Huumeiden käyttäjien läheisten auttaminen : kokemuksia perheterapiasta Läheis- ja perhetyön keskuksessa

Tutkimusympäristönä on Irti Huumeista ry:n Läheis- ja perhetyön keskus. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää minkälaisissa tilanteissa huumeiden käyttäjien läheiset hakeutuvat perheterapiaan, miten terapiassa käynti on vaikuttanut ja vastannut odotuksia ja miten läheiset kehittäisivät terapiaa ja huumehoitotyötä. Opinnäytetyöni liittyy laajempaan hankkeeseen Irti Huumeista ry:n Läheis- ja perhetyön keskuksen perhetyön kehittäminen. Opinnäytetyöhöni osallistui kolme äitiä, jotka olivat käyneet perheterapiassa Irti Huumeista ry:n Läheis- ja perhetyön keskuksessa. Tutkimusmenetelmänä käytin laadullista tutkimusta. Toteutin opinnäytetyöni teemahaastattelujen avulla. Analysoin aineiston aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Lasten keskimääräinen huumeiden käytön aloitusikä oli 14,5 vuotta. Läheiset olivat havainneet lapsen tavaroissa, tuoksuissa ja olemuksessa muutoksia. Läheiset olivat kokeneet vihaa, raivoa, avuttomuutta, ahdistusta ja epäonnistumista vanhempana. Terapiaan päästiin nopealla aikataululla. Asiakassuhde alkoi joko internetin sähköpostin tai puhelimen välityksessä. Haastateltavat arvostivat yhteydenoton helppoutta ja terapia-ajan saamisen nopeutta. Aiempia yhteydenottoja viranomaisten tarjoamiin palveluihin oli kaikilla haastatelluilla. Haastateltavat olivat tulleet perheterapiaan noin 1,5 – 2 vuoden kuluttua lapsensa huumeiden käytön havaitsemisesta. Ennakko-odotukset perheterapiasta olivat joko hieman erilaisia kuin mitä perheterapia oli tai ennakko-odotuksia ei ollut. Terapia-sana koettiin hieman pelottavana. Haastateltavat hakeutuivat terapiaan muun muassa avuttomuuden tunteen takia ja saadakseen keskusteluapua. Eräällä haastateltavalla tulon syynä oli lapsen koulusta erottaminen. Läheiset olivat tyytyväisiä saamaansa terapiaan, keskusteluun sekä omassa tahdissa eheytymiseen. Käyttäjälapsi ja sisarukset eivät olleet syystä tai toisesta osallistuneet terapiaan. Läheiset kokivat jossain määrin huolta tästä asiasta. Pohdittiin myös tilanteen uudelleenarviointia. Monikulttuuristen perheiden huomiointi, terapiaistuntojen aloitukset ja haasteellisemmat kysymykset ilmenivät terapiatilanteiden tärkeimmiksi kehittämisen alueiksi. Tiiviimpi yhteistyö eri viranomaisten kesken, varhaisempi puuttuminen, huumeasiasta puhuminen ja häpeän poistaminen koettiin myös tärkeäksi. Haastatteluissa ilmeni myös läheisten huoli pikavipeistä, pakkohoidon puutteesta ja läheisen vaikeudesta auttaa lapsen asioissa hänen täytettyään 18 vuotta. Tulevia tutkimusaiheita voisivat olla esimerkiksi koulujen rooli huumetyössä tai miksi suomalaisesta pojasta tulee päihdeongelmainen?The research environment is Free from Drugs organisation’s Family Support Centre. The purpose of this thesis is to find out in what circumstances drug abusers’ close ones go to family therapy, what the effects and expectations are and how drug abusers’ close ones would develope the work with drug abusers. This study belongs to a broader project in Free from Drugs Family Support Centre’s family development. The thesis involved three mothers who had attended family therapy in Free from Drugs Family Support Centre. The research method used is qualitative. The study was conducted through interviews. The children’s average age to start using drugs was 14.5 years. There were changes in a child´s behaviour and personal belongings. The close ones felt anger, rage, helpnessless, anxiety and failure as parents. There was a short waiting time for the client to get to Family Support Centre’s therapy. The parents contacted either via internet e-mail or telephone. The interviewees appreciated the ease of contacts and that they got in therapy quickly. All the interviewees had previous contacts with the authorities. The interviewees had come to family therapy approximately 1,5 - 2 years after discovering their child’s drug abuse. Advance expectations were a little different from what the family therapy was or there were no expectations. The word therapy was considered a little frightening. The interviewees were satisfied with the family therapy and the continuity of the therapy. Children and siblings did not, for one reason or another, participate in the therapy. This was felt to be a problem. Taking multicultural families into account, starting therapy and challenging questions were mentioned as the development areas of family therapy. Closer co-operation between authorities, preventive work, discussion about drugs and removal of shame were also considered important. The close family members were also worried about quick loans, the lack of compulsory treatment and the difficulties to participate to the treatment when the child is an adult. Further studies could be conducted for example on the role of schools or on the reasons why Finnish boys become drug addicts

Viittomakielentulkkien kokemuksia ikääntyville kuuroille tulkkauksesta

Opinnäytetyössäni tavoitteena oli selvittää ikääntyville tulkkausta. Tavoitteenani oli selvittää, mitä tulee ottaa huomioon tulkatessa ikääntyvälle kuurolle sekä millaiseksi viittomakielentulkit kokevat ikääntyville tulkkauksen. Halusin löytää sellaisia piirteitä, jotka korostuvat erityisesti ikääntyville tehtävässä tulkkauksessa ja joita ei ole nuoremmille tehtävissä tulkkauksissa. Halusin selvittää myös toimintatapoja, mitä voi hyödyntää ikääntyville tulkkauksessa. Työn tilaaja oli Viittomakielialan Osuuskunta Via ja työelämäohjaaja Mervi Kurvinen. Tiedonkeruumenetelmäni oli haastattelu. Haastattelin kolmea viittomakielentulkkia, joista jokainen on ollut alalla yli viisi vuotta. Heistä kahdella on yli kymmenen vuoden työura. Toteutin haastattelut helmikuussa 2013. Haastattelujen pohjalta tärkeimmiksi asioiksi ikääntyville kuuroille tulkkauksessa nousi asiakkaan kunnioittaminen, hänen kielensä hallinta ja fysiologiset tekijät, jotka liittyvät ikääntymiseen. Vanhoja ihmisiä tulee arvostaa. Ikääntyvä kuuro saattaa käyttää joko hyvin visuaalista kieltä tai suomenkielen mukaista kieltä. Työssä käsiteltäviä vanhenemiseen liittyviä fysiologisia muutoksia on näkö, kuulo, kipu ja sairaudet. Ikääntyville tulkkausta ei ole tutkittu aiemmin, joten opinnäytetyöstäni on hyötyä niin viittomakielentulkkiopiskelijoille kuin myös erityisesti vasta valmistuneille viittomakielentulkeille. Työstä saa vinkkejä siihen, miten kohdata ikääntyvä kuuro ja miten toimia hänen kanssaan. Opinnäytetyössä käsitellään myös tulkkaustilannetta ja esitellään tulkkien kohtaamia ongelmatilanteita.The aim of this study was to find out about interpreting for aging people. I wanted to get to know what should consider while interpreting for aging people and how sign language interpreters see interpreting for aging people. I wanted to get things that were emphasized exactly while interpreting for aging people and things that don't exist while interpreting for younger people. I also wanted to find out ways how to act while interpreting. My subscriber was Viittomakielialan Osuuskunta Via and mentor Mervi Kurvinen. My research method was interview. I interviewed three sign language interpreters. Each of them had worked over five years. Two of them had over ten years work experience. I interviewed them on February 2013. By interviewing I got a few important points. These points are respect, knowledge of the language and physical changes of aging. We should respect old people. Aging people can use very visual language or signed Finnish. Physical changes I talk about are impaired hearing, failing eyesight, pain and diseases. Interpreting for aging people haven't been researched before. The results of the research can use by sign language interpreting students and sign language interpreters who are just graduated. The results of the research you can get some tips how to meet aging deaf and how to act with him/her. There is some information about the interpreting situation and few problems that interpreters have faced

Positive impacts of environmental characteristics on health and wellbeing in health-care facilities: A review

Well-designed indoor environments can support people’s health and welfare. In this literature review, we identify the environmental features that affect human health and wellbeing. Environmental characteristics found to influence health outcomes and/or wellbeing included: environmental safety; indoor air quality (e.g. odour and temperature); sound and noise; premises and interior design (e.g. construction materials, viewing nature and experiencing nature, windows versus no windows, light, colours, unit layout and placement of the furniture, the type of room, possibilities to control environmental elements, environmental complexity and sensory simulations, cleanliness, ergonomics and accessibility, ‛‛wayfinding’’); art, and music, among others. Indoor environments that incorporate healing elements can, for instance, reduce anxiety, lower blood pressure, lessen pain and shorten hospital stays

Ulosottoviranomaisen toimintaa ohjaavat arvot ja periaatteet

Tärkein viranomaisen toimintaa ohjaava periaate on, että viranomaisen on noudatettava virkatoimissaan aina voimassa olevaa lainsäädäntöä ja perustettava toimintansa lakiin. Viranomaisen on turvattava hyvä hallinto ja sen lisäksi ottaa huomioon myös lukuisia muita periaatteita ja säännöksiä virkatehtäviä hoitaessaan. Opinnäytetyön tavoitteena on antaa tietoa ulosottoviranomaisen toimintaa ohjaavista arvoista ja periaatteista, sekä taustalla vaikuttavasta lainsäädännöstä. Opinnäytetyössä esitellään keskeisiä ulosottoviranomaisen toimintaan liittyviä asioita, kuten mitä ulosotto on ja ketä siihen liittyy. Lisäksi opinnäytetyössä esitellään laillisuusvalvontaa suorittavat viranomaiset sekä hallintokantelumenettely. Opinnäytetyön sisältää tutkimuksen, jossa ulosottoviranomaisen toimintaa tutkitaan Valtakunnanvoudinvirastolle vuonna 2014 tehtyjen hallintokanteluiden perusteella. Opinnäytetyön tietoperustana on käytetty voimassa olevaa lainsäädäntöä, oikeusta-pauksia, oikeudellista kirjallisuutta sekä asiantuntijakirjoituksia. Opinnäytetyön kannalta keskeisimpiä lakeja ovat ulosottokaari (705/2007) sekä hallintolaki (434/2003).The most important principle for authorities is the requirement to comply with the law on every official duty. Authorities must secure good administration and consider legislation that affects their activities. The purpose of the thesis is to give information about the values and principles that affect the activities of an enforcement authority. The theoretical part of the thesis presents the issues related to the operations of an enforcement authority, as well as explains what enforcement means and whom it involves. The thesis introduces the role of enforcement authority and the values and principles they need to consider on their official duties. The thesis includes research of complaints concerning the activities of the enforcement authorities addressed to National Administrative Office for Enforcement in 2014. The complaints have been analysed by using qualitative research method. The theoretical part of the thesis consists of the Finnish legislation, legal literature and articles by authorities of enforcement. The main laws of the thesis are Enforcement code (705/2007) and Administrative code (434/2003)