On diversity effects of alternative agricultural policy reforms in Finland: An agricultural sector modelling approach

The aim of this study is to predict diversity effects of agricultural policy reforms in which direct aid payments are disconnected from production, and compare the outcomes with effects of such a policy in which CAP support is coupled. The study employs the dynamic regional sector model of Finnish agriculture. The sector model predicts regional land use, stocking densities, pesticide application areas, and nutrient balances

Agri-environmental and rural development indicators: a proposal

The present work is a proposal of a set of indicators prepared for the Ministry of Agriculture and Forestry. The indicators are to be used in monitoring the implementation of the Ministry's strategy for sustainable use of natural resources. The core of the present work is in setting up an indicator system, which is structured around specific themes. The focus is on the assessment of agricultural and rural development. At the end, an attempt is made to provide a comprehensive picture by considering the mutual inter-linkages between the various indicators

Paikallinen ruokajärjestelmä : ympäristö- ja talousvaikutuksia sekä oppimishaasteita

vokBEL/EL

Analyysi maatalouden ympäristötukijärjestelmästä 2000-2006

Hankkeessa pyrittiin tuottamaan arvio Suomessa v. 2000 - 2006 käytössä olleen ympäristötukijärjestelmän vaikuttavuudesta ympäristöön. Työssä arvioitiin yksittäisiä toimenpiteitä sekä järjestelmää kokonaisuutena. Järjestelmän toimivuutta peilattiin sille asetettuja tavoitteita vastaan ja etsittiin parannusmahdollisuuksia. Toimenpiteiden vesiensuojelullisen kustannustehokkuuden lisäksi tarkasteltiin monimuotoisuuskustannustehokkuutta ja kehitettiin siihen liittyvää arviointimenetelmää. Hankkeessa myös kehitettiin menetelmää toimenpiteiden ympäristövaikutusten yhdennettyyn arviointiin. Vesiensuojelullisen tehon lisäämiseksi lannoitukseen ja kasvipeitteisyyteen liittyviä toimenpiteitä tulee edelleen tehostaa ja kohdentaa. Varsinkin lannan käyttöä tulee tehostaa. Väkilannoitteiden pintalannoituksesta tulisi pystyä luopumaan ja lannan levityksessä nopea multaus on tärkeää. Kasvipeitteisyyden lisääminen maan etelä- ja länsiosissa ja varsinkin jyrkillä rantapelloilla on eroosion torjunnan kannalta tärkeää. Korkeita maan helppoliukoisen fosforin pitoisuuksia on alennettava. Luonnon monimuotoisuuden edistämisen kannalta olisi oleellista kehittää perustukeen kuuluva laajasti toteutettava ja vaikuttava toimenpide. Pientareet ja suojakaistat –toimenpiteen merkitys monimuotoisuuden edistämisessä paranisi, jos se sisältäisi vesistöjen reunojen lisäksi myös muita reuna-alueita. Taantuneen ja uhanalaisen maatalousalueiden lajiston säilyttämiseksi perinnebiotooppien erityistuki on periaatteiltaan hyvin toimiva tukimuoto. Hoidettavien perinnebiotooppien määrää tulee edelleen lisätä koko maassa

Paikallinen ruokajärjestelmä : ympäristö- ja talousvaikutuksia sekä oppimishaasteita

Maa- ja elintarviketalouden keskittymisen myötä tuottajat ja kuluttajat ovat entistä kauempana toisistaan sekä maantieteellisesti että sosiaalisesti, ja pienten maatilojen ja maaseudun elintarvikeyritysten pääsy markkinoille vaikeutuu. Paikallisuuden eri asteiden mukaan hahmottuva ruoka on esillä aina elintarvikestrategisista linjauksista ympäristönäkökulmiin ja yhteiskuntavastuusta maaseudun elinvoimaisuuteen. Paikallinen ruoka on kiinnostava sekä ympäristötieteiden että yhteiskunta- ja taloustieteiden tutkimuskohteena. Luomu- ja lähiruoan on katsottu edustavan maatalous- ja elintarvikesektorin vaihtoehtoisia kehitysmahdollisuuksia. Tässä tutkimuksessa ruokajärjestelmä tarkoittaa yhtäältä ruoan alkutuotannon, jalostuksen, jakelun ja kulutuksen muodostamaa kokonaisuutta, ja toisaalta ruokaan liittyviä toimijoita, ketjuja ja verkostoja. Tutkimuskohteena paikallinen ruokajärjestelmä on hyvin monitahoinen ja vaatii monitieteistä otetta. Tutkimuksen ympäristöosa selvittää lähiruoan ja luomulähiruoan maisema- ja ympäristövaikutuksia alkutuotannossa Etelä-Savon alueella. Erilaisten lähiruokana tuotettujen ruokavaliovaihtoehtojen avulla tarkastellaan paikallisen ruoan toteutettavuutta kohdealueella sekä miten paikallinen ruokajärjestelmä toteutuessaan heijastuisi maisemaan ja maatalouden ympäristökuormitukseen. Tutkimuksen taloudellinen osa arvioi ruokajärjestelmän paikallistumisen mahdollisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Tutkimusta varten luotiin sovellettu panos-tuotosmalli, jonka avulla arvioidaan lisääntyvän lähi- ja luomuruoan kysynnän kerroinvaikutuksia Etelä-Savon talouden kokonaistuotokseen ja työllisyyteen. Hankkeen oppimisosan keskiössä ovat ruokajärjestelmän toimijat, heidän keskinäiset suhteensa sekä elintarvikkeiden tuotannosta ja kulutuksesta muodostuvat ketjut. Tässä osassa tutkitaan laadullisin menetelmin erilaisten elintarvikeketjujen toimintaa, paikallistumiseen liittyviä oppimishaasteita sekä toimijoiden näkemyksiä eri elintarviketyypeistä. Eri osia yhdistävänä tutkimuskohteena ovat Juvan kunnan ja Etelä-Savon maakunnan ruokajärjestelmät. Paikallisen ruoan käytön lisääntyminen ei välttämättä merkittävästi vähennä ympäristö- kuormitusta. Kuitenkin mitä lähempänä ruoan tuotannosta aiheutuva ympäristökuormitus tuntuu, sitä paremmin ympäristönäkökulma tulee otetuksi huomioon ja sen helpompaa on perustella ympäristönhoidon kustannusten jakamista yhteiskunnassa. Etelä-Savon maatalousmaa riittäisi pääpiirteissään hyvin paikallisen ruoan kysynnän tyydyttämiseen jopa luomutuotantona. Maankäytön tai ravinnekuormituksen erot eri ruokavaliovaihtoehtojen välillä ovat hyvin pieniä. Luomutuotetussa vegaaniruokavaliossa kaasumaisia päästöjä tulee vähemmän kuin muissa vaihtoehdoissa, mutta samalla monivuotisten laidunten ja nurmien pinta-ala vähenee, mikä puolestaan on luonnon monimuotoisuuden kannalta huono asia. Koska maa- ja elintarvikesektori muodostaa vain pienen osan aluetaloudesta, paikallisella ruoalla ei saada aikaan suuria kasvuvaikutuksia koko taloudessa. Paikallisen ruoan taloudelliset ja työllisyysvaikutukset ovat kuitenkin positiivisia maakunnan tasolla. Maataloudessa ja elintar-viketeollisuussektorilla vaikutukset voivat olla merkittäviä. Kohdistettaessa elintarvikehankinnat mahdollisimman suurelta osin omalle alueelle Etelä-Savon maakunnan talouden tuotos kasvaa noin 5 %, arvonlisä noin 3 % (76 milj. euroa) ja työpaikkojen määrä noin 6 % vuoden 2002 tilanteeseen verrattuna. Vaihtoehdon vaikutus kansantalouden tuotokseen ja koko maan työllisyyteen on kuitenkin hieman negatiivinen. Paikallinen eli lähiruoka on mahdollinen maaseutualueiden selviytymisstrategia, mutta ei välttämättä takaa taloudellista kasvua alueelle. Nykytilanteeseen verrattuna luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymisellä on pieni positiivinen vaikutus maataloustoimialojen tuotokseen ja työllisyyteen. Ruoan kallistumisen myötä talouden muille toimialoille suuntautuva kulutuskysyntä laskee kuitenkin niin paljon, että kokonaisuutena aluetalouden tuotos pienenee hieman. Paikallinen ruoka voidaan toteuttaa erilaisilla elintarvikeketjujen toimintamalleilla eli konsepteilla, jotka eroavat mm. työnjaon ja vaikutusmahdollisuuksien jakautumisen suhteen. Paikallista hyvinvointia puolustava ’pieni’ näkökulma ja mittakaavaetuja korostava ’suuri’ näkökulma käyvät vuoropuhelua lähiruoan kehittämiskeskustelussa. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä toimijoiden välisen luottamuksen ja yhteistyön kehityksessä. Kumppanuuteen tukeutuvien pitkäaikaisten suhteiden perustalle rakentuu paikallisia yrityksiä ja ketjuja. Luomuketjujen yleistyminen ja kasvu edellyttäisi tuotantotavan nykyistä parempaa erottumista tavanomaisesta tuotannosta. Paikallisen ruoan toteuttamista voidaan tukea yhteisillä päätöksillä. On mahdollista, että alueen toimijat edelleen synnyttävät uutta, talouden rakenteita muuttavaa yritystoimintaa ja tarjontaketjuja. Paikallisen ruoan eräs merkitys on uusien maa- ja elintarvikealan mahdollisuuksien synnyttämisessä ja kokeilussa

Ruokajärjestelmämalli lähiruoan kestävyyden monitieteiseen tutkimukseen

Paikallinen ruokajärjestelmä, lähiruoka, on erityisesti globaalistuvan ruokajärjestelmän vastakohtanakiinnostava tutkimuskohde. Ruokajärjestelmän paikallistamisella tavoitellaan ruoan tasaveroista jayhteisöllisesti omatoimista saavutettavuutta, taloudellista ruokaturvaa sekä vastuullisuutta ruoan tuotannonluonnonvaroista ja tuotantoympäristöstä. Nämä tavoitteet liittyvät läheisesti väestö-, talous-, ympäristö- jakulttuurisiin kysymyksiin analyysin mittakaavasta riippumatta.Olemme tutkineet ruokajärjestelmän paikallistamisen vaikutuksia ja siihen liittyviäoppimishaasteita kunta- ja maakuntatasolla Etelä-Savossa. Tämänkaltainen kansallista mittakaavaapaikallisempi lähiruoka-ajattelu ilmaantui etenkin maaseudun toimijoiden hankkeisiin 1990-luvunloppupuolella reaktiona maaseudun elinolojen ja -keinojen taantumiseen. Hankkeessa kehitimmemonitieteiseen kommunikointiin ja tieteiden-väliseen yhdistämiseen tähtäävän käsitteellisen LOFOjärjestelmämallin. Mallissa ruokajärjestelmän ajatellaan muodostuvan kolmesta osajärjestelmästä, jotkaolivat yhteiskunnallis-taloudellinen, biofysikaalinen sekä toiminnan osajärjestelmä.Yhteiskunnallis-taloudellinen osajärjestelmä sisältää normatiivisen ja taloudellisen 'ympäristön',samaan tapaan kuin biofysikaalinen osajärjestelmä sisältää fyysisen ja biologisen ympäristön. Näidenehdoilla, niihin sopeutuen ja niitä muuntaen kaikki toiminnan osajärjestelmän osakkaat tuottajasta ruoankuluttajaan toimivat ja tekevät ruokajärjestelmää koskevia päätöksiä. Teimme jokaista osajärjestelmääkoskien menetelmällisiä rajauksia ja valintoja, ja toteutimme osajärjestelmäkohtaiset osatutkimuksetmenetelmällisesti erillisinä tieteenalakohtaisina harjoitelmina. Näin ollen tuloksemme ovat ikäänkuinnäytteitä tai palasia systeemimallin tarjoamaan kokonaisvaltaisempaan palapeliin.Toiminnan osajärjestelmään sisältyy keskeisen tärkeänä ruokajärjestelmään osallisten 'voimaannuttaminen'sekä lisäksi prosessi, jossa paikalliset yhteisöt neovottelevat yhteisestä tulevaisuudestaan jatunnistavat sen mahdollisuuksia. Lisäksi tuloksemme tukevat ruoan 'valuma-alue' (foodshed) -ajattelua: onvälttämätöntä sisällyttää sekä maatilojen ja maaseudun ruoan 'lähde'- (source) että taajamien ja kaupunkienruoan 'kohde'- (sink) alueet paikallisen järjestelmän rajauksen sisään

Viljelymaiseman tuotteistaminen: Maiseman elämyksellisyys ja avoimuus palveluja yhteiskunnalle?

vokYha:n kirjast

Maisemina jokilaaksot

vo

Connections between landscape diversity and modernizing agriculture in rural landscape

vokReija Hietala-Koivu/LU