Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Kirja-arvio: Pasi Moisio, Sakari Karvonen, Jussi Simpura, Matti Heikkilä (toim.), Suomalaisten hyvinvointi 2008. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 2008

Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut

Sisäasiainministeriö asetti 16.5.2008 maahanmuuttajien työllistymisesteitä ja tuloloukkuja koskevan selvityshankkeen selvityshenkilöksi Pentti Arajärven. Selvityshankkeen taustana oli ulkomaalaisten noin kolminkertainen työttömyys Suomen kantaväestöön nähden. Maahanmuuttajilta puuttuvat usein perustiedot työllistymisen hankkimiseksi, heidän kielitaitonsa on vajaa ja ulkomailla hankitun pätevyyden tunnustaminen on usein ongelmallista. Selvityksen ehdotuksilla pyritään vahvistamaan maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja työhön sitoutumista ja tarkastellaan heidän toimeentuloaan erityisesti kannustinloukkujen kannalta. Yleisenä tavoitteena on koota työllistymisprosessi yhdeksi kokonaisuudeksi. Siihen sisältyisivät maahanmuuttajille annettavat suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin perustiedot, suomen tai ruotsin kielen opetus, työelämän edellyttämän pätevyyden saavuttaminen sekä itse työllistyminen. Ehdotuksissa esitetään näkökohtia, joita työnantajien tulisi ottaa huomioon maahanmuuttajia työllistäessään. Huomiota kiinnitetään myös maahanmuuttajan perheeseen ja maahanmuuttajayhteisöihin. Ehdotukset koskevat kotoutumissuunnitelmien soveltamisalan laajentamista ja sen muuntamista oikeudeksi. Selvityksessä ehdotetaan myös neuvonnan ja ohjauksen lisäämistä, viranomaisten voimavarojen varmistamista, viranomaisvastuiden selkeyttämistä, eräiden toimenpiteiden muuttamista viranomaista velvoittavaksi sekä seurantajärjestelmän ja kehittämisindikaattorien luomista. Kehittämisehdotusten painopiste on koulutuksessa ja työssä tarvittavan suomen tai ruotsin kielen taidon antamisessa, ammatillisen pätevyyden saavuttamisessa ja arvioinnin tehostamisesta sekä kotouttamissuunnitelman laadinnan ja vaikuttavuuden nopeuttamisesta ja parantamisesta. Työnantajien suositellaan maahanmuuttajia työllistäessään huolehtivan siitä, että maahanmuuttajille annetaan riittävästi ohjausta työelämän käytänteistä, koulutetaan esimiehiä ja luottamusmiehiä sekä työyhteisöäkohtaamaan muita kulttuureja sekä käytetään hyväksi henkilöstökoulutusta maahanmuuttajien integroinnissa. Maahanmuuttajien lasten aseman kehittämiseksi ehdotetaan vahvistettavaksi lasten suomen tai ruotsin kielenosaamista ja heidän äidinkielensä tukemista, koulutukseen pääsyn varmistamista sekä opettajien jaoppilashuollon osaamisen lisäämistä. Maahanmuuttajatyötä esitetään parannettavaksi tukemalla heidän omaajärjestötoimintaansa erityisesti vertaistuen vahvistamisella, rohkaisemalla maahanmuuttajia osallistumaanyleiseen järjestötoimintaan, erityisesti työelämän järjestöihin sekä luomalla heille yleisesti edellytyksiä osallistuayhteiskunnalliseen toimintaan

Suuntaa elämälle

Elämäni tietokirjat

Selvitys aikuisopiskelun taloudellisten edellytysten parantamisesta

Selvitys sisältää ehdotuksia toimenpiteistä 1. aikuisopetuksen maksujen pitämiseksi kohtuullisina ottaen huomioon opintosetelikokeilu, 2. aikuisopiskelijan toimeentulon takaamiseksi riittävänä, kattavana ja kannustavana ja 3. pitkäkestoisen koulutuksen verotuksen selkiyttämiseksi. Opiskelumaksujen kohtuullistamiseksi ehdotetaan, että ammatillisissa näyttötutkinnoissa ei peritä perustutkinnon kustannuksia ja että ammatti- tai erikoisammattitutkinnossa peritään enintään kohtuulliset kustannukset. Oppilaitoksen tulee saada näyttötutkinnon järjestämiseen valtionosuutta. Opintosetelit muutetaan pysyväksi järjestelmäksi. Yli 50-vuotiaille, eläkeläisille, maahanmuuttajille ja työttömille opintosetelit suunnataan ensisijaisesti tietoyhteiskuntataitojen hankkimiseen. Opintoseteleitä myönnetään yrittäjille täydennys- tai lisäkoulutukseen. Muille opintoseteleitä myönnetään lähinnä silloin, kun henkilö ei saa aikuiskoulutustukea. Opintoseteleitä käytetään tarvittaessa korkeakoulujen täydennyskoulutuksen opintomaksuihin. Opintoseteli vastaa omavastuulla vähennettynä opintomaksua. Pitkäkestoisen koulutuksen opintosetelit laaditaan takapainotteisiksi koulutuksen loppuunsaattamisen varmistamiseksi. Opintosetelit rahoitetaan Koulutusrahastosta ja julkisista varoista. Koulutuspoliittisen arvion perusteella käytetään menettelyä, jossa opintomaksu määrätään määräprosentiksi koulutuksen järjestämisen keskimääräisistä oppilaskohtaisista kustannuksista. Korkeakoulujen täydennyskoulutuksessa käytetään koulutuksen rahoituksen ja suuntaamisen varmistamiseksi tulossopimusten yhteydessä sovittavaa erikseen jaettavaa osaa määrärahasta. Täydennyskoulutusvelvoitteiden täyttämiseksi voidaan käyttää erillistä rahoitusta, mutta ensisijaista on työnantajan kustantama henkilöstökoulutus. Vapaan sivistystyön suuntaviivaopinnot toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Koulutusrahastolle annetaan mahdollisuus myöntää yrityksille lainoja erityisesti yhteishankintakoulutuksen rahoittamiseksi. Opiskelun aikaisen toimeentulon kehittämiseksi aikuiskoulutustuen maksamista jatketaan irtisanomisen ja määräaikaisen työsuhteen päättymisen yhteydessä. Aikuiskoulutustuen työhistoriavaatimus lyhennetään 5 vuoteen 1.8.2004 ja tutkitaan tulevan ajan ehtona olevan työhistoriavaatimuksen lyhentäminen. Vapaan sivistystyön eräät opinnot otetaan aikuiskoulutustuen piiriin. Tuen kertymäperuste muutetaan 0,9 päiväksi kuukaudessa. Koulutuspäivärahaa tarjotaan aktiivisemmin. Sen työttömyysaikavaatimus lyhennetään 21 päiväksi ja irtisanotulle annetaan välitön oikeus päivärahaan. Koulutuspäivärahan työhistoriavaatimus lyhennetään 5 vuoteen 1.8.2004. Erityisesti koulutustukea ja -päivärahaa, mutta myös aikuiskoulutustukea koskevaa lainsäädäntöä yhtenäistetään. Maatalousyrittäjien opintorahaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan ja selvitetään järjestelmän muuttaminen selkeästi kustannuksen korvausjärjestelmäksi. Luodaan määräaikainen aikuisten koulutustason kohottamisen tuki Noste-ohjelmassa koulutettaville. Opintolainojen korkokaton tarpeellisuus selvitetään. Koulumatkatuki laajennetaan koskemaan ammatilliseen perustutkintoon sekä mahdollisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevia. Koulutusrahaston opiskelustipendijärjestelmä laajennetaan eräissä tapauksissa korkeakoulututkintoihin. Ammattitutkintostipendien alaa laajennetaan. Opintoseteleitä myönnetään eräiden opiskelukustannusten alentamiseen. Oppilaitosten opintoja tukevia palveluja kehitetään. Opintojen rahoituksen neuvonta kootaan yhteen. Työttömyysvakuutusrahaston käyttöä opiskelun aikaisen toimeentulon lainoitukseen selvitetään. Oppisopimuskoulutusta lisätään valtion talousarvion rajoissa. Verohallituksen ohjetta koulutusmenojen käsittelystä uudistetaan siten, että se ohjaa käsittelemään koulutuskustannuksia tulonhankkimiskustannuksina. Ennakkolausuntojen käyttöä tehostetaan

Valinnanvapaus SOTE-uudistuksessa

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti 13.1.2016 asiantuntijaryhmän (sote-asiantuntijaryhmä), jonka tehtävänä on tukea ja antaa asiantuntemustaan ja näkemyksiään sosiaali- jaa terveydenhuollon uudistuksen valmisteluryhmille. STM pyysi 9.11.2017 asiantuntijaryhmän jäseniltä kirjallista arviota 3.11.2017 päivätystä hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (valinnanvapauslaki). Valtaosa sote-asiantuntijaryhmän jäsenistä päätti jättää saman sisältöisen lausunnon, jossa tuodaan esiin valinnanvapauslakiesityksen keskeiset haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kannalta. Vaikka lausunnon kohteena ollutta esitysluonnosta on lausuntojen perusteella korjattu, on esityksessä edelleen useita asiantuntijalausunnoissa kuvattuja ongelmia. Tässä artikkelissa julkaistaan lausuntojen sisältö. Terveyserojen ja sosiaalisten hyvinvointierojen kaventamiselle on selvä tarve. Valinnanvapauslain riskinä on, etteivät resurssit kohdennu palveluita eniten tarvitseville ja erot sosiaaliryhmien välillä jopa lisääntyvät. Valinnanvapaus voi parantaa niiden sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien henkilöiden asemaa, joiden toimintakyky on riittävä järjestelmän tuomien mahdollisuuksien hahmottamiseksi. Valinnanvapaus ei kuitenkaan toteudu sosiaali- ja terveydenhuollon integraation kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Valinnanvapauslaki loisi asiakkaan kannalta monimutkaisen palveluiden järjestelmän, jossa palveluketjut (ainakin useampia palveluita tarvitsevilla) katkeavat. Valinnanvapauslaki voi parantaa perustason terveyspalvelujen saatavuutta, mutta alueellisesti vaikutukset voivat olla erilaisia ja jossain jopa palvelujen saatavuutta huonontavia. Ehdotettu malli edellyttää lisäksi laajaa ja resursseja vaativaa palveluohjauksen organisoimista, koska palvelujen tarjoajan ja palvelujen käyttäjän välillä on tiedollinen epäsuhta, mikä helposti johtaa epätarkoituksenmukaisten taikka kustannusvaikutuksiltaan huonojen palvelujen valintaan. Kokonaisuutena uudistuksen tuloksena syntyvä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on vaikeasti ohjattava. Suomalaiset kokemukset sopimusohjauksesta eivät tue oletusta ohjausmallin tehokkuudesta kustannusten hillinnässä. Taloudellisesti kestävän tuotantotavan hakemiseen maakunnissa tuleekin menemään useita vuosia. Merkittävät siirrot henkilöstöresursseissa yksityisen ja julkisen tuotannon välillä uudistuksen alussa voivat lisäksi vaarantaa keskeisten toimintojen (kuten päivystys) järjestämisen. Maakuntien ja tuottajien rahoituskorvaukset tulisi suunnitella sellaiseksi, että ne kannustavat tarjoamaan palveluita niitä eniten tarvitseville. Korvausperusteilla on myös vaikutusta siihen, mille hoito- tai maantieteellisille alueille tuottajat sijoittuvat.Non peer reviewe

Asiantuntijalausunto perustuslakivaliokunnalle

HE 205/2002 vp laeiksi perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 ja 16 §:n muuttamisest