Performing walking Sims:from <i>Dear Esther </i>to <i>Inchcolm Project</i>

In 2012 The Chinese Room launched Dear Esther, a video game which would go on to shape video game history and define a new genre: the walking simulator. Walking simulators renounce traditional game tropes and foreground walking as an aesthetic and as a dramaturgical practice which engages the walker/player in critical acts of reading, challenging and/or performing a landscape. In October 2016, Dear Esther was adapted as a site-responsive, promenade performance set on the Scottish island of Inchcolm in the Firth of Forth. The resulting performance, Dear Rachel, was then experienced alongside the game under the umbrella name Inchcolm Project. This hybrid event - multi-media (promenade performance, gameplay, musical performance) and mixed-reality (with physical, augmented and virtual components) - required the development and implementation of complex processes of remediation and adaptation. Drawing from theoretical landscape and practitioner reflection, this paper puts forward a design framework – storywalking - which reconciled the two adaptation challenges: responding to the site, and to the game

Cantorin joukko

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Cantorin joukkoa ja sen soveltamista muutamiin matemaattisiin tarkoituksiin. Cantorin joukon määrittelyssä otetaan huomioon sen monet topologiset ominaisuudet. Tarkoituksena on muotoilla Cantorin joukkoon liittyvät matemaattiset erikoisuudet mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla matematiikkaa vain vähän opiskelleelle. Cantorin joukko on hämmentänyt matemaatikkoja sen ensimmäisestä esiintymisestä lähtien. Joukko muodostetaan vaiheittain poistamalla yksikkövälistä [0, 1] avoimia kolmanneksia. Prosessin ensimmäisessä vaiheessa välistä [0, 1] poistetaan väli (1/3, 2/3). Seuraavassa vaiheessa kahdesta välistä [0, 1/3] ja [2/3, 1] poistetaan jälleen niiden keskimmäiset kolmannekset eli välit (1/9, 2/9) ja (7/9, 8/9). Kun tätä prosessia jatketaan loputtomasti, välistä [0, 1] lopulta jäljelle jäävät pisteet muodostavat Cantorin joukon. Cantorin joukkoon kuuluvat ainakin kaikkien poistettujen välien päätepisteet. Yhtenä joukon erikoisuutena on kuitenkin se, että siihen kuuluu vielä ylinumeroituvasti ääretön määrä pisteitä, jotka eivät ole poistettujen välien päätepisteitä. Tämän seurauksena myös Cantorin joukko on siis ylinumeroituvasti ääretön. Topologiset ominaisuudet ovat Cantorin joukolla myös erikoisia. Voidaan osoittaa, että joukolla ei ole sisäpisteitä eli pisteitä, joilla olisi jokin Cantorin joukkoon kuuluva ympäristö. Lisäksi voidaan osoittaa, että jokainen Cantorin joukon piste on kasautumispiste eli piste, jonka jokaisessa ympäristössä on jokin toinen Cantorin joukon piste. Pirunporrasfunktionakin tunnetun Cantorin funktion lähtö- ja maalijoukko on yksikköväli [0, 1] eli gamma : [0, 1] -> [0, 1]. Funktion määrittely aloitetaan kuitenkin usein Cantorin joukon avulla. Nimen pirunporrasfunktio on saanut portaikkoa muistuttavasta kuvaajastaan. Vaikka gamma muistuttaa portaikkoa ja ensisilmäyksellä vaikuttaa katkonaiselta, niin se on kuitenkin jatkuva ja jopa tasaisesti jatkuva. Viimeisenä asiana tässä tutkielmassa esitetään lyhyesti Cantorin joukkoon liittyvä Lebesguen käyrä. Lebesguen käyrää sanotaan avaruuden täyttäväksi käyräksi, koska se kulkee jokaisen maalijoukkonsa, tässä tapauksessa yksikköneliön [0; 1] x [0; 1], pisteen kautta

Combined nitrogen and phosphorus removal from wastewaters

Yhdistetty typen ja fosforin poisto jätevesist

Renewing the Public Outdoor Lighting with LEDs – Feasibility Study of the "Helsinki LED" Project

Helsingin kaupunginhallitus perusti vuoden 2014 talousarvioneuvotteluissaan "Helsinki LED" -hankkeen, jossa ehdotetaan julkisen ulkovalaistuksen noin 83 400 purkauslamppuvalaisimen korvaamista LED-valaistusratkaisuilla vuoden 2016 loppuun mennessä. Hankkeella tavoitellaan kaupungin juoksevien kulujen vähentämistä, energiasäästöjä sekä kaupunkitilan viihtyvyyden parantamista. Tässä diplomityössä tarkastellaan, onko julkisen ulkovalaistuksen saneeraus LEDeillä tällä hetkellä kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Yhtenä työn tavoitteista on selvittää "Helsinki LED" -hankkeelle mahdollisimman tarkka kustannusarvio ja takaisinmaksuaika. Tavoitteena on pohtia myös vaihtoehtoisia saneerausohjelmia ja vertailla, ovatko ne nettonykyarvoiltaan, takaisinmaksuajoiltaan ja aikatauluiltaan kannattavampia. Elinkaarikustannuslaskelmien mukaan on uudisrakentaminen ja elinkaarensa päässä olevan julkisen ulkovalaistuksen saneeraus LED-valaisimilla kannattavaa kokooja- ja tonttikaduilla sekä kevyen liikenteen väylillä, aukioilla ja puistoissa. Pääkaduilla ovat suurpainenatriumlamppuvalaisimet yhä kustannustehokkaimpia, mutta tämän odotetaan muuttuvan tulevaisuudessa LEDien kehityksen jatkuessa. Kannattavuuslaskennassa ratkaistiin "Helsinki LED" -hankkeen investointikustannuksiksi noin 101,4 milj. euroa, vuosittaisiksi hoitokustannussäästöiksi noin 3,2 milj. euroa ja energiasäästöiksi noin 27,7 GWh. Lisäksi havaittiin, ettei hankkeen toteuttaminen ole taloudellisesti kannattavaa yli 30 vuoden takaisinmaksuajan sekä lyhyen aikajänteen vuoksi. Jos LEDeillä halutaan kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi kaupungin imagoon tai energiatehokkuuteen, suositellaan kustannuksiltaan ja aikataulultaan suotuisampaa vaihtoehtoista saneerausohjelmaa I.The "Helsinki LED" project was established by the City Board of Helsinki at its 2014 budget session. The project proposes renewing the public outdoor lighting's approximately 83 400 discharge lamp luminaires with LED lighting solutions by the end of 2016. As a result, it aims at reducing the city's running costs, saving energy and enhancing the amenity of urban space. This thesis examines the current economic feasibility of renewing the public outdoor lighting with LEDs. One of the objectives of the study is to determine an accurate cost estimate and payback period for the "Helsinki LED" project. Moreover, the aim is to consider alternative renewal programs as well as compare the feasibilities of their net present values, payback periods and schedules. Based on the life-cycle costing, renewing the end-of-life public outdoor lighting with LED luminaires is feasible in collector streets, residential streets as well as pedestrian and bicycle ways, squares and parks. For main streets, high-pressure sodium lamp luminaires are still the most cost-effective solution, but this is expected to change in the future due to continuous development of LEDs. The profitability calculations of the "Helsinki LED" project indicated an approximated investment costs of 101,4 million euros, along with an annual operating cost savings of 3,2 million euros and energy savings of 27,7 GWh. However, the implementation of the project is not economically feasible due to a payback period of over 30 years and a brief time span. Nevertheless, if LEDs are to be used for example in improving the city's image or energy efficiency, the recommended solution is the alternative renewal program I. This program is more feasible based on both the costs and schedule

Challenges in changing retailing : Shop-in-shops as an emerging concept

Siirretty Doriast

Kalatalouden toimialakatsaus 2016

Kalatalouden toimialakatsauksessa kuvataan suomalaisen merikalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen, kalatukkukaupan ja kalaan erikoistuneen vähittäiskaupan taloudellista tilaa. Katsaus perustuu kalatalouden yritysten viimeisimpiin tilasto- ja tilinpäätöstietoihin. Vuonna 2014 kalatalousalalla oli 1 789 yritystä. Yritysten kokonaistuotot olivat 957 miljoonaa euroa. Kalatalouden tuottama jalostusarvo oli 155 miljoonaa euroa ja yritysten työllistävyys oli 2 827 henkilötyövuotta. Yrityksistä 72 prosenttia oli kalastusyrityksiä. Tuotoiltaan suurin toimiala oli kalan-jalostus. Myös henkilöstöä oli eniten jalostajien palveluksessa. Kalanjalostajien ja vähittäiskaupan tuotot kasvoivat vuonna 2014. Kalastajien ja vesiviljely-yritysten tuotot olivat edellisvuotta pienemmät. Kalan ja kalatuotteiden tuonti väheni ja viennin arvo laski vuonna 2015. Vuonna 2014 pienten rannikkokalastajien ja isojen troolareiden tuotot laskivat, mutta suurten rannikkokalastajien ja pienten troolareiden tuotot kasvoivat. Kalastusyritysten nettotulos heikkeni isompia rannikkokalastajia lukuun ottamatta. Vaikka vesiviljely-yritysten tuotot olivat aiempaa pienemmät, niiden kannattavuus nousi. Pienten ja keskisuurten kalanjalostusyritysten nettotulokset heikkenivät, mutta suurten jalostamoiden kannattavuus parani. Tukkukaupan kannattavuus parani, vaikka ainoastaan isot yritykset tekivät voittoa. Kalaan erikoistuneen vähittäiskaupan kannattavuus heikkeni, mutta tulos jäi vielä voitolliseksi.201