Johtajuus ja demokratia: Kansanäänestykset transitiomaissa 1992–2022

Artikkeli tarkastelee kansanäänestysten käytäntöjä tapauksissa, joissa demokratian perinne on jo läh tökohtaisesti heikko tai puutteellinen. Tutkimusaineistona ovat niin sanotut Nations in Transit -maat, eli 29 entisen Neuvostoliiton vaikutuspiirissä ollutta valtiota. Artikkeli kysyy, millaisia kansanäänestyksiä on järjestetty viimeisten kolmen vuosikymmen aikana ja soveltaa osaan aineistoa ”kansanäänestyksellisen johtajademokratian” teoriaa (engl. plebiscitary leader democracy, PLD). Kun aiempi tutkimus on tarkastellut kansanäänestyksiä lähinnä läntisistä näkökulmista ja aineistoista, artikkelin kriittinen näkökulma korostaa äänestyksiä sekä keinona hankkia legitimiteettiä autoritaariselle johtajuudelle että puolueiden valtapelinä. Päädyimme neljään erilaiseen luokkaan, joista huomio keskittyy erityisesti johtajan aloitteesta järjestettyyn ja yli kolmeenkymmeneen johtajan valta-asemaa koskevaan äänestykseen. Vaikka kansanäänestyksien roolia korostetaan usein keinona mitata kansalaismielipidettä tai hallituksen toteuttamaa politiikkaa, niiden käyttö epädemokraattisten tarkoitusperien saavuttamisen keinona korostuu erityisesti tarkasteltaessa EU:n itärajoja yhdessä Länsi-Balkanin valtioiden, Kaukasian ja Keski-Aasian kanssa

Kykyviisari® : Työ- ja toimintakyvyn itsearviointia haastavassa työmarkkinaasemassa oleville sekä tietoa palveluiden vaikutusten arviointiin

Tässä loppuraportissa kuvataan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (Solmu) -koordinaatiohankkeen toimintaa ja tuloksia. Hankkeen toteutti Työterveyslaitos vuosina 2014–2023 ja hankkeen rahoittavana viranomaisena toimi sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Solmu sijoittui toimintalinjalle viisi: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Toimintalinjan hankkeiden tavoitteena oli työelämästä syrjäytyneiden työttömien, osatyökykyisten ja muiden vaikeasti työllistyvien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen siten, että heidän työllistymisedellytyksensä parantuivat. Toiminta kohdistui erityisesti sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden kehittämiseen. Solmu koostui neljästä eri hankejaksosta (2014–2017, 2017–2020, 2020–2022, 2022– 2023), ja rahoitus haettiin jokaiselle jaksolle erikseen. Hakuilmoituksessa vuonna 2014 koordinaatiohankkeen tai -hankkeiden tavoitteiksi asetettiin muun muassa rahoittajan (STM) tukeminen ohjelman toteuttamisessa, tiedon välittäminen valtakunnallisille ja alueellisille ESR toimintalinja viiden hankkeille sekä yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä. Lisäksi tavoitteina olivat ESR-ohjelmakohtaisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän ja siihen perustuvan tulosindikaattorin kehittäminen. Toiminnan ensisijaiseksi kohderyhmäksi määriteltiin ESR toimintalinja viiden hankkeet. Hakuilmoituksen perusteella rahoitettiin kaksi erillistä koordinaatiohanketta, Työterveyslaitoksen toteuttama Solmu ja Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen toteuttama Sokra. Vaikka Solmun tavoitteiden painotukset vuosien aikana muuttuivatkin ja kohderyhmä laajeni, pysyivät (tulos)indikaattori ja arviointimenetelmän/työvälineen kehittäminen Solmun päätavoitteina hankkeen loppuun saakka. Näiden rinnalla ESR toimintalinja viiden hankkeiden arviointiosaamisen lisääminen ja työ- ja toimintakykytiedon levittäminen olivat toiminnan tavoitteena Solmun jokaisella hankejaksolla

Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) – Yhteenvetoraportti

THL, TTY ja Kuntaliitto tekivät selvityksen rakennusten kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien ennalta ehkäisystä, ratkaisemisesta ja käyttöä turvaavista toimenpiteistä. Selvitys toteutettiin kokoamalla tietoa mm. kirjallisuuskatsauksin, kyselyin sekä verkostotapaamisten ja työryhmätyöskentelyn avulla. Hankkeessa esitetään suosituksia toimintatavoiksi ja tutkimustarpeiksi. Koulujen sisäilmatilanne on parantunut, mutta noin 10 – 30 % kunnista kokee koulujen sisäilmatilanteen haastavaksi tai jopa vaikeaksi. Kunnat tarvitsevat ohjeistusta erityisesti toimenpiteiden kiireellisyyden määrittelyyn ja kohteiden priorisointiin. Rakennusten kunnossapitoon ja ennakoivaan korjaamiseen tulisi panostaa enemmän. Rakennukset tulee tutkia aina kokonaisuutena. Jatkuvaan tiedonkeruuseen ennakoivaa kiinteistönpitoa varten tarvitaan toimintamalli. Hankkeessa kehitettiin kosteudenhallinnan perehdytyskoulutusta rakennustyöntekijöille ja päivitettiin terveen talon toteutuksen kriteerejä. Kehitetyt toimintamallit tähtäävät uusien rakennus- ja korjaushankkeiden onnistumiseen ja niistä hyötyy erityisesti kiinteistönomistajat. Edellytys toimintamallien hyödyntämisestä tulisi kirjata tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjoihin. Asuntojen kosteus- ja homevaurioiden siivoukseen ja irtaimiston uusimiseen tarvitaan ohjeistusta ja koulutusta biosidikäsittelyjä tekeville yrityksille. Ilmanpuhdistimia voi käyttää väliaikaisesti esim. remonttia odottaessa, mutta tarve on arvioitava tapauskohtaisesti. Tiivistyskorjauksissa laadunvarmistuksen ja seurantamittausten sekä näiden suunnittelun ja dokumentoinnin tärkeys korostu

Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) – Yhteenvetoraportti

THL, TTY ja Kuntaliitto tekivät selvityksen rakennusten kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien ennalta ehkäisystä, ratkaisemisesta ja käyttöä turvaavista toimenpiteistä. Selvitys toteutettiin kokoamalla tietoa mm. kirjallisuuskatsauksin, kyselyin sekä verkostotapaamisten ja työryhmätyöskentelyn avulla. Hankkeessa esitetään suosituksia toimintatavoiksi ja tutkimustarpeiksi. Koulujen sisäilmatilanne on parantunut, mutta noin 10 – 30 % kunnista kokee koulujen sisäilmatilanteen haastavaksi tai jopa vaikeaksi. Kunnat tarvitsevat ohjeistusta erityisesti toimenpiteiden kiireellisyyden määrittelyyn ja kohteiden priorisointiin. Rakennusten kunnossapitoon ja ennakoivaan korjaamiseen tulisi panostaa enemmän. Rakennukset tulee tutkia aina kokonaisuutena. Jatkuvaan tiedonkeruuseen ennakoivaa kiinteistönpitoa varten tarvitaan toimintamalli. Hankkeessa kehitettiin kosteudenhallinnan perehdytyskoulutusta rakennustyöntekijöille ja päivitettiin terveen talon toteutuksen kriteerejä. Kehitetyt toimintamallit tähtäävät uusien rakennus- ja korjaushankkeiden onnistumiseen ja niistä hyötyy erityisesti kiinteistönomistajat. Edellytys toimintamallien hyödyntämisestä tulisi kirjata tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjoihin. Asuntojen kosteus- ja homevaurioiden siivoukseen ja irtaimiston uusimiseen tarvitaan ohjeistusta ja koulutusta biosidikäsittelyjä tekeville yrityksille. Ilmanpuhdistimia voi käyttää väliaikaisesti esim. remonttia odottaessa, mutta tarve on arvioitava tapauskohtaisesti. Tiivistyskorjauksissa laadunvarmistuksen ja seurantamittausten sekä näiden suunnittelun ja dokumentoinnin tärkeys korostu

Healthy people in healthy premises : the Finnish Indoor Air and Health Programme 2018-2028

Clean and fresh indoor air supports health and well-being. However, indoor air can contain pollutants that can cause a variety of symptoms and reduce well-being. Individual exposure agents can also increase the risk of certain diseases. Finns have taken major steps to improve the quality of indoor air for several decades. The primary focus of these activities has been the prevention and reduction of exposure to poor indoor air quality through guidance and regulation directing remediation of damaged buildings. Nevertheless, reported symptoms related to poor indoor air quality are common in Finland. In addition to exposure to indoor air pollutants, this may be partly due to the lively public discussion on the health risks caused by poor indoor air quality, conflicting views between experts, and mistrust towards public authorities, building owners and builders. Because of the scale of the indoor air problems in Finland, people's needs for reliable information and support, and the major costs involved, there is a call for new evidence-based methods, perspectives and solutions. Therefore, the Finnish Institute for Health and Welfare initiated the Finnish Indoor Air and Health Programme 2018-2028 together with a number of collaborators and stakeholders. The primary, long-term objective of the programme is to reduce hazards to health and well-being linked to indoor environments in Finland. To fulfill this objective, the programme will focus on the promotion of human health and well-being, the prevention of hazards, improved communication and engage the whole health-care sector to manage better patients ' symptoms and complaints. The 10-year Finnish Indoor Air and Health Programme consists of four areas that aim (1) to increase understanding of the effects of indoor environments on health and well-being; (2) to develop the management of problems linked to indoor environments; (3) to improve the treatment and working and functional capacity of people with symptoms and illnesses; and (4) to strengthen the competence in matters related to indoor environments. The progress of the programme and reaching the predefined, quantitative goals will be monitored throughout the programme.Peer reviewe

Healthy people in healthy premises: the Finnish Indoor Air and Health Programme 2018–2028

Abstract Clean and fresh indoor air supports health and well-being. However, indoor air can contain pollutants that can cause a variety of symptoms and reduce well-being. Individual exposure agents can also increase the risk of certain diseases. Finns have taken major steps to improve the quality of indoor air for several decades. The primary focus of these activities has been the prevention and reduction of exposure to poor indoor air quality through guidance and regulation directing remediation of damaged buildings. Nevertheless, reported symptoms related to poor indoor air quality are common in Finland. In addition to exposure to indoor air pollutants, this may be partly due to the lively public discussion on the health risks caused by poor indoor air quality, conflicting views between experts, and mistrust towards public authorities, building owners and builders. Because of the scale of the indoor air problems in Finland, people’s needs for reliable information and support, and the major costs involved, there is a call for new evidence-based methods, perspectives and solutions. Therefore, the Finnish Institute for Health and Welfare initiated the Finnish Indoor Air and Health Programme 2018–2028 together with a number of collaborators and stakeholders. The primary, long-term objective of the programme is to reduce hazards to health and well-being linked to indoor environments in Finland. To fulfill this objective, the programme will focus on the promotion of human health and well-being, the prevention of hazards, improved communication and engage the whole health-care sector to manage better patients´ symptoms and complaints. The 10-year Finnish Indoor Air and Health Programme consists of four areas that aim (1) to increase understanding of the effects of indoor environments on health and well-being; (2) to develop the management of problems linked to indoor environments; (3) to improve the treatment and working and functional capacity of people with symptoms and illnesses; and (4) to strengthen the competence in matters related to indoor environments. The progress of the programme and reaching the predefined, quantitative goals will be monitored throughout the programme

Laajennettujen aukioloaikojen kannattavuuden seuranta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko vauriokorjaamon aukioloaikojen laajentaminen kannattavaa. Kannattavuutta arvioitiin sekä tuottavuuden että asiakastyytyväisyyden kannalta. Opinnäytetyön aihe tuli tilauksena Autoklinikka-Yhtiöt Oy:ltä ja toteutettiin kahdella eri Autoklinikan Pirkanmaan toimipisteellä kuuden kuukauden seurantajakson aikana. Ensimmäiset neljä kuukautta seurantaa tehtiin Lempäälän Ideaparkin toimipisteellä ja loput kaksi kuukautta Tampereen Hatanpään toimipisteellä. Aukioloaikoja laajennettiin arkisin klo 17:stä klo 19:ään sekä lauantaisin klo 10–14. Työ toteutettiin pitämällä kirjaa ilta- ja viikonloppuaukioloaikoina vauriokorjaamolla asioivista asiakkaista. Tuloksista ilmeni, että tuottavuuden kannalta aukioloaikojen laajentaminen oli kannattavaa, mutta asiakastyytyväisyyden kannalta vaikutus oli neutraali. Aukiolojen laajentamisesta ei syntynyt juurikaan lisäkuluja, joten syntyvä tuotto kattaa syntyvät kulut nopeasti. Aukioloaikojen vaikutus asiakastyytyväisyyteen arvioitiin olemassa olevan asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella, joten täysin luotettavaa tulosta ei saatu. Opinnäytetyön pohdintaosiossa on otettu kantaa tulosten luotettavuuteen ja annettu parannusehdotuksia työlle. Opinnäytetyön tulokset on esitelty työn tilaajalle ja laajennettuja aukioloaikoja on päätetty jatkaa Tampereen Hatanpään toimipisteessä toistaiseksi. Vauriokorjausala on hyvin kilpailtu ala ja pienikin etu kilpailijoihin nähden tuo enemmän asiakkaita korjaamolle.The purpose of the thesis was to find out whether it is profitable to extend the opening hours of a damage repair shop. Profitability was assessed in terms of both productivity and customer satisfaction. The topic of the thesis came as an order from Autoklinikka-Yhtiöt Oy and was implemented at two different Autoklinikka’s Pirkanmaa offices during the six-month follow-up period. The first four months of monitoring were carried out at the Lempäälä Ideapark office and the remaining two months at the Hatanpää’s office in Tampere. Opening hours were extended from 5 pm to 7 pm on weekdays and repair shop was open from 10 am to 2 pm on Saturdays. The work was carried out by keeping a record of customers doing business at the repair shop during the evening and weekend opening hours. The results showed that extending opening hours was profitable in terms of productivity, but the impact was neutral in terms of customer satisfaction. There were little additional costs associated with expanding the opening conditions, so the resulting income quickly covers the costs incurred. The impact of opening hours on customer satisfaction was assessed based on an existing customer satisfaction survey, so a completely reliable result was not obtained. In the reflection section of the thesis, a position has been taken on the reliability of the results and suggestions for improvement have been given. The results of the thesis have been presented to the client, and the client have decided to continue the extended opening hours at the Hatanpää’s office for the time being. The damage repair industry is a highly competitive industry and even a small advantage over competitors brings more customers to the repair shop

Contexts of Diaspora Citizenship: Citizenship and Civic Integration of Somalis in Finland and the United States

With more than one million people scattered around the world, Somalis form a significant part of the world’s diaspora population. Although Somalia has recently experienced a certain level of stability and encouraging developments, the diaspora community keeps grow