressive vocabulary. High maternal level of education had a significant effect on language comprehension and expressive vocabulary and female gender on phonological skills. Conclusions: At the age of 3 years, especially receptive vocabulary and phonological skills caused difficulties for children with HL showing also considerable individual variation. Children with bilateral HAs seemed to be more likely to have poorer receptive vocabulary and phonological skills than children with bilateral CIs. A variety of factors was associated with outcomes in both groups. Close monitoring of spoken language skills of children with HL is important for ensuring similar opportunities for all children with HL and timely intervention, when needed.</p

Sisäilmaongelmia kohdanneiden ihmisten auttaminen ja tukeminen

Hankkeessa selvitettiin sisäilmaan liittyviä terveydellisiä, taloudellisia ja oikeudellisia ongelmia Suomessa sekä minkälaisin toimenpitein sisäilmaongelmia kohdanneita voidaan parhaiten auttaa ja tukea. Sisäilman laatu koetaan väestötasolla pääosin hyväksi tai erittäin hyväksi. Kuitenkin kuntotutkimuksien perusteella vähintään 15 %:ssa kaikista pientaloista on kosteusvaurio ja noin 40 %:ssa joko vaurio tai lisätutkimustarvetta riskirakenteissa. Sisäilmatilanteiden koetaan vaikuttavan useimmiten talouteen, terveyteen ja psyykkiseen jaksamiseen. Lähipiirin tuki, vertaistuki sekä neuvonta-apu yhdistyksiltä olivat yleisimmät home- tai asumisterveysloukkutilanteeseen saadut tukimuodot. Sisäilmaan liitetty oireilu on yleistä ja pääosin lievää. Sisäilmasairaus-termillä viitataan usein monimuotoiseen, toimintakykyä merkittävästi haittaavaan pitkittyneeseen oireiluun rakennuksissa, joissa valtaosa ihmisistä ei saa oireita. Pitkittyneen oireilun syyt tulee selvittää terveydenhuollossa. Sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi tarvitaan luotettavaa tietoa ja neuvontaa. Vaikeimmassa loukkutilanteessa oleville suositellaan valtion takaamaa korjauslainaa. Ympäristöherkkyyden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen tarvitaan lisää tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja. Sisäilmaongelmaisen talon ostajan ja myyjän oikeusturvaa tulee vahvistaa säätämällä laki kuntotarkastajista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) – Yhteenvetoraportti

THL, TTY ja Kuntaliitto tekivät selvityksen rakennusten kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien ennalta ehkäisystä, ratkaisemisesta ja käyttöä turvaavista toimenpiteistä. Selvitys toteutettiin kokoamalla tietoa mm. kirjallisuuskatsauksin, kyselyin sekä verkostotapaamisten ja työryhmätyöskentelyn avulla. Hankkeessa esitetään suosituksia toimintatavoiksi ja tutkimustarpeiksi. Koulujen sisäilmatilanne on parantunut, mutta noin 10 – 30 % kunnista kokee koulujen sisäilmatilanteen haastavaksi tai jopa vaikeaksi. Kunnat tarvitsevat ohjeistusta erityisesti toimenpiteiden kiireellisyyden määrittelyyn ja kohteiden priorisointiin. Rakennusten kunnossapitoon ja ennakoivaan korjaamiseen tulisi panostaa enemmän. Rakennukset tulee tutkia aina kokonaisuutena. Jatkuvaan tiedonkeruuseen ennakoivaa kiinteistönpitoa varten tarvitaan toimintamalli. Hankkeessa kehitettiin kosteudenhallinnan perehdytyskoulutusta rakennustyöntekijöille ja päivitettiin terveen talon toteutuksen kriteerejä. Kehitetyt toimintamallit tähtäävät uusien rakennus- ja korjaushankkeiden onnistumiseen ja niistä hyötyy erityisesti kiinteistönomistajat. Edellytys toimintamallien hyödyntämisestä tulisi kirjata tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjoihin. Asuntojen kosteus- ja homevaurioiden siivoukseen ja irtaimiston uusimiseen tarvitaan ohjeistusta ja koulutusta biosidikäsittelyjä tekeville yrityksille. Ilmanpuhdistimia voi käyttää väliaikaisesti esim. remonttia odottaessa, mutta tarve on arvioitava tapauskohtaisesti. Tiivistyskorjauksissa laadunvarmistuksen ja seurantamittausten sekä näiden suunnittelun ja dokumentoinnin tärkeys korostu