Scanning electron microscopy of the surface structure of seeds from the genus Epilobium in Fennoscandia for determining the species

The surfaces of seeds from nineteen species of Epilobium in Fennoscandia were investigated with scanning electron microscope. The photographs were taken of seeds at magnifications of approximately 45 or 90 times, respectively, depending on the size of the seed. In addition, photographs of four times higher magnification were taken of the base of each seed, as well as detailed pictures of the seed surface at a magnification of about 560 times. In general, the photographs of the seeds were found to provide sufficient evidence to identify the species

Implementing Personalized Genetic Medicine: Interprofessional and Patient Perspectives on Connecting Medical Research with Clinical Care

This qualitative interview study explores the implementation of personalized genetic medicine (PGM) for prostate cancer in a major university hospital in Finland. We interviewed both staff and patients. University hospital staff (n = 12) were interviewed concerning their views about the promises and challenges of the new medicine. The six patient research subjects taking part in a prostate cancer PGM study were interviewed about their experiences. The two sets of interviews were analyzed separately in a qualitative thematic analysis rooted in the theory of social constructionism. The staff interviews brought out the following themes: entanglement of research and care, professionality, context, scientific breakthrough, technocracy, and emotional engagement. In the patient interviews, the following themes were discovered: personal narrative, autonomy, community, and relationships with staff. These results demonstrate that staff and patients both experience entanglement of research and care but they speak about the implementation process using disparate language. Based on the research, we conclude that research design as well as legislative processes would benefit from inclusion of broad perspectives as expressed by those engaged in the experience of research as patients or as practitioners

Huoli maapallon huomisesta

Suomalainen lääkäriseura Duodecimin samanniminen julkaisusarja on ottanut tavakseen julkaista erityisen "Joulunumeron", jossa lääketiede käsitetään väljästi ja sen reuna-alueet saavat erityistä huomiota osakseen. Vuoden 1997 joulunumeron teemaksi oli valittu "Maapallo potilaana", jossa niin lääkärikirjoittajat kuin muutkin asiantuntijat pohtivat maapallon tulevaisuutta ja väestönkasvun ongelmia

Biologian kehitystä ja kehityksen biologiaa

Hieman kärjistäen voidaan katsoa tämän päivän biologisen maailmankuvan perustuvan kolmeen suureen oivallukseen: Charles Darwin loi pitävän pohjan koko nykyiselle käsityksellemme evoluutiosta ja lajien synnystä (On the Origin of Species by Means of Natural Selection, 1859), Gregor Mendel hahmotti yhä edelleen päällisin puolin pitävät periytymisen lait (Versuche über Pflanzenhybriden, 1865/1901), James Watsonin ja Francis Crick´in malli tarjosi puolestaan nerokkaan yksinkertaisen molekulaarisen perustan niin evoluution kuin periytymisenkin säännöille ("A Structure for Deoxyribose Nucleic Acid", Nature 25.4.1953)

Tieteen kuva joukkoviestimissä: pelisääntöjä ja sudenkuoppia

Tieteellisten tulosten ja päätelmien välittäminen varsinaisen tiedeyhteisön ulkopuolelle on tänä päivänä välttämätöntä, eikä sen motiiveita enää tarvinne toistaa – ne ovat samat kuin 25 vuotta sitten, jolloin aiheesta käytiin laaja keskustelu (Suomen Kulttuurirahasto 1974). Sensijaan voidaan aina pohtia julkistetun tiedon lähteitä, julkistamisperiaatteita, sanomain vastetta sekä ennen kaikkea jaettavan tiedon laatukontrollia. Tällöin on otettava huomioon, ettei tieteeseen vihkiytymätön mallikkolukija tai -katselija pysty perustietojen puuttuessa kriittisesti arvioimaan hänelle tarjottua tietoa, joka saattaa suurestikin vaikuttaa hänen päivittäisiin ratkaisuihinsa esimerkiksi elintapoja säätelemällä. Keskeisen tärkeätä sen vuoksi onkin, että tieteen popularisoinnilla on selvät pelisäännöt, joita sekä joukkoviestimien että tiedeyhteisön tulisi noudattaa. Näistä poikkeaminen johtaa epätarkoituksenmukaiseen jopa harhaiseen tiedottamiseen