Björklund, Verna

Saxén, Harri

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

2049PÄÄKIRJOITUSDuodecim 2016;132:2049–50Verna Björklund ja Harri SaxénGeenimonistustestit helpottavat mikrobilääkeprofylaksin kohdentamistaSynnyttäjien Streptococcus agalactiae ‑seulontaS treptococcus agalactiaen eli B-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin (GBS) aiheuttama synnytyskanavan kolonisaa-tio on vastasyntyneen sepsiksen riskitekijä. Jos kolonisoituneelle äidille annetaan synnytyk-sen yhteydessä antibioottiestohoito, pienenee vastasyntyneen sepsisriski merkittävästi (1). Haasteena on tunnistaa kolonisoituneet äidit. Loppuraskauden aikana äitiysneuvolassa ote-tun emättimen viljelynäytteen perusteella voi-daan löytää streptokokin oireettomat kantajat, jolloin profylaksi suunnataan näille äideille. Loppuraskauden viljelypohjainen seulonta on maassamme ollut käytössä esimerkiksi Tam-pereella, ja tulokset ovat olleet erinomaiset (2). Viljelyseulontaan liittyy kuitenkin joitakin on-gelmia, jotka on syytä huomioida. Emättimen GBS-kolonisaatio on luonteeltaan vaihtelevaa, jolloin loppuraskaudessa otettu negatiivinen viljely saattaa synnytyksen yhteydessä ollakin positiivinen (3,4). Samoin viljelyn ottaminen raskausviikoilla 35–36 rajaa ennenaikaises-ti synnyttävät äidit seulonnan ulkopuolelle. On myös mahdollista, että odottava äiti ei käy  sovitusti neuvolakontrolleissa, jolloin näyte jää kokonaan ottamatta.Viljelyn rinnalle on äskettäin Suomessa saatu uusi reaaliaikainen geeninmonistustesti GBS:n osoittamiseksi synnytyskanavassa (5,6). Syn-nytyksen aikana emätineritteestä tehtävä pika-testi auttaa viljelyn tavoin suuntaamaan mikro-bilääkeprofylaksin sitä tarvitseville synnyttäjil-le. Testi on sekä herkkä että tarkka eikä help-pokäyttöisenä vaadi laboratoriohenkilökuntaa, vaan sen voi suorittaa synnytyssalin kätilö. Tes-ti on myös nopea – tulos saadaan alle tunnissa.Syksyllä 2013 ilmestynyt uusin THL:n äi-tiysneuvolaopas suosittelee loppuraskauden viljelyyn perustuvaa seulontaa kaikille äideille raskausviikoilla 35–36 (7). Aiemmissa suosi-tuksissa GBS:n ehkäisyä ei ollut tarkemmin määritelty, jonka vuoksi maassamme oli hy-vin vaihtelevia käytäntöjä (8,9). Esimerkiksi HUS:ssa estohoito kohdistettiin synnyttäjille vuoteen 2014 saakka riskipohjaiseen arvioon perustuen, jolloin profylaksin aloituspäätös nojasi vain synnyttäjän mahdollisiin riskite-kijöihin (esimerkiksi pitkittynyt lapsiveden-meno, raskaudenaikainen GBS:n aiheuttama virtsainfektio, aiemman lapsen invasiivinen GBS-infektio tai ennenaikainen synnytys) eikä seulontanäytteitä otettu lainkaan.Vuoden 2014 aikana selvitimme uuden geenimonistukseen perustuvan vieritestin käyttökelpoisuutta Kätilöopiston sairaalassa (10). Kätilöopiston sairaala on Suomen suu-rin synnytyssairaala, jossa viime vuosina on syntynyt vuosittain noin 8 000 lasta. Kokeilua varten synnytyssalien kaikki noin 150 kätilöä koulutettiin suorittamaan testi itsenäisesti, jonka jälkeen se otettiin kaikilta synnyttämään tulleilta äideiltä. Testin käyttöönoton jälkeen profylaktisen mikrobilääkehoidon aloitus määräytyi pikatestin tuloksen perusteella. Vas-tasyntyneiden varhaisten GBS-infektioiden määrää, äideille annettujen mikrobilääkehoito-jen määrää sekä lasten sairaalahoidon pituutta tarkasteltiin viisi kuukautta ennen testin käyt-töönottoa (3 028 synnytystä) ja viisi kuukaut-ta sen jälkeen (3 660 synnytystä). Ainoastaan täysiaikaiset synnytykset otettiin mukaan ver-tailuun. 2050Veriviljelyllä todennettuja vastasyntyneiden GBS-infektioita ei todettu testin käyttöönoton jälkeen. Sen sijaan edeltävällä vertailujaksolla tautitapauksia oli kolme. Muutos ei ollut tilas-tollisesti merkitsevä. Kaikkiaan noin 2,5 % vas-tasyntyneistä sai sepsisepäilyn vuoksi mikrobi-lääkehoitoa, eikä tässä määrässä tapahtunut muutosta. Myös synnyttäjien saamien mikrobi-lääkehoitojen määrä pysyi kummallakin ajan-jaksolla samana, eli noin joka neljäs äiti sai mik-robilääkehoitoa. Vertailun tärkein tulos oli, että uusi testi osoittautui luotettavaksi: se virtavii-vaisti olennaisesti hoitokäytäntöjä, ja profylaksi osattiin suunnata sitä tarvitseville. Merkittävää oli myös hoitohenkilökunnan erittäin positii-vinen suhtautuminen uuteen testiin. Toimiva, helppokäyttöinen ja luotettava testi otettiinkin kokeilujakson jälkeen käyttöön koko HUS:ssa. Testiin liittyy tiettyjä rajoituksia, jotka on hyvä tuntea. Se ei perustu viljelyyn, ja sen vuoksi bakteereiden herkkyysmääritystä ei tehdä. Pieni osa B-ryhmän streptokokeista on klindamysiiniresistenttejä, joten hoidettaessa penisilliiniallergikkoja tällä lääkkeellä on mah-dollista, että vaste ei ole optimaalinen. Lisäksi osa synnyttäjistä synnyttää hyvin nopeasti, osa jopa matkalla sairaalaan. Näitä synnyttäjiä ei luonnollisesti ehditä testata. Testiä voidaan pitää myös kohtalaisen kalliina. Se maksaa HUS:lle noin 36 euroa synnyttäjää kohti. Hinta on hieman suurempi kuin viljelyn, joka mak-sanee noin kymmenen euroa. Testin hinta on kuitenkin hyvä suhteuttaa koko synnytyksen hintaan, joka HUS:ssa on noin 2 200 euroa. Lisäksi uusi vieritesti on selkeyttänyt seulonta-prosessia oleellisesti ja tämän säästön arvioimi-nen rahassa on vaikeaa.Noin neljäsosa äideistä ja heidän lapsistaan altistuu nykyään penisilliinille estohoidon seu-rauksena. Tämän altistuksen pitkäaikaisvai-kutuksia ei toistaiseksi tunneta. On kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi vastasyntyneen suoliston mikrobiomi muuttuu mikrobilääke-hoidon takia. Sen vuoksi estohoitoa parempi estokeino olisikin äitien rokottaminen. Roko-tetta kehitellään paraikaa, mutta sen käyttöön-ottoon on vielä matkaa (11). Nykyisellään uusi vieritesti tarjoaa nopean ja yksinkertaisen vaih-toehdon viljelylle riskisynnyttäjien seulonnassa ja hoidon oikeassa kohdentamisessa. ■KIRJALLISUUTTA1. Boyer KM, Gotoff SP. Prevention of early-onset neonatal group B streptococcal di-sease with selective intrapartum chemo-prophylaxis. N Engl J Med 1986;314: 1665–9. 2. Kautiala K, Jernman R, Tammela O, ym. Vastasyntyneiden varhaiset GBS-infektiot TAYS:ssa 2010–2013 – seulontakäytännön muutoksen vaikutukset. Suom Lääkäril 2014;69:2781–7.3. Goodman JR, Berg RL, Gribble RK, ym. Longitudinal study of group B strepto-coccus carriage in pregnancy. Infect Dis Obstet Gynecol 1997;5:237–43.4. Hansen SM, Uldbjerg N, Kilian M, Sø-rensen UB. Dynamics of Streptococcus agalactiae colonization in women during and after pregnancy and in their infants. J Clin Microbiol 2004;42:83–9.5. El Helali N, Giovangrandi Y, Guyot K, ym. Cost and effectiveness of intrapartum group B streptococcus polymerase chain reaction screening for term deliveries. Obstet Gynecol 2012;119:822–9.6. Tanaka K, Iwashita M, Matsushima M, ym. Intrapartum group B Streptococcus scree-ning using real-time polymerase chain reaction in Japanese population. J Matern Fetal Neonatal Med 2016;29:130–4.7. Terveystarkastukset äitiysneuvolassa. Julkaisussa: Klemetti R, Hakulinen-Viitanen T, toim. Äitiysneuvolaopas – suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Helsinki: Tervey-den ja hyvinvoinnin laitos 2013, s. 96–141.8. Lyytikäinen O, Nuorti P, Halmesmäki E, ym. Vastasyntyneiden GBS-taudin ehkäi-sy – asiantuntijaryhmän suositus. Suom Lääkäril 2006;61:4821–4.9. Uotila J, Lyytikäinen O. Vastasyntyneen varhaisen B-ryhmän streptokokki-infek tion ehkäisy. Suom Lääkäril 2012;67:3768–72.10. Björklund V, Nieminen T, Ulander VM, ym. Replacing risk-based early-onset-disease prevention with intrapartum group B streptococcus PCR testing. J  Matern Fetal Neonatal Med, julkais-tu verkossa 25.4.2016. DOI 10.3109/ 14767058.2016.1173030.11. Madhi SA, Cutland CL, Jose L, ym. Safety and immunogenicity of an investigational maternal trivalent group B streptococcus vaccine in healthy women and their infants: a randomised phase 1b/2 trial. Lancet Infect Dis 2016;16:923–34.VERNA BJÖRKLUND, LL, lastenlääkäriHUS Lasten ja nuorten sairaalaPÄÄKIRJOITUSV. Björklund ja H. SaxénHARRI SAXÉN, LKT, professoriHY/HUS Lasten ja nuorten sairaalaSIDONNAISUUDETKirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksiaCutterguide: No Printing Process: Offset GD: RV32305Size: 176x250 mm Pages: 1 Colors: C M Y K (4 Colors)Native File: Indesign CC Windows Generated in: Acrobat Distiller XIRelvar Ellipta 92/22 mikrog on tarkoitettu sellaisten keuhkoahtaumatautia sairastavien aikuisten oireenmukaiseen hoitoon, joiden FEV1 on < 70 % viitearvosta (bronkodilataatiokokeen jälkeen) ja joilla on toistuvia pahenemisvaiheita säännöllisestä bronkodilataattorihoidosta huolimatta.1Relvar -hoidon hyödyt potilaallesi•  24 tunnin jatkuva teho yhdellä vuorokausiannoksella4•  annostelu helppokäyttöisellä inhalaattorilla5Relvar 92/22 mikrog -hoito vähentää merkitsevästi keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita verrattuna kahdesti vuorokaudessa käytettäviin ICS/LABA-hoitoihin.29/2016, FIN/FFT/0026/16Relvar Elliptan kehitystyössä yhteistyökumppanina toimi Tuloksia uudesta, uraauurtavasta Salford Lung Study COPD -tutkimuksesta:2-3Yleisimmin ilmoitetut flutikasonifuroaatti- ja vilanterolihoidon haittavaikutukset olivat päänsärky ja nenänielun tulehdus. Relvar Elliptaa ei pidä käyttää akuuttien astmaoireiden eikä keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden hoitoon.1Kuten muihinkin inhalaatiosteroideja sisältäviin lääkkeisiin, myös Relvar-hoitoon liittyy keuhkoahtaumatautipotilailla suurentunut keuhkokuumeen riski.1,2Toimivaa tehokkuuttaFlutikasonifuroaatti ja vilanteroli92/22 mikrog 92/22 μginhalationspulver/inhalaatiojauhe/inhalationspulverfluticasonfuroat/vilanterolflutikasonifuroaatti/vilanteroliflutikasonfuroat/vilanteroldoserannosta Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.Relvar_176x250mm_Advt_GSKDC-PT-FIN-2016-7634_D1.indd   1 10/18/2016   6:28:24 PM

Synnyttäjien Streptococcus agalactiae seulonta

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto