Unga nyblivna förare och förarutbildning : litteraturöversikt

A great many people are killed or seriously injured in road traffic with young novice drivers every year, which constitutes a major public health problem. Considering the rapid progress being made in developing different road safety measures, new knowledge must be spread more quickly and be put into application. Therefore, VTI and the University of Turku has carried out this literature review about young novice drivers, driver education and training. The review was carried out from January to April 2003. The aims were to review literature concerning: 1. Driving behaviour and accident involvement during the first years with a licence, including the underlying psychological and social processes as well as in-vehicle support systems and their implication for young, novice drivers. 2. Methods and incentives used to influence young drivers' attitudes and behaviour, with special attention to alcohol, seat belt use and speeding. 3. The impact of high school driver education on young novice drivers' safety. 4. The impact of different licensing systems on young novice drivers' safety. In all, this review contains 322 different references. As a result of the review, conclusions were drawn about the accident situation for young novice drivers, the different psychological, social and pedagogical processes that contribute to their driving behaviour and how their safety can be approved through driver education and other methods. The literature review has clearly shown that there is much knowledge about driver behaviour, road safety and educational methods that has not yet been applied in the Swedish driver education system. It is thus suggested that an experiment is launched where new methods and structures are tested on a large scale basis. If this is never done, it will be impossible to solve the road safety problems of young drivers.Ett stort antal människor skadas och dödas varje år i olyckor där unga förare är inblandade, ett förhållande som är ett av våra största folkhälsoproblem både nationellt och internationellt. Med tanke på den snabba utvecklingen av kunskaper och trafiksäkerhetsåtgärder finns det ett stort behov av en effektiv kunskapsspridning så att bra åtgärder kan komma till användning så snabbt som möjligt. Därför har VTI och Åbo Universitet gjort en litteraturöversikt om unga förare och förarutbildning. Översikten har gjorts under våren 2003. Studiens syften var att sammanställa litteratur avseende: 1. Förarbeteende och olycksinblandning under de första åren med körkort, inklusive underliggande psykologiska och sociala processer samt IT-baserade stödsystem i bil och deras specifika innebörd för användning bland unga nya förare. 2. Metoder och åtgärder för att påverka unga förares attityder och beteenden med speciellt fokus på alkohol, bilbälten och hastighet. 3. Effekten av förarutbildning i skolan på unga nya förares säkerhet. 4. Effekten av olika körkortsutbildningssystem på unga nya förares säkerhet. Sammanlagt omfattar översikten 322 olika referenser. Som ett resultat av översikten har ett antal slutsatser dragits om olyckssituationen för unga nya förare, de olika psykologiska, sociala och pedagogiska processer som bidrar till deras körbeteende och hur deras säkerhet kan förbättras genom förarutbildning och andra metoder. Litteraturöversikten har tydligt visat att det finns en stor kunskapsbank om förarbeteende, trafiksäkerhet och utbildningsmetoder som ännu inte tillämpats i det svenska utbildningssystemet. Därför föreslås att en experimentell studie startas upp där nya metoder och strukturer för förarutbildning provas i stor skala. Om nya metoder och angreppssätt i förarutbildningen inte provas kommer det att vara omöjligt att lösa trafiksäkerhetsproblemet för de unga nyblivna bilförarna

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta:Kolarikuolemat taajamissa: liikennekuolemien yleiskuva ja kevyen liikenteen syväanalyysi

Tässä tutkimuksessa käytettiin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien aineistoa taajamien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista vuosilta 2000–2005. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkasteltu kaikkia taajama-alueiden liikennekuolemia ja niitä tyypitteleviä tekijöitä. Samalla tarkasteltiin tavanomaisesta liikenteestä poikkeavan ns. tietoisen riskinoton osuutta (moottoriajoneuvon kuljettajan rattijuoppous, huumeiden käyttö, yli 10 km/h ylinopeus, itsetuhotarkoitus, ajo-oikeudettomuus sekä myös sairauskohtaus).Toisessa vaiheessa on keskitytty jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin. Tavoitteena oli löytää näiden onnettomuuksien kuolinsyyt ja niitä tuottavat vammautumismekanismit. Tämän perusteella pääteltiin, miten liikennejärjestelmän ominaisuuksia ja liikenteen säätelyä tulisi taajamissa kehittää. Kun moottoriajoneuvojen kuljettajien tietoinen riskikäyttäytyminen sekä yksittäiset pienet ryhmät kuten mopoilijat rajattiin pois aineistosta, niin tutkimuksen toisen vaiheen keskeisen aineiston muodostivat 90 jalankulkijoiden ja 76 pyöräilijöiden kuolemantapausta, joissa toisena osapuolena oli moottoriajoneuvo.Jalankulkijan ja pyöräilijän kadunylitys on saatava nykyistä turvallisemmaksi. Etenkin havaintokyvyltään heikompiosaisilla (lapset, alkoholia nauttineet, vanhukset) on vaikeuksia selvitä liikenneympäristössä, jossa vallitseva liikennekulttuuri ei säännöistä huolimatta kunnioita riittävästi suojatonta osapuolta

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta: Kolarikuolemat taajamissa: liikennekuolemien yleiskuva ja kevyen liikenteen syväanalyysi

Tässä tutkimuksessa käytettiin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien aineistoa taajamien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista vuosilta 2000–2005. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkasteltu kaikkia taajama-alueiden liikennekuolemia ja niitä tyypitteleviä tekijöitä. Samalla tarkasteltiin tavanomaisesta liikenteestä poikkeavan ns. tietoisen riskinoton osuutta (moottoriajoneuvon kuljettajan rattijuoppous, huumeiden käyttö, yli 10 km/h ylinopeus, itsetuhotarkoitus, ajo-oikeudettomuus sekä myös sairauskohtaus).Toisessa vaiheessa on keskitytty jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin. Tavoitteena oli löytää näiden onnettomuuksien kuolinsyyt ja niitä tuottavat vammautumismekanismit. Tämän perusteella pääteltiin, miten liikennejärjestelmän ominaisuuksia ja liikenteen säätelyä tulisi taajamissa kehittää. Kun moottoriajoneuvojen kuljettajien tietoinen riskikäyttäytyminen sekä yksittäiset pienet ryhmät kuten mopoilijat rajattiin pois aineistosta, niin tutkimuksen toisen vaiheen keskeisen aineiston muodostivat 90 jalankulkijoiden ja 76 pyöräilijöiden kuolemantapausta, joissa toisena osapuolena oli moottoriajoneuvo.Jalankulkijan ja pyöräilijän kadunylitys on saatava nykyistä turvallisemmaksi. Etenkin havaintokyvyltään heikompiosaisilla (lapset, alkoholia nauttineet, vanhukset) on vaikeuksia selvitä liikenneympäristössä, jossa vallitseva liikennekulttuuri ei säännöistä huolimatta kunnioita riittävästi suojatonta osapuolta