Kompostin ja tuhkan seoksesta rakeistetaan lannoitetta

Tuhkan ja kompostin määrä lisääntyy. Tämä johtuu biopolttoaineiden käytöstä ja biohajoavien jätteiden kompostoinnista. MTT:ssä selvitettiin tuhkasta ja kompostista valmistettujen lannoiterakeiden ominaisuuksia ja vaikutuksia maaperään ja kasveihin. Typpilannoituksen rajoittaminen lannoitteen kokonaistypen määrän perusteella haittaa kuitenkin toistaiseksi kompostia sisältävien lannoitteiden laajamittaista käyttöä.vo

Genetic diversity and microcystin production by Anabaena in the Gulf of Finland, Baltic Sea

Syanobakteerit (sinilevät) ovat olleet Itämeressä koko nykymuotoisen Itämeren ajan, sillä paleolimnologiset todisteet niiden olemassaolosta Itämeren alueella ovat noin 7000 vuoden takaa. Syanobakteerien massaesiintymät eli kukinnat ovat kuitenkin sekä levinneet laajemmille alueille että tulleet voimakkaimmiksi viimeisten vuosikymmenien aikana. Tähän on osasyynä ihmisten aiheuttama kuormitus, joka rehevöittää Itämerta. Suomenlahti, jota tämä tutkimus käsittelee, on kärsinyt tästä rehevöitymiskehityksestä muita Itämeren altaita enemmän. Syanobakteerit muodostavat jokakesäisiä kukintoja Suomenlahdella - niin sen avomerialueilla kuin rannoillakin. Yleisimmät kukintoja muodostavat syanobakteerisuvut ovat Nodularia, Anabaena ja Aphanizomenon. Kukinnat aiheuttavat paitsi esteettistä haittaa myös terveydellisen riskitekijän. Niiden myrkyllisyys liitetään usein Nodularia-suvun tuottamaan nodulariini-maksamyrkkyyn. Itämeren Aphanizomenon-suvun on todettu olevan myrkytön. Vaikka Itämeren kukintoja aiheuttavista Nodularia- ja Aphanizomenon-syanobakteereista tiedetään varsin paljon, on molekyylimenetelmiin pohjautuva syanobakteeritutkimus ohittanut Itämeren Anabaena-suvun monelta osin. Tämän työn tarkoituksena oli syventää käsitystämme Itämeren Anabaena-syanobakteerista, sen mahdollisesta myrkyllisyydestä, geneettisestä monimuotoisuudesta ja fylogeneettisista sukulaisuussuhteista. Tässä työssä eristettiin 49 planktista Anabaena-kantaa, joista viisi tuottivat mikrokystiinejä. Tämä oli ensimmäinen yksiselitteinen todiste, että Itämeren Anabaena tuottaa maksamyrkyllisiä mikrokystiini-yhdisteitä. Jokainen eristetty myrkyllinen Anabaena-kanta tuotti useita mikrokystiini-variantteja. Lisäksi mikrokystiinejä löydettiin kukintanäytteistä, joissa oli myrkkyä syntetisoivia geenejä sisältäneitä Anabaena-syanobakteereita. Myrkkyjä löydettiin molempina tutkimusvuosina 2003 ja 2004. Myrkkyjen esiintyminen ei siten ollut vain yksittäinen ilmiö. Tässä työssä saimme viitteitä siitä, että maksamyrkyllinen Anabaena-syanobakteeri esiintyisi vähäsuolaisissa vesissä. Tämä riippuvuussuhde jää kuitenkin tulevien tutkimuksien selvitettäväksi. Tässä työssä havaittiin mikrokystiinisyntetaasi-geenien inaktivoituminen Itämeren Anabaena-kannassa ja kukintanäytteissä. Kuvasimme Anabaena-kannan mikrokystiinisyntetaasigeenien sisältä insertioita, jotka hyvin todennäköisesti inaktivoivat myrkyntuoton. Insertion sisältäneeltä kannalta löysimme kuitenkin kaikki mikrokystiinisyntetaasigeenit osoittaen, että geenien olemassaolo ei välttämättä varmista kannan mikrokystiinintuottoa. Mielenkiintoista oli se, että inaktivaation aiheuttavia insertioita löytyi kukintanäytteistä molemmilta tutkimusvuosilta. Vastaavia insertioita ei kuitenkaan löydetty makean veden Anabaena-kannoista tai järvinäytteistä. On yleistä, että syanobakteerikukinnoista löytyy usean syanobakteerisuvun edustajia. Myrkyllisiä sukuja tai lajeja ei voida kuitenkaan erottaa mikroskooppisesti myrkyttömistä. Käsillä olevassa tutkimuksessa kehitettiin molekyylimenetelmä, jolla on mahdollista määrittää kukinnan mahdollisesti maksamyrkylliset syanobakteerisuvut. Tätä menetelmää sovellettiin Itämeren kukintojen tutkimiseen. Itämeren pintavesistä ja ranta-alueiden pohjasta eristetyt Anabaena-kannat osoittautuivat geneettisesti monimuotoisiksi. Tämä Anabaena-syanobakteerien geneettinen monimuotoisuus vahvistettiin monistamalla geenejä suoraan kukintanäytteistä ilman kantojen eristystä. Makeiden vesien ja Itämeren Anabaena-kannat ovat geneettisesti hyvin samankaltaisia. Geneettisissä vertailuissa kävi kuitenkin ilmi, että pohjassa elävien Anabaena-kantojen geneettinen monimuotoisuus oli suurempaa kuin pintavesistä eristettyjen kantojen. Itämeren Anabaena-kantojen sekvenssit muodostivat omia ryhmiä sukupuun sisällä, jolloin on mahdollista, että nämä edustavat Itämeren omia Anabaena-ekotyyppejä. Tämä tutkimus oli ensimmäinen, jossa uusin molekyylimenetelmin systemaattisesti selvitettiin Itämeren Anabaena-syanobakteerin geneettistä populaatiorakennetta, fylogeniaa ja myrkyntuottoa. Tulevaisuudessa monitorointitutkimuksissa on otettava huomioon myös Itämeren Anabaena-syanobakteerin mahdollinen maksamyrkyntuotto – erityisesti vähäsuolaisemmilla rannikkovesillä.Cyanobacteria (blue-green algae) form blooms in the Baltic Sea during the warmest summer months. According to paleolimnological data, cyanobacteria have long history in the Baltic Sea, going back at least 7000 years. However, the intensity as well as the expanse of cyanobacterial blooms has increased during recent decades. Blooms attract regular attention in the media because of their visibility and the potential health risk they pose to humans and animals. The Gulf of Finland is the most eutrophied area of the Baltic Sea, and cyanobacterial blooms are widely believed to be the result of intense anthropogenic nutrient loading. Cyanobacterial blooms are formed mainly by species of three genera in the Baltic Sea, Nodularia, Anabaena and Aphanizomenon. The focus of present-day research on Baltic Sea cyanobacteria has been on Nodularia and Aphanizomenon, while the genus Anabaena has been neglected. Anabaena is often considered to play a minor role in cyanobacterial blooms. However, Anabaena can form a significant part of the blooms, especially in the northern part of the Baltic Sea. Cyanobacterial blooms in the Baltic Sea are invariably toxic due to the production of hepatotoxic nodularin by Nodularia spumigena. According to systematic studies, Aphanizomenon flos-aquae was not found to produce hepatotoxins in the Baltic Sea. However, it has been speculated that Baltic Sea Anabaena spp. could produce microcystins. The genetic structure of the Anabaena populations in the Baltic Sea has not been systematically explored. The aim of this present study was to increase our understanding of the Anabaena - a component of the Baltic Sea phytoplankton. Altogether, 49 planktonic Anabaena strains were isolated from the Gulf of Finland, five of which were microcystin-producing. This study provided unequivocal evidence that Baltic Sea Anabaena is able to produce microcystins. Each microcystin-producing Anabaena strain produced two to four dominant microcystin variants, including the highly toxic microcystin-LR. In this study, a culture-independent method was designed to detect putative microcystin and nodularin producers. By means of this DGGE method, microcystin-producing Anabaena populations were detected in cyanobacterial bloom samples from the summers of 2003 and 2004. Microcystin-producing Anabaena populations were detected throughout the Gulf of Finland. This excluded the possibility that the presence of microcystin-producing Anabaena was a chance phenomenon. Results suggest that salinity may limit the distribution of the microcystin-producing Anabaena although further studies are needed to confirm the interdependence of salinity and microcystin production. Microcystin-producing Anabaena populations were found to be highly diverse on analyses of the 16S rRNA, rbcL, rpoC1, and mcyE gene sequences. In previous studies, freshwater microcystin-producing Anabaena strains were grouped together in phylogenetic analyses. All microcystin-producing Baltic Sea Anabaena strains belonged to this hepatotoxic cluster, with the exception of a single strain. Both planktonic and benthic Anabaena populations were genetically heterogeneous and closely related to freshwater Anabaena strains. However, genetic diversity in benthic Anabaena strains was higher than in planktonic strains. In phylogenetic analyses, novel Anabaena lineages, possibly specific to the Baltic Sea, were identified. This suggests ecotypic diversification within Anabaena populations. We found two planktonic Anabaena strains which carried the entire mcy gene cluster, but were nonetheless incapable of producing microcystins. Natural genetic inactivation of the mcy gene cluster was identified in Anabaena strain BIR259. This strain carried insertions which most likely caused the inactivation of the mcy genes. The insertions documented here were surprisingly common in the Baltic Sea bloom samples and they were present in samples from both studied summers, 2003 and 2004. However, these insertions were not identified in freshwater strains or in field samples from freshwater lakes. The aim of this study was to establish a strain collection of Baltic Sea Anabaena and to shed light on the phylogeny, microcystin-production, and genetic diversity of the Baltic Sea Anabaena populations. In addition to strain isolation, these research goals were approached by in situ molecular methods. Systematic toxin screening showed that Anabaena is able to produce microcystins, and this should be taken into account in future toxin monitoring programmes

The Inland Sámi Societies of Northern Fennoscandia during the Late Iron Age and Early Medieval Period: An Archaeological Approach

This article explores the archaeological features of the inland Sámi societies of northern Fennoscandia in the Late Iron Age and early medieval period (ca. 700‒1300 CE). The traces of Late Iron Age and the early medieval dwelling sites of inland northern Fennoscandia are primarily rectangular hearths. The distribution area of the rectangular hearths is wide, from southern Norway and central Sweden to north-eastern Finland and Norway. A dwelling site most often comprises a row of hearths. The change in location of the dwelling sites occurred in approximately 700 CE, when sites began to be located near bogs, small lakes, and small rivers, in a completely different environment than earlier. The rectangular hearths are generally located in pine forests or birch forests. The bone material connected to the rectangular hearths primarily indicates wild reindeer hunting or reindeer herding. Good contact networks and long-distance travel could maintain the similarities of the societies in different sections of the area

Asiakkaalle arvoa kahvilatarjontaa kehittämällä

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena on muodostaa toimeksiantajana toimivalle kah-vilayritykselle uusi tuotevalikoima. Toimeksiantajana oleva yritys toimii Helsingin Länsisatamassa. Tavoitteena on muodostaa sellainen valikoima, joka tuottaa asiakkaalle nykyistä enemmän arvoa. Asiakasymmärrystä parantamalla saadaan aikaiseksi valikoima, joka vastaa paremmin asiakkaiden tarpeita. Tästä työstä hyötyvät sekä asiakkaat että toimeksiannon antanut yritys. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään asiakasymmärryksen, asiakaslähtöisyyden, arvon muodos-tumisen sekä ruokalistan muodostamisen teoriaa. Tällä viitekehyksellä muodostetaan ymmärrys siitä, mitä asiakasymmärrys tarkoittaa ja kuinka se voidaan saavuttaa sekä tarkastellaan asiakkaan arvonmuodostumisen prosessia. Tämän lisäksi käydään läpi ne tekijät, jotka vaikuttavat uuden ruokalistan muodostamiseen. Asiakasymmärryksen muodostamiseksi kerättiin asiakastietoa eri menetelmiä hyödyntäen. Näitä menetelmiä olivat asiakaskysely, henkilökuntahaastattelu, benchmarking, asiakaspersoonien luonti sekä tietojärjestelmien informaation tulkinta. Eri tutkimusmenetelmistä kerätyn asiakastiedon avulla voitiin muodostaa kriteerit uuteen tuotevali-koimaan tuleville tuotteille. Näitä kriteereitä hyväksi käyttäen muodostettiin uusi valikoimaehdotus, joka vastaa asiakkaille arvoa tuottavia ominaisuuksia. Valmis kehityssuunnitelma muodostettiin sellaiseksi, että se olisi mahdollisimman helppo toteuttaa. Tuotevalikoima muodostuu samoilta tavarantoimittajilta tilattavista tuotteista kuin aikaisemminkin, joten valikoiman käyttöönotto on suhteellisen vaivatonta. Lisäksi tuotevalikoiman muokkaaminen on tarpeen mukaan mahdollista. Saadusta asiakastiedosta huomattiin, että nykyistä tuotevalikoi-maa voitaisiin muokata vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Tästä voidaankin päätellä, että aktiivinen asiakastiedon keruu, esimerkiksi asiakaskyselyjen muodossa, olisi oleellista tulevai-suudessakin. Näin valikoimaa kyetään muokkaamaan mahdollisimman ihanteelliseksi.The purpose of this thesis is to develop a new selection of products for the café that is the commis-sioner of this thesis. The company operates in Helsinki in the West Terminal. The objective of this thesis is to develop a selection of products that will create more value to customers. A selection, which answers better the needs of a customer, can be created by improving customer understand-ing. Both customers as well as the commissioner benefit from a more efficient customer under-standing. The theoretical framework of this thesis covers customer understanding, the customer oriented approach, value creating and menu planning. An understanding of what customer understanding is and how it can be reached, is formed and the process of value creating for a customer is re-viewed. In addition, the factors that need to be taken into account while drawing up a menu, are examined. Customer information was gathered by utilising various research methods in order to establish cus-tomer understanding. These methods were customer survey, personnel interview, benchmarking, creating customer personas and taking advantage of the information gathered from the sales rec-ords. By utilising the customer information gathered with different research methods, a set of criteria for the products in the new selection, was established. Taking advantage of these criteria a suggestion for the new selection was created. This selection has more features that create value to the cus-tomer. The suggestion is formed in a way that it is as easy as possible to execute. The products in the new selection are provided by the same supplier as previously so the plan should be easy to carry out. In addition, modifications are easy to be made to the new selection. It was noticed from the gath-ered information that there were some aspects of the current selection that could be improved. From this it can be concluded that active gathering of customer information is important in the fu-ture as well. In that way the selection of products can be updated to answer customer needs

Inari Nukkumajoki 5, the Excavated History of a Sámi Winter Village

The excavation at Inari Nukkumajoki 5 was carried out in 2007 as part of the fieldwork of the project Home, Hearth and Household in the Circumpolar North (HHH). The main results of the excavation supported the earlier results of fieldwork at Nukkumajoki 2 in 1978–1985. The settlement is dated to the end of the 16th and the beginning of the 17th century. The main exploited animal at the site was reindeer that had been hunted but also domesticated on a minor scale. This study introduces an alternative interpretation to the discussion on the motivation of locations and the character of the sites at Nukkumajoki

Interactive Network Branding: Creating corporate identity and reputation through interpersonal interaction

Purpose – This study examines Interactive Network Branding (INB) as an emergent process where the corporate identity and reputation of a small and medium-sized enterprise (SME) are created through interpersonal interaction. The INB process is socially constructed through interaction between individual people who act on behalf of their companies in business relationships and networks.Design/methodology/approach – The study is conceptual. Drawing on corporate branding literature, IMP research and empirical studies as well as short illustrative cases from SME contexts, the paper provides a conceptual description of INB and its sub-processes. Corporate branding literature offers conceptual understanding of corporate identity and reputation; the recent IMP-based studies offer an overview of current thinking within the paradigm, and the empirical studies and case examples from SMEs show the validity of the interpersonal approach for the INB.Findings – The paper provides an enhanced understanding of Interactive Network Branding in which interpersonal interaction lead to the creation of a corporate brand – as an integral part of the companies’ networking process. Three types of interpersonal interactions are distinguished: internal, external, and boundary spanning, the latter occurring at the borderline of the company and its environment. We propose a process model of INB and specify the role of various interactions for the emerging process. Research limitations – Since the paper is conceptual, further research is needed to study the INB process empirically and in more depth in different SME contexts and through differing interaction perspectives.Practical implications – Managerial implications denote the crucial role of individuals in performing INB. Through interpersonal interactions, SMEs are able to create their identity and reputation, i.e. a strong corporate brand, and thereby to influence their network position.Originality/value – This paper is one of the first attempts to link the IMP Network Approach with corporate branding literature, while focusing on the interpersonal interactions. The study builds bridges between these two distant but important research paradigms and contributes to each by developing a process perspective on corporate branding in business networks. This new approach to corporate branding seen through business interactions offers unique conceptual and managerial implications

Fatal road accidents caused by sudden death of the driver in Finland and Vaud, Switzerland

We investigated the incidence of fatal traffic accidents caused by sudden incapacity of the driver due to cardiac and other illnesses. The retrospective analysis was gleaned from Finnish traffic accident data files from 1984-1989, and police records of traffic accidents, from Canton de Vaud, Switzerland from 1986-1989. The annual rates of all traffic fatalities per million inhabitants were 125 in Finland and 212 in Vaud. Sudden driver incapacity due to acute illness caused 1.8 and 7.3 automobile driver deaths annually per million inhabitants in Finland and in Vaud, respectively. The corresponding rates for all-cause traffic deaths were 326 and 423, for driver deaths 105 and 167, and for those due to driver incapacity 4.7 and 15.6. Sudden driver incapacity caused 1. 5% of all traffic deaths in Finland, and 3. 4% in Vaud. Probable cardiac arrest caused 2. 1% of all drivers‘ deaths in Finland and 1. 7% in Vaud, respectively. Deaths caused by professional drivers' sudden incapacity were responsible for 0. 11% of all traffic deaths in Finland, and for 0% in Vaud. Old age and short mileage were associated with illness-caused accidents. Accidents caused by sudden incapacity of the driver are rare causes of traffic deaths and hard to foresee. While this report relates to all drivers, we suggest there should be individual risk stratification for professional drivers with heart disease. However, non-professional drivers who are elderly and who have symptomatic cardiac disease should limit their driving to short distances and at low spee