The role of soil microbiota in the interaction between the invasive plant Lupinus polyphyllus and three native herbs

Species invasions are a significant element of global change. There are several mechanisms in which invasive species dominate the natives in their invaded range. One of those mechanisms is plant-soil feedback. In my master’s thesis I assessed the role and importance of soil microbiota in the interactions between the herbaceous invader Lupinus polyphyllus (garden lupin) and three native herbs commonly found in human-affected habitats representing different attributes: Trifolium repens (white clover), Centaurea cyanus (cornflower) and Taraxacum spp. (dandelion). I evaluated the effects of competition and the presence of soil microbes by growing L. polyphyllus together with each of the three native plant species in a common garden pot experiment. A soil inoculum crafted from around lupin roots was used to introduce soil microbes into the sterilized substrate. The results of this study suggest that competition (the presence of L. polyphyllus) has an effect on the studied native herbs’ growth and these effects vary among species. The effects were not all negative, as T. repens grew more shoots when growing with L. polyphyllus and C. cyanus was unaffected. Taraxacum spp. however, showed a significant decrease, especially in root growth. Soil microbes associated with L. polyphyllus also affected the growth of the studied natives, but species responded to the microbe addition similarly, growing less roots. Also, in turn, the species L. polyphyllus was growing with affected its growth. The biomass of L. polyphyllus was negatively affected by the presence of C. cyanus. Lupinus polyphyllus nodule growth was tentatively affected by microbes and competition together, as with Taraxacum spp. the microbes seemed to affect the growth of the nodules negatively. I conclude that the benefits of mutualistic soil microbes may vary with the species the invader is competing with. I also suggest that the effects of soil microbes, both positive and negative, may differ in different competitional settings. Hopefully, these results can add to the knowledge of mechanisms of invasions, important in planning conservational efforts and screening for possible invaders

Terveiden lasten tarkastamista - mitä hyötyä neuvolapalveluista on?

Suomalainen neuvolajärjestelmä (äitiys- ja lastenneuvola) on muokkautunut vuosikymmenten aikana nykyiseen muotoonsa lainsäädännön tukemana. Käytännössä neuvolatyö on muuttunut alkuperäisestä infektioiden ja aliravitsemuksen vähentämisestä yhä enemmän lasten kehityksellisten ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn. Neuvolan tarkastukset mahdollistavat monien perheiden hyvinvointia haittaavien ongelmien havaitsemisen ja niihin puuttumisen matalalla kynnyksellä. Erityisesti pikkulapsiperheille, psykososiaalisesti huono-osaisille ja vauvaa odottaville vanhemmille suunnatut interventiot ovat tutkitusti tehokkaita lasten mielenterveyden häiriöiden primaaripreventiossa. Neuvolapalveluja on eettisistä syistä vaikeaa tutkia satunnaistetuissa kontrolloiduissa asetelmissa. Kansainvälisissä tutkimushankkeissa on kuitenkin saatu tutkimusnäyttöä toiminnoista, jotka muistuttavat suomalaista neuvolaa. Vertaisryhmätoiminnan ja vanhemmuusohjelmien kehittäminen osana neuvolatoimintaa on tulevaisuudessa toivottavaa. Myös perinataalivaiheessa aikuisille järjestettävien mielenterveyspalveluiden kehittäminen on tärkeää.publishedVersionPeer reviewe

Long-term residential sunlight exposure associated with cognitive function among adults residing in Finland

Publisher Copyright: © 2022, The Author(s).While sunlight may influence cognitive function through several pathways, associations of residential sunlight exposure with cognitive function are not well known. We evaluated associations of long-term residential sunlight exposure with cognitive function among a representative cohort of 1838 Finnish adults residing in Finland who underwent comprehensive cognitive assessment in midlife. We linked daily recordings of global solar radiation to study participants using residential information and calculated the average daily residential exposure to sunlight for four exposure time intervals: 2 months, 1 year, 2 years and 5 years prior to the date of the cognition assessment. Associations of the residential sunlight exposure with cognitive function were assessed using linear regression analyses adjusting for season, sex, age, and individual- and neighborhood-level socioeconomic characteristics. Greater average residential sunlight exposure over 2 and 5 years prior to the cognitive function assessment was associated with better global cognitive function (b = 0.13, 95% CI = 0.01, 0.25; b = 0.17, 95% CI = 0.05, 0.29, per 1 MJ/m2 difference in sunlight exposure), while no associations with global cognitive function were observed at shorter exposure time intervals. In domain-specific analyses, greater residential exposure to sunlight over 1, 2 and 5 years prior to the cognitive function assessment was associated with better performance on new learning and visual memory (b = 0.10, 95% CI = 0.00, 0.20; b = 0.16, 95% CI = 0.04, 0.28; b = 0.19, 95% CI = 0.08, 0.31) and sustained attention (b = 0.15, 95% CI = 0.05, 0.25; b = 0.18, 95% CI = 0.06, 0.30; b = 0.17, 95% CI = 0.05, 0.29), but worse performance on reaction time (b = − 0.12, 95% CI = − 0.22, − 0.02; b = -0.15, 95% CI = − 0.28, − 0.02; b = − 0.18, 95% CI = − 0.30, − 0.05). Residential sunlight exposure was not associated with executive function. These findings suggest long-term residential sunlight exposure may be an environmental factor influencing cognitive function among a cognitively healthy cohort residing in Northern Europe. Further studies in populations residing in different geographical locations are needed.Peer reviewe

Temperament profiles are associated with dietary behavior from childhood to adulthood

Background and objectives: Temperament may be associated with eating behaviors over the lifespan. This study examined the association of toddlerhood temperament with dietary behavior and dietary intervention outcomes across 18 years. Methods: The study comprised 660 children (52% boys) from The Special Turku Intervention Project (STRIP), which is a longitudinal randomized controlled trial from the age of 7 months until the age of 20 years (1990-2010). Temperament was assessed using Carey temperament scales when the participants were 2 years of age. Latent profile analysis yielded three temperament groups, which were called negative/low regulation (19% of the children), neutral/average regulation (52%) and positive/high regulation (28%). Dietary behavior was examined from 2 to 20 years of age using food records, which were converted into a diet score (mean= 15.7, SD 4.6). Mixed random-intercept growth curve analysis was the main analytic method. Results: Dietary behavior showed a significant quadratic U-shaped curve over time (B for quadratic association = 0.39, P<.001; B for linear association = 0.09, P = 0.58). Children in the negative/low regulation temperament group had a lower diet score (less healthy diet) across the 18 years compared to children in the neutral/average or in the positive/high regulation group. Temperament was not associated with the rate of change in diet over time. Temperament did not have any interactive effects with the intervention (F [2, 627], P = 0.72). Conclusion: Children with a temperament profile characterized by high negative mood, high irregularity and high intensity in emotion expression constitute a risk group for less healthy eating over the lifespan.Peer reviewe

Perhelähtöinen ravintointerventio lastenneuvoloissa - Elintapainterventio Naperoille (ETANA) -esitutkimus

ETANA-tutkimuksessa suunniteltiin ja esitestattiin ravintointerventio, jonka tavoitteena on edistää lapsiperheiden hyviä elintapoja ja tukea ravitsemussuositusten saavuttamista. Intervention toteutusta ja vaikuttavuutta tutkittiin Espoon lastenneuvoloissa toteutetulla Elintapainterventio Naperoille (ETANA) -esitutkimuksella. Tutkimukseen osallistui lapsia, jotka kävivät kahdeksan kuukauden, yhden vuoden ja puolentoista vuoden ikäisten lasten määräaikaisissa terveystarkastuksissa. Tehostettu ravitsemusohjaus kannusti vanhempia lisäämään kasvisten, kalan ja kasviöljyn käyttöä. Tulosten perusteella lastenneuvolan terveysneuvonnan keskeisiä kehittämishaasteita ovat elintapaohjauksen toteuttaminen yksilöllisesti kunkin perheen tarpeiden mukaan, perheen motivointi tarvittavaan muutokseen ja muutoksen saavuttamiseksi tarvittavien keinojen tunnistaminen sekä tavoitteiden saavuttamisen seuranta. Tässä raportissa esiteltävä tutkimus tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa terveyden edistämisen työkaluista tutkijoille, asiantuntijoille, päätöksentekijöille sekä terveydenhuoltohenkilöstölle

”Vähän erilaista” Roppakaupalla kokemuksellisuutta perhepäivähoitajille

Opinnäytetyömme on toiminnallinen. Se on toteutettu yhteistyössä Nurmijärven kunnan per-hepäivähoidon kanssa. Nurmijärven kunnan varhaiskasvatuksen yksi sitova tavoite vuonna 2010 on ollut vahvistaa vuorovaikutusta yhteen lapseen ja huomioida tämä varhaiskasvatuksen arjessa. Meidän pyrkimyksenämme on ollut tuoda tämä teema esiin työskennellessämme kunnan perhepäivähoitajien kanssa. Tämän lisäksi tavoitteenamme on ollut tuottaa perhepäivähoitajille erilaisia kokemuksia toiminnallisten menetelmien kautta. Kolmantena tavoitteenamme oli vahvistaa omia ryhmänohjaamistaitoja. Teoriaosuudessa käsittelemme perhepäivähoitoa yleensä, vuorovaikutusta sekä toiminnallisten menetelmien mahdollisuuksia. Toteutimme opinnäytetyömme ohjaamalla koko kunnan perhepäivähoitajille kaksi kehittämispäivää ja neljä tiimi-iltaa. Kunnan perhepäivähoitajat ovat jaettu alueellisesti neljään eri tiimiin. Ohjasimme jokaiselle tiimille oman tiimi-illan, jonka runko oli kaikille sama. Käsittelimme vuorovaikutusteemaa erilaisia toiminnallisia menetelmiä apuna käyttäen. Aiheet nousivat perhepäivähoitajien omasta arjesta. Arvioimme toimintaa havainnoimalla ryhmiä sekä pyytämällä perhepäivähoitajilta kirjalliset palautteet toimintapäivien jälkeen. Tämän lisäksi kävimme suullista dialogia keskenämme, perhepäivähoitajien sekä perhepäivähoidon ohjaajien kanssa. Johtopäätöksistä käy ilmi, että onnistuimme tavoitteissamme hyvin. Käsittelimme lapsen huomioimista monien harjoitustusten avulla mutta emme tiedä, kuinka tämä näkyy perhepäivähoidon arjessa pitkällä tähtäimellä. Toiminnalliset menetelmät olivat perhepäivähoitajille erilainen tapa käsitellä arkeen liittyviä tilanteita. Ryhmänohjaamistaidoistamme saimme positiivista palautetta. Opinnäytetyön tulokset kannustavat meitä jatkamaan työtä sosiaalialalla.”Something different”, loads of experientiality for childminders Our thesis is functional. It has been carried out in co-operation with the childminding department of Nurmijärvi community. One of the binding aims for year 2010 in Nurmijärvi early education have been to strengthen the interaction with a child and to use this in everyday life. Our aim has been to bring this subject up in our work with the childminders in Nurmijärvi. Our aim has also been to give the childminders different experiences through functional methods. Our third aim has been to strengthen our own skills in leading a group. In the theoretical part of the thesis we deal with the childminding department in general, interaction and the possibilities of functional methods. Our thesis was carried out by arranging two development days for all of the childminders in the Nurmijärvi Community and four team evenings. There are four teams of childminders in Nurmijärvi. We arranged a team evening for all of the teams, the program outline was the same in every occasion. In the evenings we dealt with interactivity with using different functional methods. The the topics arose from the participants’ everyday life. We evaluated the operation by observing the teams and by asking the childminders to give us written feedback after the evenings. In addition we discussed the matter with each other, with the childminders themselves and the managers of the childminders. The conclusion shows that we successfully managed to achieve our goal. We dealt with consideration of a child by different functional methods, but we cannot be sure how this is to be seen in childminding department`s everyday life in the long run. Our functional methods were a new way for the childminders to handle different situations in their everyday life. We achieved positive feedback on our group-leading skills. The result of the thesis encourages us to continue the work in the social field

”Terveiden lasten tarkastamista” : mitä hyötyä neuvolapalveluista on?

Suomalainen neuvolajärjestelmä (äitiys- ja lastenneuvola) on muokkautunut vuosikymmenten aikana nykyiseen muotoonsa lainsäädännön tukemana. Käytännössä neuvolatyö on muuttunut alkuperäisestä infektioiden ja aliravitsemuksen vähentämisestä yhä enemmän lasten kehityksellisten ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn. Neuvolan tarkastukset mahdollistavat monien perheiden hyvinvointia haittaavien ongelmien havaitsemisen ja niihin puuttumisen matalalla kynnyksellä. Erityisesti pikkulapsiperheille, psykososiaalisesti huono-osaisille ja vauvaa odottaville vanhemmille suunnatut interventiot ovat tutkitusti tehokkaita lasten mielenterveyden häiriöiden primaaripreventiossa. Neuvolapalveluja on eettisistä syistä vaikeaa tutkia satunnaistetuissa kontrolloiduissa asetelmissa. Kansainvälisissä tutkimushankkeissa on kuitenkin saatu tutkimusnäyttöä toiminnoista, jotka muistuttavat suomalaista neuvolaa. Vertaisryhmätoiminnan ja vanhemmuusohjelmien kehittäminen osana neuvolatoimintaa on tulevaisuudessa toivottavaa. Myös perinataalivaiheessa aikuisille järjestettävien mielenterveyspalveluiden kehittäminen on tärkeää.publishedVersionPeer reviewe