Prediction of Gestational Diabetes and Hypertensive Pregnancy by serum Leptin, C-Reactive Protein, Aspartate Transaminase levels, and Resting Heart Rate

Hypertensive pregnancy including pregnancy-induced hypertension (PIH), preeclampsia (PE) and gestational diabetes (GDM) are common adverse outcomes related to insulin resistance in pregnancy. Objective: To find out, whether factors related to insulin resistance leptin, high-sensitivity C-reactive protein (hs-CRP), aspartate transaminase (AST) and resting heart rate (RHR) could predict hypertensive pregnancy and GDM later in woman´s life. Material and methods: In this nested case-control study the data was obtained from The Cardiovascular Risk in Young Finns Study and The Medical Birth Register of Finland. Altogether, 1257 women, aged 24-39 years, were included in this study. They gave blood samples and arranged to measurement of RHR in 2001. Of these 1257 women 511 later became pregnant. Follow-up time was 14 years up to November 2015. Women who were pregnant at the moment of the blood sampling were excluded initially. The final research material consisted of 293 women, of whom 71 developed GDM, 21 PIH, 6 PE and 201 were controls, who experienced normal pregnancy. Six women had a pregnancy with GDM and PIH. Results: Serum leptin levels were higher in women who developed gestational diabetes or hypertensive pregnancy later on: serum leptin 16,4 ng/ml (IQR: 10,2-24,2), 16,4 ng/ml (IQR: 11,2-24) respectively compared to control women 11,5 ng/ml (IQR: 7,5-15,4), p<0.0001 and 0,0002). After matching for BMI, difference remained significant in GDM group (p=0,0081) yet not in PIH/PE group (p=0,89). OR of GDM in upper leptin quartile compared to rest of quatiles was 3,05 (95%Cl: 1,60-5,80). In other markers (hs-CRP, AST and RHR) there were no statistically significant differences between control and PIH/PE or GDM group in BMI-matched, and unmatched models Conclusion: High serum leptin levels predicted gestational diabetes independent of BMI. Elevated leptin levels were also associated with hypertensive pregnancies, however, the association vanished after adjusting for BMI. Hs-CRP, AST nor resting heart rate did not associate with development of hypertensive pregnancy or GDM.Raskausdiabetes, pre-eklampsia ja raskauden aikainen verenpaineen nousu ovat yleisiä raskauteen liittyviä komplikaatioita, joilla on vaikutusta synnyttävän äidin sekä syntyneen sikiön sairastuvuuteen sekä myöhemmällä iällä, että diagnoosivaiheessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla seerumin leptiinin, herkän C-reaktiivisen proteiinin (hs-CRP), aspartaatti transaminaasin (ASAT) ja leposykkeen eroja ennen raskauksia ja vertailla näitä terveisiin, normaalin raskauden läpikäyneisiin kyseisten muuttujien osalta. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimuksesta ja syntyneiden lasten rekisteristä. Yhteensä tässä tutkimuksessa oli 511 naista, joista otettiin näytteitä vuonna 2001, ja jotka myöhemmin tulivat raskaaksi. Seuranta-aika oli 14 vuotta. Poissulkukriteereiden jälkeen tarkasteltavaksi jäi 71 raskausdiabetekseen, 21 raskauden aikaiseen verenpaineen nousuun ja pre-eklampsiaan sairastunutta. 201 oli normaalin raskauden läpikäyneitä kontrolleja. Leptiinitasot olivat tilastollisesti korkeammat naisilla, jotka myöhemmin kehittivät raskausdiabeteksen 16,4 ng/ml (IQR: 10,2-24,2) (p<0,0001) tai hypertensiivisen raskauden 16,4 ng/ml (IQR: 11,2-24) (p=0,0002) (pre-eklampsia tai raskauden aikainen verepaineen nousu) verrattuna kontrolliiryhmään 11,5 ng/ml (IQR: 7,5-15,4). Tilastollinen merkittävyys säilyi raskausdiabeteksen osalta painoindeksikaltaistamisen jälkeen. Ylimmässä leptiinikvartaalissa OR (”odds ratio”) raskausdiabeteksen suhteen oli 3,05 (95%Cl: 1,60-5,80), kun sitä verrattiin kaikkiin muihin kolmeen alimpaan kvartaaliin. Tertiilien suhteen vastaava OR oli 2,38 (95%Cl: 1,31-4,31). Hs-CRP, ASAT ja leposyke ei ollut yhteydessä myöhempään raskausdiabetekseen tai hypertensiiviseen raskauteen. Tulosten perusteella korkea seerumin leptiinipitoisuus on yhteydessä myöhempään raskausdiabetekseen BMI-riippumattomasti. Korkea leptiinipitoisuus liittyy myös myöhempään hypertensiiviseen raskauteen, kun BMI:tä ei oteta huomioon. Seerumin leptiinikonsentraation mittaamisesta voi olla hyötyä raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvien naisten määrittämisessä

The benefits of virtualization across the software development pipeline

Abstract. The emergence of cloud computing and the evolution into service-based solutions across the software industry have influenced many changes in software development paradigms and methods. As a result, various forms of virtualization and container-based solutions have become more and more commonplace throughout the field, with technologies and frameworks such as Docker and Kubernetes becoming industry standard solutions to virtualization. This thesis is a literature review into existing research on virtualization and containers, and their use in various categories of the software industry. The aim of the thesis is to look at the reasons for the proliferation of virtual machines and containers, along with their benefits for the software development process, the continuous integration and delivery pipeline, and the different cloud platforms and providers. The benefits of virtualization are clearest in the cloud infrastructure, as cloud services are inherently built to utilize virtual machines. Containers and container orchestration systems allow container management and dynamic resource allocation, improving efficiency and reducing costs. In software development and testing, the modular and self-contained nature of containers allows for faster iteration and more problem-averse development. And finally, in the continuous integration and delivery pipelines, containers and container management tools allows automation, and lower overhead and complexity, enabling lower-threshold software deployment. Along with enabling cloud infrastructure as it exists today, the evolution of virtualization and containers in the software industry provide benefits across the board

The impact of external and internal group activities on transactive memory systems formation and functioning

Transactive memory systems (TMS) theory has attracted increasing attention in the scholarly fields of cognitive, organizational, and social psychology; communication; information science; and management. TMS theory and research, focusing primarily on internal group activities, have paid scant attention to external group activities. This paper contributes to TMS theory and research by a set of proposals on the influence of internal and external group activities on TMS formation and functioning. More specifically, I propose that external group activities, depending on their intensity, influence TMS formation and functioning in project groups.A previous version of this paper was presented in the annual Academy of Management conference in the USA

Multifaceted effects of host country language proficiency in expatriate cross-cultural adjustments:a qualitative study in China

While expatriates often face language barriers in host countries, relatively little research has focused on the influence of host country language proficiency on cross-cultural adjustment. We drew on social identity theory and conducted an interview-based study with 70 expatriates and their host country national (HCN) colleagues to provide a contextual account of host country language proficiency\u27s effects on work and non-work-related adjustment in China. Our findings suggest that expatriate host country language proficiency has multifaceted effects on expatriates\u27 HCN interaction, social support, and network-related work and non-work adjustment

Röntgenhoitaja työssä ydinvoimalaitoksessa

Tulevaisuudessa työvoimatarve ydinenergia-alalla kasvaa, jonka vuoksi tutkimus on ajankohtainen. Aikaisempia tutkimuksia aiheesta ei ole. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla, millaisissa työtehtävissä röntgenhoitajat parhaillaan työskentelevät ydinvoimalaitoksessa ja millaisissa työtehtävissä heidän osaamistaan voidaan hyödyntää. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä tunnetuksi röntgenhoitajan osaamista säteilynkäytön asiantuntijana ydinvoimalaympäristössä. Tutkimus on laadullinen, ja se etenee induktiivisesti perustuen aristoteeliseen lähestymistapaan, jonka pyrkimyksenä on ilmiön ymmärtäminen. Tutkimusaineisto kerättiin avoimella ryhmähaastattelulla, jossa tiedonantajat keskustelivat vapaasti asetetun tutkimustehtävän pohjalta. Haastattelu toteutettiin verkkopu-heluna Adobe Connect -sovelluksella. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tuloksista käy ilmi, että röntgenhoitajatutkinnon suorittanut henkilö työllistyy ydinvoimalaitokseen säteilyvalvojan työhön. Säteilyvalvojan tehtäviin kuuluu säteilytasojen seuranta, kontaminaatiomittaukset, kaluston huolto ja säteilyalueella työskentelevien valvonta. Lisäksi vuosihuoltosyklillä on osuutta työtehtävien vaihteluun. Röntgenhoitajataustaisia henkilöitä työskentelee ydinvoimalaitoksissa myös säteilysuojeluorganisaation ulkopuolella erilaisissa tehtävissä. Uralla eteneminen on ollut mahdollista säteilyvalvojan työn kautta. Röntgenhoitaja sitoutuu ydinvoimalaitoksessa työskennellessään turvallisuuskulttuuriin ja säteilyn käytön oikeuksien ja velvollisuuksien mukaiseen työskentelyyn. Tutkimustulokset lisäävät tietoutta röntgenhoitajan työskentelymahdollisuuksista ydinvoimalaitoksessa, ja ne ovat hyödynnettävissä laaja-alaisesti. Aiheesta ei ole aiempaa tutkimustietoa, joten yhtenä jatkotutkimushaasteena on tutkia säteilyvalvojan työtehtäviä yksityiskohtaisemmin.In the near future the number of employees in nuclear energy industry will increase. The subject is current and there are not any similar studies. The aim of this study was to discover and describe what kind of tasks a qualified radiographer has in a nuclear power plant currently and how their know-how could be exploited in the future. The study was qualitative and the material was collected using an open interview. Informants had knowledge or experience of working in a nuclear power plant. Some of them also had a radiographer’s degree. The open net interview was based on our study task which informants freely discussed. The recorded conversation was first transcribed and then combined into categories. The data was analysed using the method of inductive content analysis. According to the results a newly qualified radiographer can be employed in a nuclear power plant as a radiation supervisor. A radiation supervisor works in a radiation protection group and their tasks are to follow-up radiation levels, contamination measurements, equipment service and supervision of human traffic. An annual overhaul of the nuclear power plant also has an effect on a radiation supervisor’s tasks. There are some radiographers who work in nuclear power plants outside the radiation protection organization. The career advancement has been possible with further education. Working in a nuclear power plant always requires commitment to the safety culture. These results increase knowledge of a radiographer’s employment opportunities in nuclear energy industry and results can be exploited widely. Further research could deal with a radiation supervisor’s work more specifically

Imitation in the context of play with a child with deafblindness and her parents

Children who suffer from dual sensory impairment have to overcome many challenges, for example,how to communicate with others as well as their parents. It can be difficult for them to make a contactor understand each other‟s expressions as the use of typical sensory communication is hampered.Children with deafblindness need the same kind of interaction with their parents that seeing andhearing, so called typical children do, so that they can develop their communication and languageskills. Imitation is one of the typical characteristics of early interaction between infants and theirparents. It has been found to strengthen reciprocity in communication. Based on these findings,researchers have begun to explore the effects of imitative responses during interactions betweenpersons having severe communicative impairments and others, such as their parents. As a result, manypositive findings regarding communication and social skills have been reported.In this master‟s project two studies were performed, a literature study and a case study. In theliterature study imitation was explored from different theoretical perspectives, namely neurologicaltheory, cognitive psychology, transactional theory, dialogism and communicative interventions. In thecase study characteristics of imitation were observed and evaluated.The case study involved a three-year-old child with deafblindness and her parents. The purpose of thestudy was to explore characteristics of imitation during free-play sessions as well as during playsessions where the parents were to use imitation intentionally as part of their response. The imitativeanswers were analysed for frequency, length and communication modes used. One of the aims wasalso to find out whether the parents‟ imitative answers have an effect on the child‟s behaviour. Threedifferent behaviours were explored: emotional expression, physical expression illustrated by theplacing of hands on parent‟s mouth and stopping activity. The data were collected through videorecordings.Results from this study show that the parents exhibited notably more imitative answers than the child.In free-play interaction the mother imitated the child more than the father, but the frequency ofimitative answers from the parents was equal in sessions where they used imitation intentionally. Mostof the imitative bouts had a length of one round. The longest imitative bouts were exhibited in thesessions where the parents used imitation intentionally in their answers. The parents mainly used vocaland gestural communication modes during free-play sessions, whilst tactile modes were usedinfrequently. The use of tactile modes of communication was significantly increased during thesessions where the parents used imitation intentionally in their answers. The communication modesused in the imitative answers from the child were vocal and gestural throughout the sessions.Only some of the imitative answers given by the parents had an effect on the child‟s behaviour duringfree-play sessions. Up to half of the imitative answers the parents gave had an effect on the child‟sbehaviour during sessions where imitation was intentionally used. Of all the reactions smilingoccurred most often. The action of placing hands on the parent‟s mouth was noted frequently. Theresults suggest that the parents‟ intentional use of imitation and especially the use of tactile modes ofcommunication might have been associated with the increased number of changes in the child‟sbehaviour. The implications for the development of children with deafblindness are discussed.</p

Lemmikkijyrsijöiden kipulääkitys : kirjallisuuskatsaus

Lemmikkijyrsijöiden määrä eläinlääkäreiden potilaina on viime vuosina kasvanut. Omistajien vaatimukset ja odotukset jyrsijöiden hoidosta ovat myös kasvaneet. Nykyaikaiset anestesialaitteistot ja kirurgiset menetelmät mahdollistavat sen, että myös jyrsijöille voidaan tehdä aiempaa enemmän kirurgisia toimenpiteitä, jotka puolestaan aiheuttavat kipua. Leikkauksen jälkeinen kivun hoito on tärkeää, ja merkittävä tekijä eläimen toipumisessa. Jyrsijöiden kivun hoidossa on monia hankaluuksia. Jyrsijät ovat saaliseläimiä ja peittävät kivun tai sairauden merkit mahdollisimman pitkään, jolloin kivun havainnointi voi olla vaikeaa. Jyrsijät ovat pienikokoisia, ja niiden käsittely sekä lääkkeiden anto niille vaatii harjoittelua. Useat lääkevalmisteet ovat konsentroituja, eivätkä kaikki kipulääkevalmisteet sovi jyrsijöille, koska niiden tarkka annostelu on jyrsijöiden pienen koon vuoksi mahdotonta. Jyrsijöiden kivun hoidosta ei ole saatavilla juurikaan suomenkielistä kirjallisuutta. Suomessa ei ole markkinoilla yhtään kipulääkettä, joka olisi rekisteröity jyrsijöille, joten valmisteyhteenvedoissa ei ole ohjeita kipulääkkeiden käytöstä jyrsijöille. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on toimia käytännönläheisenä käsikirjana eläinlääkäreille heidän hoitaessaan jyrsijöitä. Tutkielmaan on koottu perustietoa jyrsijöiden käsittelystä, kivun havainnoinnista ja jyrsijöillä käytettävistä kipulääkkeistä. Kipulääkkeiden annossuositukset eri lajeille on koottu taulukkoon. Tutkimustiedon puute on myös hankaloittava tekijä jyrsijöiden kipulääkityksessä. Lemmikkijyrsijöillä ei ole tehty kliinisiä kontrolloituja kipulääketutkimuksia. Lääketeollisuus on käyttänyt varsinkin rottia ja hiiriä koe-eläiminä uusien lääkkeiden kehittelyssä ja tutkimuksessa lääkeaineiden tehosta eri syistä johtuvaan kipuun. Monet näistä tutkimuksista perustuvat kiputesteihin, joissa aiheutettu kipu ei kuitenkaan vastaa kliinistä kipua. Laboratoriojyrsijöiden kivun arvioinnista ja lievityksestä on tehty melko paljon tutkimuksia. Näihin tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti, sillä kokeet on suoritettu laboratorioissa terveillä nuorilla eläimillä, ja olosuhteet eroavat käytännön kliinisestä työstä. Useat kipulääkkeiden annossuositukset perustuvat käytännön kokemuksiin tai kliinisiin kokeiluihin, jotka on tehty muille lajeille perustuvien ohjeiden perusteella. Myös näihin suosituksiin on suhtauduttava kriittisesti, sillä lääkeaineiden farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka eroavat lajien välillä. Jyrsijöillä on nopea perusmetabolia, minkä vuoksi myös lääkeaineiden metabolia on niillä nopeaa. Tämän vuoksi jyrsijöillä ei voida käyttää samoja annoksia tai annosvälejä kuin esimerkiksi kissoilla ja koirilla

Kokonaisvaltaisen suorituskykymittariston rakentaminen toiminnan seurantavälineeksi pienyritykseen - Case-yrityksenä ammattipalveluja tarjoava sähköalan pienyritys.

Tutkielman päätavoitteena on ollut rakentaa pieneen ammattipalveluja tarjoavaan sähköalan yritykseen kokonaisvaltainen suorituskykymittaristo, joka sisältää taloudellisten mittareiden lisäksi sekä operatiivisia että laadullisia mittareita. Tutkimusongelman tarkoituksena oli selvittää, edistääkö tällaisen mittausjärjestelmän käyttöönotto pienyrityk-sen hallittua kasvua ja kehittymistä. Lisäksi tutkimukselle määritettiin alaongelmat, joissa pyrittiin selvittämään yrityksen pienuuteen ja toimialaan liittyviä tekijöitä mittariston rakentamisen eri vaiheissa. Tutkimuksen teoreettisessa osiossa perehdyttiin suorituskyvyn mittaamisen teoriaan sekä käytännön toteutusta ja pienyrityksiä käsittelevään kirjallisuuteen. Empiirinen osio toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin toimintatutkimuksen menetelmää ja hypoteesin testauksen osalta myös konstruktiivisen tutkimuksen menetelmää. Projekti toteutettiin case-yrityksen edustajien kanssa yhteistyössä. Itse tutkielman tekijä toimi varsinaisena suorituskykymittariston rakentamisprosessin vetäjänä. Konkreettisin tulos tutkielmasta oli kokonaisvaltainen suorituskykymittaristo kohdeyritykselle. Rakennettu mittaristo koostuu kuudesta kriittisestä osa-alueesta sekä näille alueille määritellyistä mittareista tavoitearvoineen. Mittariston osa-alueiksi valittiin talous, kasvu ja kehitys, kumppanuus, toiminnan laatu, henkilöstö ja johtaminen. Hypoteesin testattavuus ja testauksesta saatu tulos ovat myös tärkeä osa tutkielman tavoitteista lisäten sen luotettavuutta. Samalla ne kannustavat kohdeyrityksen johtoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Pienyrityksen mittaristoprojektissa huolellinen valmistelu on tarpeen. Toimialatuntemus ja kyky ymmärtää yritystoiminta kokonaisuutena on eduksi, jotta rakennettavasta mittaristosta saataisiin mahdollisimman johdonmukainen ja kokonaisvaltaisesti toimiva.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Peer support group

Aims. Vision of good motherhood is culturally dependent and standardized. Adolescent motherhood is not common and many times it is considered negative. Young mothers ability to cope with children and everyday life is questioned many times. The purpose of this Master's thesis is to describe adolescent mothers' views on motherhood and their daily life and to find out how peer group could be used to support their everyday life. The theoretical background is based on theory of mastery of everyday life in home economics science (Haverinen, 1996) and research of everyday life and peer groups. The main research questions are for example: what is young maternity, how do mothers define the mastery of everyday life in their own lives and how peer groups of young mothers supported the other adolescent mother and helped them in the mastery of everyday life? Methods. The data of this study were collected by interviewing nine 20-22 years old one child mothers, who were taking part of young mothers peer support group in Tyttöjen talo in Helsinki and two registered midwifes, who were working as mentor in these groups. The classification of research data were .. data-based. The data were analysed in Atlas.ti –qualitative analysis program using content analysis. Results and conclusions. Most of the mothers thought that becoming a mother at a young age separates them quite strongly from the other youth. In the peer group the mothers got many friends who were in the similar life situations. Adolescent mothers considered the group support and the social relationship very important to themselves. They felt that they could be accepted characterized by themselves too. Group activities were effective and helped mothers to keep the rhythm in their everyday life. Discussions with the other mothers, the practical advice and the work in the peer groups cause positive effects to young mothers mastery of everyday life. Peer counselors' and mothers' views on the importance of the activities for the mothers were similar. The results of this study give information on adolescent mothers everyday life and mastery of it. Findings can be used for planning activities and organizing young mothers peer groups. Peer group effectiveness can also be researched with longitudinal studies following the same families throughout the period of participation in peer group activities. When developing the activities it would be necessary to do further research on how adding more functionality to the groups and the cooperation assists the mothers mastery of everyday life.Tavoitteet. Näkemys sopivasta äitiydestä on vahvasti kulttuurisidonnainen ja normitettu. Nuorena äidiksi tulo on poikkeama normista ja sitä pidetään jopa vääränä valintana. Nuoren äidin kykyä selvitä äitiydestä ja arjesta epäillään usein. Uuden elämäntilanteen keskellä nuoret äidit tarvitsevat tukea, jota he voivat saada esimerkiksi vertaisryhmästä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata nuorten äitien näkemyksiä äitiydestä ja arjesta ja selvittää, miten vertaisryhmätoiminnan avulla voitaisiin tukea nuorten äitien arjen hallintaa. Tutkimus ja sen viitekehys rakentuu nuoruuden, äitiyden, arjenhallinnan ja vertaisryhmätoiminnan ympärille. Arjen hallinnan määrittelyyn teoreettista taustaa luo Liisa Haverisen (1996) kotitaloustieteen väitöstutkimuksessa esittämä teoria arjen hallinnasta. Tutkimuksen pääkysymyksiä ovat mm. millaista on nuori äitiys, miten äidit määrittelevät arjen hallinnan käsitteen omassa elämässään ja miten nuorten äitien vertaisryhmätoiminta tukee toimintaan osallistuvia äitejä ja heidän arjen hallintaa? Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää 20-22-vuotiasta Helsingin Tyttöjen Talon nuorten äitien vertaisryhmätoimintaan osallistunutta yhden lapsen äitiä ja kahta toiminnan ohjaajaa teemahaastatteluna. Ohjaajien haastattelu toteutettiin parihaastatteluna ja äitien haastattelut yksilöhaastatteluina. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä käyttäen apuna Atlas.ti laadullisen aineiston analyysiohjelmaa. Tulokset ja johtopäätökset. Nuorena äidiksi tulo oli iso elämänmuutos. Nuoret äidit kokivat erottautuvansa ikänsä vuoksi voimakkaasti muista äideistä. Äitiys oli myös eroteko äitien entisiin ystäviin nähden. Äidit kokivat tulevansa hyväksytyksi vertaisryhmässä omina itsenään ja saivat samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ystäviä. Ryhmän tuki ja sosiaaliset suhteet olivat merkityksellisiä äideille. Äidit määrittelivät arjen hallintaan kuuluvan rytmin ja kodin arkisten askareiden sujumisen. Ryhmätoiminta auttoi rytmittämään vauvan syntymän jälkeen haastavaksi muuttunutta arkea ja toi siihen sisältöä. Vertaisryhmässä saatu tuki, konkreettiset neuvot ja keskustelut muiden äitien kanssa auttoivat arjen hallinnassa. Vertaisryhmätoiminnan ohjaajien ja äitien näkemykset toiminnan merkityksestä äideille olivat yhteneväisiä. Tutkimuksen tulokset lisäävät tietämystä nuorten äitien arjesta, arjen hallinnasta ja vertaisryhmätoiminnan merkityksestä arjen hallinnassa. Tuloksia voidaan hyödyntää nuorten äitien vertaisryhmätoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Vertaisryhmätoiminnan vaikuttavuutta voisi selvittää myös pitkittäistutkimuksella seuraten perheitä koko ryhmätoimintaan osallistumisen ajan. Toiminnan kehittämiseksi tarvittaisiin lisää tutkimustietoa ryhmien toiminnallisuuden lisäämisen ja yhdessä tekemisen vaikutuksista arjen hallinnan tukemisessa