Lapset päiväkodin laadun arvioitsijoina

Tämän opinnäytetyön aiheena oli kartoittaa 4–5-vuotiaiden lasten näkökulmia päiväkodin toiminnan laadusta. Opinnäytetyössä tutkittiin lasten subjektiivisia kokemuksia päivähoidosta ja käytettiin lapsia päiväkodin laadun arvioinnin asiantuntijoina. Laadulla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä lasten subjektiivisia kokemuksia. Opinnäytetyössä oli tarkoitus tutkia myös miten tutkimusmenetelmillämme, lasten haastattelu ja piirtäminen, saadaan esiin lasten näkemyksiä. Tavoitteena oli tarjota tutkimuspäiväkodille tietoa heidän toimintansa asiakastyytyväisyydestä ja kehittämisen kohteista, kun toiminnan arvioijina ovat lapset. Opinnäytetyössä yhteistyökumppanina toimi yksityinen Vantaalla sijaitseva päiväkoti. Opinnäytetyössä päiväkoti esiintyy anonyymina ja käytimme siitä keksittyä nimeä päiväkoti ”Musikantti”. Yhteistyöpäiväkodista nousi toive musiikkikasvatuksen nostamisesta esiin. Työn keskeisinä käsitteinä toimivat varhaiskasvatuksen laadun määrittely, lapsilähtöisyys, lasten osallisuus, musiikkikasvatus sekä lapsen kommunikaatio. Opinnäytetyön aineisto kerättiin huhtikuussa 2013 haastattelemalla yhdeksää 4–5-vuotiasta lasta. Aineistona toimivat myös lasten piirustukset unelmapäiväkodista, jotka tehtiin haastattelun yhteydessä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina päiväkodin tiloissa päiväkotipäivän aikana. Haastattelutilanteet pyrittiin luomaan mahdollisimman rauhallisiksi niin, että lapsi sai kokea olevansa tärkeä ja sai haastattelijan täyden huomion ja läsnäolon. Opinnäytetyöntekijät toimivat haastattelijoina, niin että kumpikin haastatteli tahollaan yhtä lasta kerrallaan. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista ja lapsilta sekä heidän vanhemmiltaan kysyttiin lupa tutkimukseen. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelminä käytettiin lasten teemahaastattelua sekä piirtämistä. Toiminnallisen tutkimuksen piirteitä opinnäytetyöhön loi piirtäminen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että lasten näkökulmasta päiväkodin laatutekijöitä ovat (leikki)kaverit, mahdollisuus monipuoliseen toimintaan sekä mahdollisuus leikkiä ulkona. Lasten näkökulmasta laatua päiväkotiin tuovat myös erilaiset ja monipuoliset lelut, joilla he voivat toteuttaa leikkejään. Päiväkodin tilat eivät nousseet haastattelussa vahvasti esiin, mutta unelmapäiväkotipiirustuksissa tiloihin oli kiinnitetty huomiota. Tästä voidaan päätellä, että lapsille tärkeää ovat omat tilat leikeille. Haastattelu ja piirtäminen tutkimusmenetelminä toimivat opinnäytetyössä hyvin lasten näkemysten esiintuojina. Piirtäminen loi tilanteen, jolloin lapset puhuivat vapautuneesti ja kertoivat omaehtoisesti näkemyksiään. Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että suurin osa lapsista vaikutti olevan erittäin tyytyväisiä päiväkodin toimintaan ja he kertoivat, että ”päiväkodissa on kivaa”.Evaluation of daycare quality by children The subject of this thesis was to study four- (4) to five- (5) year- old children’s opinions about the quality of daycare. The thesis examines children’s subjective experiences about daycare and the children were used as experts on evaluating it. In this thesis quality means children’s subjective experiences. Using research methods such as interviewing and drawing on children, we were also supposed to study how these methods helped getting children’s opinions on sight. Our goal was to offer information to the research day-care center about customer satisfaction of their function and developing areas, when the evaluators are children. The thesis’s partner was a private day-care center in Vantaa. The name of the day-care center pretended to be anonymous in the thesis and we used a fabricated name “Musikantti” of it. One of our themes, musical education, came from the research day-care center. Our theoretical bases for the thesis are defining the quality of early childhood education, child orientedness, children’s involvement, musical education and also child communication. The material for the thesis was gathered in April 2013 by interviewing nine (9) four- (4) to five- (5) year- old children. Drawings of a dream day-care center, made during the interviews, functions also as material for our thesis. The interviews were made as individual interviews in the day-care center’s premises during the day. The interview situations were made to be as calm as possible, so that the children were made to feel important and they also got the full attention and the attendance of the interviewer. The students were working as interviewers. Both of the students had one child at a time for interviews. Participating in the study was voluntary and both children and parents were asked permission. The thesis is a qualitative study, where used research methods were children theme interview and drawing. Casts of a functional research created drawing as research method. We can state by the results that from the opinion of the children the quality factors in day-care are (play)mates, the opportunity for versatile activity and to play outside. From the children’s point of view also different and versatile toys with which they can carry out their play, is what brings quality to daycare. In the interviews the facilities of the day-care center did not arise strongly, but in the dream day-care center pictures they were noticed. From this it can be concluded that it is important for the children to have their own spaces for play. As research methods interviewing and drawing worked fine on this thesis articulating the children’s opinions. Drawing created a situation, when children talked freely and told independently their opinions. On the basis of the thesis we can affirm that most of the children seem to be extremely satisfied with the day-care center’s functions and they told that “it is nice in daycare”

Thermoelectric generator based micro-CHP

Hajautetussa energiantuotannossa energia tuotetaan pienehköissä energiantuotantoyksiköissä ja yleensä lähellä kulutuskohdetta. Hajautetussa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa eli CHP-tuotannossa sama laitteisto tuottaa sekä sähköä että lämpöä lähialueen tarpeisiin, tällaisia pienitehoisista laitteistoista käytetään usein nimitystä mikro-CHP. Tämän diplomityön tarkoituksena on selvittää, voidaanko pienen mikro-CHP-laitteiston sähköntuotannossa hyödyntää termosähköisiä generaattoreita (TEG-elementtejä) ja onko niiden käyttö kannattavaa. Tutkimuksen pääasiallinen tavoite on kehittää olemassa olevien lämmönsiirto- ja virtausmallien pohjalta malli, jolla voidaan mitoittaa tällaisen laitteiston lämmönsiirtopinnat sekä selvittää laitteistosta saatava sähkö- ja lämpöteho. Koska malli perustuu teoreettiseen tarkasteluun, sitä voidaan soveltuvin osin hyödyntää myös muissa vastaavissa sovelluskohteissa. Kehitetty malli muodostui kuitenkin varsin monimutkaiseksi ja se johtaa iteratiiviseen laskentaan. Tutkimuksessa kehitetyn mallin avulla mitoitetaan mikro-CHP-laitteisto, jolle lasketaan suorituskykyarvot. Koska tulisijan savukaasujen lämpötila vaihtelee merkittävästi, mitoitetulle mikro-CHP-laitteistolle tehdään myös herkkyysanalyysi savukaasuvirtauksen muutoksille. Lopuksi tarkastellaan vielä TEG-elementteihin perustuvan mikro-CHP-laitteiston taloudellista kilpailukykyä suhteessa muihin pienen sähköntarpeen kattamiseen soveltuviin laitteistoihin. Tutkimuksessa kehitetyn mallin mukaan TEG-elementteihin perustuva mikro-CHP-laitteisto on toteutettavissa niin, että se voidaan jälkiasentaa olemassa olevaan tulisijaan. Suurimmaksi ongelmaksi muodostuu laitteiston huono sähköhyötysuhde. Taloudellisessa tarkastelussa selviää, että laitteiston hinta on varsin kilpailukykyinen verrattuna muihin saatavilla oleviin tekniikoihin. Tämä yhdistettynä hiljaisuuteen, lämpimänveden tuottoon ja toimintavarmuuteen antaa aihetta olettaa, että laitteistolle olisi markkinoita, etenkin jos TEG-elementtien hyötysuhdekehitys jatkuu ennallaan

Aspects of HLA in hematological stem cell transplantation

Hematological stem cell transplantation (HSCT) is a widely used treatment for several life-threatening diseases, such as hematologic malignancies, and severe immunodeficiencies. HSCT can be either autologous (the patient’s own hematological stem cells are collected and later returned) or allogeneic (transplanted stem cells are collected from another individual). Since the description of the Human Leukocyte Antigen (HLA) system in the late 1950’s, it has become evident that for a successful allogeneic HSCT, a sufficient level of HLA matching between the patient and the stem cell donor must exist. A HSCT for an individual patient includes numerous steps, and HLA laboratories as well as stem cell donor registries play an important role in many of these. This thesis aims to answer HLA related questions that have arisen from the everyday work of an HLA laboratory and stem cell registry. HLA typing by the current DNA based methodologies in an accredited experienced HLA laboratory is usually a straightforward process. However, as acute leukemias are a frequent indication for HSCT, HLA typing is often performed from samples containing a large proportion of leukemic cells, which are sometimes known to carry loss of heterozygosity (LOH) of the HLA complex. LOH may cause a falsely homozygous typing result for one or several of the HLA genes in the same haplotype. We described the HLA typing history of five patients with LOH, and compared different HLA typing methods to assess their abilities to detect both HLA haplotypes of LOH patients. We further performed a retrospective typing of an independent study set of hematologic patients with at least two adjacent homozygous HLA loci, but no erroneously reported homozygous results were detected. To assess the utility of maintaining a Finnish unrelated donor stem cell registry, and to facilitate the predictability of Finnish low resolution typed registry donors’ matching grade for individual patients, we calculated the Finnish low and high resolution HLA haplotype frequencies. This was performed by using the HLA typing results or Finnish Stem Cell Registry (FSCR) members. The acquired frequencies were compared to the similarly calculated frequencies of Germans, Swedes and Russians. The results show that 25 % of Finns carry HLA haplotypes that are heavily enriched in the Finnish population and rare among other Europeans. Finnish patients carrying these haplotypes are more likely to receive domestic or mismatched stem cell transplants. The results indicate that there is a special value in maintaining a Finnish Stem Cell Registry, regardless the high numbers of members in the much larger European registries. HLA-DPB1 genes were long considered unimportant in the allogeneic HSCT context, but it was since shown that either DPB1 matching or at least avoidance of certain mismatches is beneficial. Finnish extended 6 locus HLA haplotypes were calculated using the DPB1 typed FSCR donors as the study population. The DPB1 associations of different 5-locus HLA haplotypes were widely divergent. The associations seem to be at least partly specific for Finland, as the retrospectively studied transplant pairs were significantly more often DPB1 matched if the donor had been domestic. International donor searches for patients carrying different combinations of 5-locus HLA-haplotypes resulted in diverse proportions of DPB1 matched donors, showing that non-random DPB1 associations are likely to exist in other populations as well. The results indicate that population specific extended HLA haplotypes can be assessed and might be used in predicting the probability of undesirable DPB1 mismatches in registry donor searches. In the first weeks post-HSCT all patients, even those with optimally matched transplants, undergo a period of severe cytopenias, and require platelet transfusion support. Patients with pre-formed HLA-antibodies are often refractory to standard platelet products, and need platelets that are collected from specifically HLA selected blood donors. There are several different donor selection methods, and no consensus as to which of the methods is best as to the platelet increments, let alone the clinical efficacy. We retrospectively analyzed the impact of the patient’s donor specific HLA antibody levels on the platelet transfusion increments in a group of Finnish platelet transfusion refractory patients. Donor specific antibody levels higher than 1000 MFI (Mean fluorescence intensity) were shown to be an independent risk factor for inferior transfusion responses, whereas a limited number of structural differences between the patient’s and donor’s HLA antigens was not a sufficient predictor of HLA antibody levels.Veren kantasolujen siirtoa käytetään hoitomuotona useissa henkeä uhkaavissa verisairauksissa, kuten leukemioissa ja vaikeissa synnynnäisissä immuunipuutoksissa. Terveeltä kantasolujen luovuttajalta potilaalle tehtävänä se on monivaiheinen vaativa prosessi, josta vastaavia kantasolusiirtokeskuksia on esimerkiksi Suomessa vain Helsingin ja Turun yliopistollisissa sairaaloissa. Luovuttajana toimii yleensä joko vapaaehtoinen rekisteriluovuttaja tai potilaan lähisukulainen. Riittävän hyvä kudossopeutuvuus potilaan ja kantasoluluovuttajan välillä on välttämätön edellytys veren kantasolujen siirron onnistumiselle. Kudossopeutuvuuden tasoa arvioidaan käytännössä tutkimalla joukko potilaan ja kantasoluluovuttajan HLA-geenejä, ja vertaamalla niitä toisiinsa. Klassisista HLA-geeneistä tunnetaan satoja, osasta jopa tuhansia erilaisia geenimuotoja eli alleeleita. Tämän tekee HLA-geenien tutkimisesta ja sopivan kantasoluluovuttajan löytämisestä haasteellista. Väitöskirjan osatyöt pyrkivät vastaamaan HLA-laboratoriossa esiin nousseisiin, kantasolusiirtoprosessiin liittyviin kysymyksiin. Osatöistä ensimmäinen kuvasi leukemiapotilaiden HLA-tyypityksessä esiintyviä, leukemiasta johtuvia ongelmia, ja tutki niiden yleisyyttä. Työssä selvitettiin myös HLA-tyypityksessä käytettävien menetelmien herkkyyttä näille ongelmille. Kaksi osatöistä tutki suomalaisen väestön HLA-perimään liittyviä erityispiirteitä. Suomalainen HLA-geenistö osoittautui Ruotsia, Saksaa ja Venäjää homogeenisemmaksi. Lisäksi havaittiin lukuisia Suomessa yleisiä HLA-alleeliyhdistelmiä, jotka ovat erittäin harvinaisia muilla eurooppalaisilla. Suomalaiset rekisteriluovuttajat, jotka ovat perineet tällaisen Suomeen rikastuneen HLA-tyypin, näyttävät muita todennäköisemmin päätyvän luovuttamaan kantasolujaan. Lisäksi havaittiin, että suomalaiset rekisteriluovuttajat ovat ulkomaalaisia useammin kaikkien tutkittujen HLA-alleelien suhteen yhteensopivia suomalaisten potilaiden kanssa. Veren kantasolujen siirtoa odottavat ja siirron juuri saaneet potilaat tarvitsevat säännöllisesti myös verivalmisteita. Kun potilas on hankalasti HLA-immunisoitunut, myös verihiutaleluovuttajat valitaan HLA-tyypin mukaisesti. Neljännessä osatyössä selvitettiin HLA-tyypitettyjen verihiutaleluovuttajien valintakriteereitä

High-Performance Digital Hydraulic Tracking Control of a Mobile Boom Mockup

The automation of hydraulic mobile machinery, such as excavators, requires high performance control solutions. In hydraulics, this means fast and accurate force, velocity and position control of hydraulic cylinder. Especially the force control is known to be difficult with traditional servo valves. Fast digital hydraulic valves together with modern control solutions can overcome this problem. This paper uses a new force control solution, which is based on the fast digital hydraulic valves and model based control principle. The control solution is applied in a heavy axis mimicking dynamics of mobile machine booms. Experimental results show good force, velocity and position tracking performance with varying load masses. The slow velocity performance is also much improved when compared to the earlier results

Kirjallisuuskäsitys ja kaanon yläkoulun Kärki-oppikirjasarjassa

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaista on kirjallisuudenopetus yläkoulun oppikirjasarjassa. Tutkimusaineistona on äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen tarkoitettu Sanoma Pron julkaisema Kärki-oppikirjasarja (2014–2017). Tarkoituksena on tutkia aineiston kaanonia ja kirjallisuuskäsitystä sekä kirjallisuudenopetuksen tavoitteita peilaten niitä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014). Tutkielman tavoitteena on paitsi tarkastella oppimateriaaleja, myös lisätä opettajien kriittisyyttä niitä kohtaan. Tarkastelun kohteena on Kärki-oppikirjasarjassa esitetty kaunokirjallisuuden kaanon. Kaanonia tutkimalla saadaan selville, millaiset kirjoittajat, tekstit, teokset ja lajit pääsevät näkyville. Oppikirjaan rakennettu kaanon on yksi kirjallisuuden institutionaalisen arvottamisen muoto. Kaanon kertoo, mikä kirjallisuus nähdään säilyttämisen ja seuraaville sukupolville siirtämisen arvoisena. Kaanon limittyy käsitykseen siitä, mitä kirjallisuus on. Tässä tutkielmassa selvitetään, mitä kirjallisuuskäsityksiä Kärki-oppikirjat painottavat sekä hahmotetaan sen pohjalta kirjallisuudenopetuksen tavoitteita ja tehtäviä. Tutkielmassa etsitään vastauksia kysymykseen siitä, mitä aineisto opettaa kirjallisuuden olevan ja toisaalta mitä se opettaa kirjallisuuden avulla. Lisäksi aineiston analysointi ja tulkinta johtaa kirjallisuuspedagogisiin ja koulutuspoliittisiin kysymyksiin kirjallisuudenopetuksen tämänhetkisestä tilasta ja tulevaisuudesta. Tutkielma on puheenvuoro keskusteluun, jota äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen jatkuvasti laajenevista oppisisällöistä käydään. Osoitetuksi tulee myös se, miten kirjallisuudentutkimus ja -opetus elävät toisistaan etäällä. Tutkielman viitekehyksenä on kirjallisuuspedagogiikka, jossa risteää kirjallisuudentutkimus ja kasvatustiede. Kirjallisuudentutkimuksesta nojaudutaan kaanonin, kirjallisuuskäsityksen ja kirjallisuusinstituutioon liittyviin teoreettisiin näkemyksiin. Aineiston tarkastelussa tarvitaan myös kirjallisuustieteellisiä genremääritelmiä sekä kirjallisuusanalyysin käsitteistöä. Kasvatustieteitä tutkielmassa hyödynnetään, kun tarkastellaan kirjallisuudenopetuksen oppimistavoitteita ja merkityksiä sekä asetutaan oppimateriaalitutkimuksen traditioon

Malmin lentokenttä maankäytön konfliktina

Tutkimuksen aiheena on kiista Malmin lentokentästä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu pitkälti suomalaisesta maankäytön konflikteja koskevasta kirjallisuudesta. Tutkin tapaustutkimuksen keinoin mistä Malmin konfliktissa on kysymys. Kuvaan tapauksen historian ja nykyisen prosessin vaiheet, selvitän tapauksen osapuolet ja heidän intressinsä. Keskeistä kiistassa on Helsingin kaupungin tavoite muuttaa Malmin lentokenttä asuinalueeksi. Tärkeimpänä perusteluna kaupungilla on tarve asuntotuotantoon sopivasta tonttimaasta. Tarkastelen Malmin lentokentästä käytyä julkista keskustelua ja siinä käytettyjä argumentteja. Kiistan osapuolet ovat pyrkineet käyttämään julkisuutta hyväkseen ja pyrkineet vaikuttamaan argumentoinnin keinoin yleiseen mielipiteeseen. Tätä konfliktin yhteydessä käytyä julkista argumentointia kutsutaan myös määrittelykamppailuksi. Malmin kiista on saanut runsaasti tilaa julkisuudessa. Merkillepantavaa on, että samoilla argumenteilla on voitu sekä puolustaa että vastustaa lentokenttää. Tutkimuksen tuloksia on muun muassa se, että Malmin lentokentän konflikti on vakava ja suuri maankäytön konflikti. Mukana on poikkeuksellisen suuri määrä toimijoita. Konfliktin prosessi on sisältänyt useita ennalta-arvaamattomia käännekohtia. Helsingin kaupunki on pyrkinyt saamaan Malmin lentokentän aluetta asuntotuotantoonsa kolmeen otteeseen. Nykyinen konflikti on monilla mittareilla pisimmälle edennyt, ja sisältää organisoituneemman vastarinnan Malmin lentokentän ystävät Ry:n muodossa

Implementation of Trip Tracking System

Ajoseurantajärjestelmiä hyödynnetään monenlaisiin tarkoituksiin, kuten ajokilometrien seurantaan verotusta varten tai yrityksen kaluston seurantaan. Ajoseurantajärjestelmien hankinta- ja käyttökustannukset ovat kuitenkin korkeita eikä monissa järjestelmissä ole mahdollisuutta ajoseurantatietojen hyödyntämiseen erillisessä järjestelmässä tai tiedot ovat saatavilla viiveellä. Ajon päättymisen ja seurantatietojen saataville tulon välisen viiveen tulisi olla mahdollisimman pieni, jolloin käyttäjä voi heti ajon päätyttyä hyödyntää seurantatietoja esimerkiksi laskutukseen tai työaikojen kirjaamiseen. Tässä työssä perehdytään ajoseurantajärjestelmien vaihtoehtoisiin tekniikoihin ja valmistetaan edullinen ajoseurantajärjestelmä valmiita komponentteja hyödyntäen. Seurantalaitekohtaisissa kustannuksissa pyritään alle 100 euron hankintakustannukseen ja alle 5 euron kuukausittaiseen käyttökustannukseen, mitkä ovat vertailtavia järjestelmiä edullisemmat. Ajoseurantajärjestelmä mahdollistaa ajoneuvojen reaaliaikaisen seurannan ja tietojen hakemisen erillisiin järjestelmiin rajapinnan kautta ilman viivettä. Ajoseurantajärjestelmä koostuu ajoneuvoihin asennettavista seurantalaitteista ja palvelimesta, johon seurantalaitteiden tiedot tallennetaan. Seurantalaitteessa käytetään matkapuhelinverkkoa tiedonsiirtoon ja GPS satelliittipaikannusta paikannukseen. Tiedonsiirrossa käytetään WebSocket protokollaa ja sijaintitiedot toimitetaan salattuna palvelimelle tietoturvan varmistamiseksi. Palvelin tallentaa vastaanotetut sijaintitiedot paikkatietojärjestelmälaajennosta tukevaan tietokantaan, joka mahdollistaa sijaintitietojen monipuolisen käsittelyn tietokannassa. Palvelin tarjoaa reaaliaikaista seurantaa varten WebSocket rajapinnan ja sijaintitietojen hakuun REST rajapinnan. Toteutettu ajoseurantajärjestelmä hyödyntää valmiita komponentteja sekä seurantalaitteessa että palvelimella, minkä ansiosta toteutukseen ei tarvittu suurta työmäärää ja laitteiden valmistaminen on edullista myös pienissä erissä. Seurantalaitteen ja palvelimen toteutus mahdollistaa yksittäisten komponenttien korvaamisen vastaavan toiminnallisuuden tarjoavalla komponentilla tarpeen vaatiessa ja seurantalaitteesta voidaan toteuttaa erilaisiin tarpeisiin soveltuvia versioita. Ajoseurantajärjestelmä toimii maailmanlaajuisesti, kunhan laitteessa on käyttöalueella toimiva matkapuhelinliittymä. Järjestelmä on vaihtoehtoisiin ajoseurantajärjestelmiin verrattuna edullinen sekä hankinta- että käyttökustannuksiltaan, mutta seurantatietojen hyödyntämistä varten tarvitaan erillinen palvelu. Järjestelmän testaus suoritettiin prototyyppilaitteella, joka asennettiin ajoneuvoon ja suoritettiin ajoja erilaisissa ympäristöissä Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan välisellä alueella. Testaukseen sisältyi muun muassa erikokoisia teitä niin kaupungissa kuin maaseudulla, pysäköintialueita, maantietunneli sekä maanpäällinen ja maanalainen pysäköintihalli. Suoritettujen testien perusteella GPS satelliittipaikannuksen tarkkuus riittää seurantaan, kunhan suodatetaan heikolla signaalilla syntyvät virhemittaukset pois tuloksista. Matkapuhelinverkon tiedonsiirto on kattava ja luotettava, minkä lisäksi seurantalaitteessa on pysyväismuistia mahdollisien katkoksien aikana syntyvien seurantatietojen tallentamista varten