Causal and Epistemic Relevance in Appeals to Authority

Appeals to authority have a long tradition in the history of argumentation theory. During the Middle Age they were considered legitimate and sound arguments, but after Locke’s treatment in the Essay Concerning Human Understanding their legitimacy has come under question. Traditionally, arguments from authority were considered informal arguments, but since the important work of Charles Hamblin (Hamblin, 1970) many attempts to provide a form for them have been done. The most convincing of them is the presumptive form developed by Douglas Walton and John Woods (Woods, Walton, 1974) that aims at taking into account the relevant contextual aspects in assessing the provisional validity of an appeal to authority. The soundness of an appeal depends on its meeting the adequacy conditions set to scrutinize all the relevant questions. I want to claim that this approach is compatible with the analysis of arguments in terms of relevance advanced by David Hitchcock (Hitchcock, 1992). He claims that relevance is a triadic relation between two items and a context. The first item is relevant to the second one in a given context. Different types of relevance relation exist, namely causal relevance and epistemic relevance. “Something is [causally] relevant to an outcome in a given situation if it helps to cause that outcome in the situation” (Hitchcock, 1992, p. 253), whereas it is epistemically relevant when it helps to achieve an epistemic goal in a given situation. I claim that we can adapt this conception to Walton and Krabbe’s theory of dialogue type (Walton, Krabbe, 1995), seeing the items of a relevance relation as the argument and its consequence and the context as the type of dialogue in which these arguments are advanced. According to this perspective, an argument from authority that meets the adequacy conditions has to be considered legitimate because it is an epistemically relevant relation. Therefore, my conclusion is that an analysis of appeals to authority in terms of relevance can be a useful tool to establish fallaciousness or legitimacy of such a kind of argument even within the established paradigm of argumentation theory

Sweet treat consumption in school-aged children : Relationships to excess weight, dental caries and saliva microbiota

Globally excess weight and dental caries are highly prevalent chronic conditions both in children and adults, suggested as sharing risk factors, amongst them dietary sugar. Notably, sugar intake in children and adolescents appears high in many developed countries. The oral microbiota – that is, the microbial communities in the oral cavity – contribute to oral health as well as contributing to systemic health, and changes to the saliva microbiota might depend upon sugar consumption. This doctoral thesis aimed to 1) examine the relationship between the consumption frequency of foods and drinks generally high in added sugar (‘sweet treats’) and the risk of excess weight, 2) examine changes in sweet treat consumption patterns during early adolescence and whether these changes associate with changes in weight status and central obesity or the risk of developing excess weight or central obesity, 3) examine the relationship of sweet treat consumption frequency and other dietary factors to the risk of caries experience and 4) assess the diversity, composition and functional capacities of the saliva microbiota in children with low and high frequency levels of sweet treat consumption. The studies in this doctoral thesis consist of four original research publications and utilise material from the Finnish Health in Teens (Fin-HIT) study. The Fin-HIT is an ongoing prospective cohort of over 11 000 children aged mostly 9–12 years at enrolment. Baseline data collection was conducted between 2011 and 2014, and children were followed for nearly three years. Study I (n = 8461), study III (n = 6660) and study IV (n = 453) utilised cross-sectional data, whereas study II (n = 4237) was longitudinal. The research data includes self-reported questionnaire data on the consumption of indicative food items and other lifestyle factors, measured and self-reported anthropometrics as well as saliva samples. Sweet treats consisted of chocolate and sweets, sweet pastries, biscuits and cookies, ice cream, sugary soft drinks and sugary juice drinks. A sweet treat index (STI) was calculated to indicate the sum of the weekly consumption frequencies of sweet treats. Based on the STI and change in STI, children fell into low, medium and high as well as decreased, stable and increased STI groups, respectively. Weight status was defined as thin, normal weight, overweight or obese (that is, excess weight) using age- and sex-specific cut-offs, and as without central obesity and with central obesity based on the waist–height ratio (WHtR). The decayed, missing and filled teeth (DMFT) index for permanent teeth was used to indicate a history of cavitated caries lesions (caries experience). The saliva microbiota was characterised using 16S rRNA gene sequencing. We performed statistical analyses using the chi-square test, t-test, analysis of variance (ANOVA), logistic regression, Cox regression, permutational multivariate analysis of variance (PERMANOVA) and general linear model. Less than one in six children had excess weight. Children with a low consumption frequency of sweet treats were at an increased risk of having excess weight, whereas children with a high consumption were at an increased risk of thinness. On average, STI decreased during early adolescence, although the consumption frequency of chocolate and sweets increased in girls and boys, and that of sugar-sweetened soft drinks increased in boys. Similarly, decreasing trends in the mean STI were observed in groups of children who developed excess weight or central obesity. A decrease in the STI was associated with the risk of developing excess weight. Two-thirds of children had no caries experience. A high sweet treat consumption associated with an increased risk of a caries experience, whilst a low consumption associated with a decreased risk. Diversity in the saliva microbiota did not differ between a low and high sweet treat consumption, although differences in the composition and functional capacities were observed; several bacterial genera were differentially abundant, and pathways relating to nitrate reduction and gondoate biosynthesis were enriched in the saliva of children with the highest consumption frequency of sweet treats. The highest consumption frequency of sweet treats did not associate with excess weight cross-sectionally nor longitudinally, suggesting that sugary product consumption alone may not be relevant as a target of obesity prevention programmes amongst school-aged children. Although the overall sweet treat consumption frequency decreased during early adolescence, the increase in the consumption frequency of chocolate and sweets and sugary soft drinks requires attention. Specifically, we observed differences between girls’ and boys’ consumption patterns. A high consumption frequency of sweet treats associated positively with the risk of caries experience, highlighting the need to focus on sugar consumption to prevent caries even in an affluent Nordic country. Moreover, findings regarding the different saliva microbiota profiles in children with the lowest and highest sweet treat consumption frequencies can be utilised in future studies to further our knowledge about the influence of sugary diets on the saliva microbiota and, consequently, on oral and systemic health.Ylipaino ja hampaiden reikiintyminen eli karies ovat hyvin yleisiä kroonisia terveyshaasteita sekä lapsilla että aikuisilla ympäri maailman. Yhtenä niiden yhteisenä riskitekijänä on pidetty runsasta sokerinkäyttöä. Lasten ja nuorten liiallista sokerinsaantia on raportoitu useissa kehittyneissä maissa. Suun mikrobisto eli suussa elävät mikrobiyhteisöt osallistuvat sekä suun että koko elimistön terveyden ylläpitoon, ja sokerinkäyttö saattaa muokata syljen mikrobistoa. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli 1) tutkia sokeristen ruokien ja juomien eli ns. makeiden herkkujen käyttötiheyden yhteyttä ylipainon riskiin kouluikäisillä lapsilla, 2) selvittää, muuttuuko lasten makeiden herkkujen käyttötiheys varhaisessa nuoruusiässä ja onko muutos yhteydessä painoindeksin ja pituus-vyötärösuhteen muutoksiin tai ylipainon tai keskivartalolihavuuden kehittymiseen, 3) tutkia makeiden herkkujen käyttötiheyden sekä muiden ruokavaliotekijöiden yhteyttä karieksen riskiin, ja 4) tutkia, eroaako syljen mikrobiston monimuotoisuus, koostumus ja toiminnallinen potentiaali lapsilla makeiden herkkujen käyttötiheyden mukaan. Väitöstutkimus koostuu neljästä osatyöstä, jotka pohjautuvat Hyvinvointi Teini-iässä (Fin-HIT) -tutkimuksen aineistoon. Fin-HIT on seurantatutkimus, johon kuuluu yli 11 000 lasta ympäri Suomen. Lapset olivat pääasiallisesti 9–12-vuotiaita osallistuessaan tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen vuosina 2011–2014. Seuraavan kerran lapsilta kerättiin tietoa keskimäärin kolme vuotta myöhemmin. Osatyö I (n = 8461), osatyö III (n = 6660) ja osatyö IV (n = 453) ovat poikkileikkaustutkimuksia, kun taas osatyö II hyödynsi pitkittäisasetelmaa. Aineisto sisälsi itseraportoitua kyselytietoa ruoankäytöstä ja muista elintavoista, tutkimushenkilöstön mittaamia sekä itseraportoituja antropometrisiä mittoja ja sylkinäytteen. Pääaltiste herkkuindeksi (sweet treat index, STI) muodostettiin laskemalla yhteen makeiden herkkujen (=suklaa ja makeiset, makeat leivonnaiset, keksit, jäätelö, sokeroidut virvoitusjuomat ja sokeroidut mehut) viikoittaiset käyttötiheydet. Herkkuindeksin perusteella lapset luokiteltiin matalan, keskimmäisen ja korkean käytön sekä pienentyneen, stabiilin ja lisääntyneen käytön ryhmiin. Ikä- ja sukupuolivakioidun painoindeksin (BMI) perusteella lapset ryhmiteltiin ali-, normaali- tai vähintään ylipainoisiksi, sekä vyötärö-pituussuhteen perusteella niihin, joilla ei ollut keskivartalolihavuutta ja niihin, joilla oli keskivartalolihavuutta. Kariesta mitattiin DMFT-indeksillä (engl. decayed, missing or filled teeth eli reikiintynyt, poistettu tai paikattu hammas), jonka perusteella lapset luokiteltiin niihin, joilla ei ole ollut hoitoa vaativaa kariesta pysyvissä hampaissa ja niihin, joilla oli. Syljen mikrobisto sekvensoitiin käyttäen 16S rRNA-geenimenetelmää. Työssä käytettiin seuraavia tilastollisia menetelmiä: khiin neliötesti, t-testi, varianssianalyysi, logistinen regressio, Coxin regressio ja yleistetty lineaarinen malli. Ylipainoa esiintyi alle kuudesosalla lapsista. Matala herkkuindeksi oli yhteydessä ylipainon riskiin, kun taas korkea indeksi alipainon riskiin. Makeiden herkkujen yhteenlaskettu käyttötiheys keskimäärin pieneni seurannan aikana, mutta sokeristen virvoitusjuomien käyttötiheys suureni pojilla ja suklaan ja makeisten käyttötiheys suureni sekä tytöillä että pojilla. Korkean herkkuindeksin yhteyttä BMI:n tai vyötärö-pituussuhteen muutoksiin ei havaittu. Herkkuindeksin pieneneminen oli yhteydessä suurentuneeseen ylipainon kehittymisen riskiin. Kahdella kolmasosalla lapsista ei ollut kariesta. Korkea herkkuindeksi oli yhteydessä suurentuneeseen karieksen riskiin, kun taas matala herkkuindeksi yhdistyi pienentyneeseen riskiin. Syljen mikrobiston monimuotoisuus ei eronnut matalimman ja korkeimman käyttötiheyden ryhmien välillä, kun taas mikrobiston koostumuksessa ja toiminnallisessa potentiaalissa havaittiin eroja: useiden bakteerien runsaus erosi ryhmien välillä, ja lisäksi korkean käyttötiheyden ryhmässä nitraatin pelkistykseen ja gondoaatin biosynteesiin liittyvät aineenvaihduntareitit olivat aktivoituneempia kuin matalan käyttötiheyden ryhmässä. Makeiden herkkujen korkein käyttötiheys tai käytön tihentyminen ei ollut yhteydessä ylipainon tai sen kehittymisen riskiin. Täten kouluikäisten lasten ylipainon ehkäisyssä ei kannattane keskittyä pelkästään sokeristen tuotteiden käyttöön. Vaikka makeiden herkkujen kokonaiskäyttötiheys pieneni seurannan aikana, suklaan, makeisten ja virvoitusjuomien käyttötiheys lisääntyi. Tyttöjen ja poikien käyttötottumusten välillä havaittiin eroja. Makeiden herkkujen korkein käyttötiheys yhdistyi suurentuneeseen kariesriskiin, mikä kielii siitä, että rajoittamalla sokeristen tuotteiden käyttötiheyttä voidaan edistää hammasterveyttä. Syljen mikrobistoa koskevia löydöksiä voidaan hyödyntää tulevien tutkimusten kohdentamiseksi, jotta saadaan lisää tietoa sokeristen ruokavalioiden vaikutuksesta syljen mikrobistoon ja sitä kautta suun ja koko elimistön terveyteen

Lapsen kielellisen kehityksen tukeminen liikunnallisin menetelmin

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli vaikuttaa positiivisesti lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen liikunnallisia menetelmiä käyttäen. Halusimme kokeilla käytännössä, miten liikuntaa voidaan hyödyntää lapsen kielellistä kehitystä tukevana menetelmänä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa alle kouluikäisten lasten kielellisen kehityksen tukemisesta liikunnallisten menetelmien avulla. Teimme toiminnan pohjalta harjoitevihkon, johon keräsimme käyttämiämme harjoitteita. Opinnäytetyö toteutettiin Vantaan kaupungin päiväkodissa. Toimintaan osallistui kahdeksan 4-vuotiasta lasta. Kyseessä oli suljettu ryhmä, johon lapset valikoitiin yhdessä ryhmän lasten-tarhanopettajan kanssa sillä perusteella, ketkä toiminnasta hyötyisivät eniten. Toimintakertoja oli yhteensä seitsemän, ja ne kestivät noin 45-60 minuuttia. Tuokio alkoi aina energianpurkuleikillä ja alkupiirillä, joita seurasivat taitoja kehittävät leikit ja lopuksi rauhallisempi loppuleikki sekä loppupiiri. Jokaisella kerralla oli oma teemansa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu pääasiassa lapsen kielellisestä kehityksestä ja siihen liittyvistä erityisvaikeuksista sekä lapsen motorisesta kehityksestä. Teoreettinen viitekehys muodostuu myös liikuntakasvatuksen määritelmästä sekä kielen ja liikkeen yhteyden merkityksen osoittamisesta aiempien tutkimusten avulla. Toimintamme, omien havaintojemme ja aikaisempien tutkimusten perusteella voimme todeta, että kielellisen kehityksen tukeminen liikunnallisin menetelmin on täysin mahdollista ja perusteltua.The purpose of our thesis was to affect supporting the child's linguistic development positively by using exercising methods. We wanted to try how the physical education in practice can be utilized as a method which supports the child’s linguistic development. The objective of the thesis was to produce information about supporting under school aged children’s linguistic skills with sportive methods. Based on our action we made a guide where our exercises were collected. The thesis was implemented at a day care center which is located at the city of Vantaa. The action took place in a closed group at the day care centers premises and there was eight 4-year old children participating. The participants was selected to a closed group, in co-operation with a kindergarten teacher. The selections were made by considering which children would get the biggest profit out of the activities. There were all together seven periods and each one lasted about 45 – 60 minutes. At first there was a play to get the children to release their excess energy, and a starting circle. Then followed the games, that develop children’s skills and the periods ended with calm playing and a closing circle. There was its own theme at every period. The theoretical frame of reference of our thesis is basically based on child’s linguistic development and special troubles related to it, and child’s motoric improvement. The theoretical frame of reference also consists of physical education as well as pointing out the communion of language and motions by means of earlier researches. Based on our actions, our own observations and the previous studies, we are able to state that developing linguistic skills with motoric methods is perfectly viable and justifiable

Student Participation in Online Content-Related Discussion and Its Relation to Students’ Background Knowledge

This paper presents two novel network methods developed for education research. These methods were used to investigate online discussions and the structure of students’ background knowledge in a blended university course for pre-service teachers (n = 11). Consequently, these measures were used for correlation analysis. The social network analysis of the online discussions was based on network roles defined using triadic motifs instead of more commonly used centrality measures. The network analysis of the background knowledge is based on the Katz centrality measure and Jaccard similarity. The results reveal that both measures have characteristic features that are typical for each student. These features, however, are not correlated when student participation is controlled for. The results show that the structure and extension of a student’s background knowledge does not explain their activity and role in online discussions. The limitations and implications of the developed methods and results are discussed

Student Participation in Online Content-Related Discussion and Its Relation to Students’ Background Knowledge

This paper presents two novel network methods developed for education research. These methods were used to investigate online discussions and the structure of students’ background knowledge in a blended university course for pre-service teachers (n = 11). Consequently, these measures were used for correlation analysis. The social network analysis of the online discussions was based on network roles defined using triadic motifs instead of more commonly used centrality measures. The network analysis of the background knowledge is based on the Katz centrality measure and Jaccard similarity. The results reveal that both measures have characteristic features that are typical for each student. These features, however, are not correlated when student participation is controlled for. The results show that the structure and extension of a student’s background knowledge does not explain their activity and role in online discussions. The limitations and implications of the developed methods and results are discussed

Correction to: Network cartography of university students’ knowledge landscapes about the history of science : landmarks and thematic communities

An amendment to this paper has been published and can be accessed via the original article

Student Participation in Online Content-Related Discussion and Its Relation to Students’ Background Knowledge

This paper presents two novel network methods developed for education research. These methods were used to investigate online discussions and the structure of students’ background knowledge in a blended university course for pre-service teachers (n = 11). Consequently, these measures were used for correlation analysis. The social network analysis of the online discussions was based on network roles defined using triadic motifs instead of more commonly used centrality measures. The network analysis of the background knowledge is based on the Katz centrality measure and Jaccard similarity. The results reveal that both measures have characteristic features that are typical for each student. These features, however, are not correlated when student participation is controlled for. The results show that the structure and extension of a student’s background knowledge does not explain their activity and role in online discussions. The limitations and implications of the developed methods and results are discussed.Peer reviewe

LoRaWan-teknologian soveltuvuus kriittisen tiedon välittäjänä

Langattomien verkkoteknologioiden ja verkkoon kytkettävien laitteiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosikymmenien aikana. Laitteiden verkkoon kytkemisen seurauksena myös huoli niiden tietoturvasta on kasvanut etenkin tilanteissa, joissa uusia teknologioita sovelletaan kriittisen tiedon välittämiseen. Long Range (LoRa) on pitkän kantaman hajaspektrimodulaatioon perustuva radioteknologia, joka toimii lisenssivapailla radiotaajuuksilla. Low Power Wide Area Network (LoRaWan) on LoRan päälle rakennettu verkkoteknologia, jonka avulla voidaan lähettää pieniä datamääriä päätelaitteilta sovelluspalvelimille. LoRaWan on saavuttanut suuren suosion sen hyvän kuuluvuuden, päätelaitteiden halpojen valmistuskustannusten sekä hyvän akunkeston vuoksi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan LoRaWan-verkkoteknologiaa ja sen soveltuvuutta kriittisen tiedon välittäjänä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, voidaanko LoRaWan-teknologiaa hyödyntää tilanteissa, joissa välitettävä tieto on kriittistä ja mitä asioita tulee ottaa huomioon, jotta teknologiaa voidaan hyödyntää turvallisesti. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja sen lähteiksi valittiin tuoreita LoRaWan teknologiaa ja siihen kohdistuvia tietoturvauhkia käsittelevää tieteellistä kirjallisuutta sekä laitevalmistajien teknisiä dokumentaatioita. Tutkielmaan valitun kirjallisuuden perusteella on koottu yhteen yleisimmät teknologiaan kohdistuvat uhat ja tavat miten niiltä on mahdollista suojautua. Tutkielman lopuksi teknologiaan ja sitä koskeviin uhkiin liittyvät havainnot kootaan yhteen ja tehdään päätelmä siitä, soveltuuko LoRaWan kriittisen tiedon välittämiseen. Tutkielma osoittaa, että LoRaWanin hyödyntämiseen kriittisen tiedon välittäjänä on syytä suhtautua varauksella. Havaintojen mukaan se on muiden verkkoteknologioiden tavoin altis häirinnälle ja siihen kohdistuu myös useita muita tietoturvauhkia, mikä vaarantaa kriittisen tiedon välittämisen. Käsiteltyjen uhkien perusteella suurimmat riskit rajoittuvat viestin saatavuuteen. Lisäksi kirjallisuuden perusteella viestin manipulointi ja purkaminen on joissain tapauksissa mahdollista. Kirjallisuuden mukaan suurin osa teknologiaan kohdistuvista haavoittuvuuksista on korjattu LoRaWan-versioissa 1.0.4 ja 1.1. Tulosten perusteella teknologiaa ei kannata käyttää tilanteissa, joissa viestin perille pääsy on erityisen tärkeää. Muissa tapauksissa viestin välittäminen on varsin turvallista, mikäli laitteet on suojattu asianmukaisesti ja verkosta on käytössä jokin uusimmista versioista