Tietoyhteiskunta tulee - oletko valmis?

Kirja-arvostelu: Tietoyhteiskunta seisakkeella / Päivi Eriksson & Marja Vehviläinen. Jyväskylä, 1999

Sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvät investoinnit, priorisointitarpeet ja päätöksenteko kunnissa

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa kunnissa käytössä olevista toimintamalleista sisäilmaongelmien korjaamisen priorisointiin ja päätöksentekoon liittyen. Hankkeen aineisto kerättiin kirjallisuudesta, haastatteluilla sekä kahdella verkkokyselyllä. Havaittujen kipukohtien ja toimiviksi koettujen ratkaisujen kautta esitetään toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia sisäilmaongelmiin liittyvien investointitarpeiden priorisoimiseksi kunnissa. Investointeihin ja talousarvioprosesseihin liittyvä päätöksenteko on kunnallishallinon vakiintuneita perustoimintoja ja kuntien talouteen sekä investointeihin liittyvät päätöksenteon perusprosessit ovat systemaattisia. Investointeihin liittyvä päätöksenteko ei aina perustu objektiiviseen harkintaan ja vuoropuheluun, vaan julkinen paine vaikuttaa päätöksentekoon. Vain noin 40 prosentilla kunnista on pitkän aikavälin toimintaa ohjaava kiinteistöstrategia tai -ohjelma. Suunnitelmallisuutta ja hallinnan tarvetta korostettiin kuitenkin kaiken kokoisissa kunnissa, ja kriittisen tärkeäksi tarve muodostui asukasluvultaan ja investointitarpeiltaan suurimmissa kunnissa. Merkittävimmät tekijät kuntien sisäilmahankkeisiin liittyvien haasteiden taustalla havaittiin olevan investointisuunnitelman sekä yhtenäisten toimintatapojen puute. Sisäilmaryhmät osallistuvat sisäilmaan liittyvien korjausten tai investointien priorisointiin kunnissa. Niillä ei kuitenkaan nähdä olevan niin merkittävää roolia kuin viranhaltijalla (kiinteistönomistus), kunnanvaltuustolla tai -hallituksella. Sisäilmaryhmien laatimat selvitykset päätöksentekijöille toimivat kuitenkin työvälineinä sisäilmaan liittyvien korjausten tai investointien priorisoinnissa. Sisäilmaryhmät tuottavat yleisesti tietoa päätöksenteon tueksi rakennusten kuntoon sekä olosuhdehaitta- tai oiretietoihin liittyen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Peittelyä ja paljastuksia

Kirja-arvostelu: Moderni säädyllisyys. Aviosuhteen vapaudet ja sidokset / Riitta Jallinoja. Helsinki, 1997

Lasten kokemuksia satuhieronnasta Oulun kaupungin päiväkodissa

TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu Sosiaalialan tutkinto-ohjelma Tekijät: Marika Hyvärinen, Riikka Mustonen ja Kaisa Mäki Opinnäytetyön nimi: Lasten kokemuksia satuhieronnasta Oulun kaupungin päiväkodissa Työn ohjaajat: Päivi Tervasoff ja Aira Vähärautio Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2016 Sivumäärä: 59 + 7 liitesivua Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvailla lasten kokemuksia satuhieronnasta eräässä Oulun kaupungin päiväkodissa, missä myös toteutettiin Oulu Sote Labs pilottitoiminnan leikkikerhoja. Päiväkodissa satuhieronta oli osa leikkikerhojen toimintaa. Tavoitteenamme on tuottaa tietoa lasten kokemuksista satuhieronnasta ja satuhieronnan käytännön toteutuksesta lasten näkökulmasta kaikille, jotka kyseistä menetelmää käyttävät tai ovat aikeissa käyttää. Tietoperusta muodostuu satuhieronnan ja pilottitoiminnan keskeisten käsitteiden ympärille. Käsitteitä ovat sosioemotionaalisten taitojen ja leikkitaitojen kehitys sekä satuhieronta. Lisäksi käsitteinämme ovat satuhierontaan liittyvät itsetunto, kosketus, sadut ja mielikuvitus sekä läsnäolo ja lapsen suhteet. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, johon keräsimme aineiston teemahaastatteluilla sekä hyödynsimme lisäksi leikkikerhoista saatuja palautelomakkeita. Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän (7) lasta, joista osan haastattelimme kaksi lasta kerrallaan ja osa oli haastattelussa yksin. Saadut aineistot litteroimme ja teemoitellen jaottelimme niissä esiintyvät aihealueet omiin ryhmiinsä. Lasten kokemukset satuhieronnasta olivat pääosin positiivisia ja lapset kuvailivat satuhieronnan olleen kivaa ja rentouttavaa. Kuitenkin saimme myös eriäviä vastauksia, eivätkä lapset kaikissa olosuhteissa pitäneet satuhieronnasta. Lapsille oli jäänyt mieleen tiettyjä satuhierontoja, joita he nimesivät. Lapset kokivat pääosin myönteisesti sekä toisille tehdyn että itse saadun satuhieronnan. Osa lapsista piti enemmän aikuisen tekemästä satuhieronnasta ja osa taas lapsen tekemästä hieronnasta. Opinnäytetyössämme saimme kerättyä lasten kokemuksia satuhieronnasta. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää uusia satuhierontasatuja ja -hetkiä suunniteltaessa. Asiasanat: satuhieronta, varhaiskasvatus, sosioemotionaaliset taidot, leikkitaidot, lapsihaastattelu, lasten osallisuusABSTRACT Oulu University of Applied Sciences Degree programme, option Authors: Marika Hyvärinen, Riikka Mustonen ja Kaisa Mäki Title of thesis: Children’s experiences of story massage in day care in Oulu Supervisors: Päivi Tervasoff ja Aira Vähärautio Term and year when the thesis was submitted: Autumn 2016 Number of pages: 59 + 7 enclosure pages The aim of our thesis is to describe the experiences of children about story massage in a day care in Oulu. In this day care, it was carried out playgroups as part of pilot study of Oulu Sote Labs. Story massage was one part of these play groups’ action in day care. Our aim is to produce information of children’s experiences about story massage as an action and in practice from children’s point of view for all those who are using this method or are planning to use it. The knowledge base of this study forms of the key concepts about story massage and the pilot study. The concepts are the development of socio-emotional skills and play skills and story massage. Also as concepts we have self-esteem, touch, stories, imagination, presence and the relationships of a child. These concepts are widely involved with story massage. The thesis is qualitative study and the material for the study we collected through theme-based interview. We also exploited the feedback forms that were collected from play groups. We interviewed seven children. Part of them were in pairs and part of them were alone in the interview situation. The data of interviews was transcribed and then analyzed by themes. Children’s experiences about story massage were mainly positive and children described story massage by terms nice and relaxing. Also we had some answers that showed that in every circumstances children did not like the story massage. Children remembered well some particular massaging stories and they were able to name them. Children found doing story massage and having it mainly positively. Some of children preferred the story massage done by an adult and some of them preferred it done by other children. In our thesis we managed to collect the experiences of children about story massage. These results can be exploited by planning new stories and functions for story massage. Keywords: story massage, early childhood education, socio-emotional skills, play skills, child interview, complicity of childre

Coastal meadows as pastures for beef cattle

V2008o

Divergent impacts of two cattle types on vegetation in coastal meadows: implications for management

201

A climatic relict or a long distance disperser: conservation genetics of an Arctic disjunct polyploid plant

201

Rannikkoalueet

vo