Nitraattiasetus ja sen tulkinta

Hyvä maaseudun ammattilainen! Olen tehnyt tämän oppaan sinua ajatellen. Oppaan tarkoituksena on selventää nitraattiasetuksen (1250/2014)sisältöä ja lisätä tietoa nitraattiasetuksesta. Tavoitteenani oli luoda mahdollisimman selkeä, helppolukuinen ja kiinnostava paketti aiheesta. Viljelijän ammattitaito ja asiantuntijuus korostuvat nitraattiasetuksen tulkinnallisissa kysymyksissä.Viljelijän tulee esimerkiksi pystyä määrittelemään, milloin pelto on routaantunut ja sille ei voida levittää lantaa. Mahdollisen tarkastuksen yhteydessä viljelijän tulee voida perustella toimintansa. Räikeimmät asetuksen laiminlyönnit ovat usein selkeitä tapauksia. Nitraattiasetuksen valvonta kuuluu osittain täydentävien ehtojen valvontaan, mutta suurimmalta osalta valvontavastuu on kuntien ympäristönsuojelunviranomaisilla. Kaikessa toiminnassa tulisi perusajatuksena olla se, ettei vesien, maaperän tai ilman pilaantumista pääse tapahtumaan. Nitraattiasetus asettaa reunaehdot tietyille maatilan toiminnoille ympäristön suojelemiseksi. Viljelijä voi halutessaan esimerkiksi jättää leveämpiä lannoittamattomia kaistoja tai rakentaa suuremman lantalan kuin laskennallisesti tarvittaisiin. Opas on toteutettu agrologitutkinnon opinnäytetyönä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Opinnäytetyöntoimeksiantajana on toiminut Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut, ja työ on tehty Savonia-ammattikorkeakoulussa Iisalmessa. Oppaan sisältö on pääosin suoraan nitraattiasetuksesta. Selventävänä tietona on käytetty ympäristöministeriön julkaisemaa asetusmuistiota sekä ympäristöministeriön tulkinnallisia ohjeita nitraattiasetuksesta (kysymyksiä ja vastauksia nitraattiasetuksen soveltamisesta). Lisätietoa on saatu myös ympäristöministeriön, Kuntaliiton, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton, Pohjois-Savon ELYkeskuksen sekä Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalveluiden asiantuntijoilta. Opas on tehty yhteistyössä monen eri asiantuntijan kanssa. Toivottavasti saat tästä oppaasta lisätietoa ja apua nitraattiasetuksen soveltamisesta käytäntöön. Muista kuitenkin aina tarkistaa ajantasainen lainsäädäntö ja uusimmat tulkintaohjeet esimerkiksi ympäristöministeriön sivuilta. Nitraattisetuksen lisäksi tilalla tulee noudattaa myös muita ympäristöön liittyviä normeja. Näitä ovat muun muassa kunnan ympäristönsuojelumääräykset, jätelaki sekä ympäristökorvauksen ehdot. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa tiukempia määräyksiä esimerkiksi lannan käytöstä pohjavesialueilla. Tämän oppaan tiedot perustuvat maaliskuun 2016 tietoihin.Nitraattiasetus ja sen tulkinta Asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta eli nitraattiasetus (1250/2014) säätelee lannan ja asetuksessa tarkoitettujen lannoitteiden käyttöä, varastointia ja käsittelyä. Asetuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää näistä lähteistä sekä eläintuotannosta aiheutuvia päästöjä. Asetus on annettu ympäristönsuojelulain nojalla ja sillä pannaan täytäntöön direktiivi vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta eli nitraattidirektiivi (91/676/ETY). Nitraattiasetuksen uudistaminen aloitettiin joulukuussa 2011 ja uudistettu asetus tuli voimaan 1. huhtikuuta 2015. Asetuksen tulkinnasta on käyty vilkasta keskustelua ja asetukseen on ehditty tekemään jo kolme muutosta. Jopa ympäristöministeriön ja viranomaisten näkemykset asetuksesta ovat eronneet toisistaan. Oppaassa on tietoa asetuksen lisäksi myös asetusmuistiosta, ympäristöministeriön julkaisuista sekä asiantuntijoilta. Oppaan kohderyhmänä ovat viljelijät. Kohderyhmän tarpeet on pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin oppaan suunnittelussa ja toteutuksessa. Opas on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Kuopion kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalvelujen, ympäristöministeriön, MTK:n ja Pohjois-Savon ELYkeskuksen kanssa

Validating simulated interaction for retrieval evaluation

A searcher’s interaction with a retrieval system consists of actions such as query formulation, search result list interaction and document interaction. The simulation of searcher interaction has recently gained momentum in the analysis and evaluation of interactive information retrieval (IIR). However, a key issue that has not yet been adequately addressed is the validity of such IIR simulations and whether they reliably predict the performance obtained by a searcher across the session. The aim of this paper is to determine the validity of the common interaction model (CIM) typically used for simulating multi-query sessions. We focus on search result interactions, i.e., inspecting snippets, examining documents and deciding when to stop examining the results of a single query, or when to stop the whole session. To this end, we run a series of simulations grounded by real world behavioral data to show how accurate and responsive the model is to various experimental conditions under which the data were produced. We then validate on a second real world data set derived under similar experimental conditions. We seek to predict cumulated gain across the session. We find that the interaction model with a query-level stopping strategy based on consecutive non-relevant snippets leads to the highest prediction accuracy, and lowest deviation from ground truth, around 9 to 15% depending on the experimental conditions. To our knowledge, the present study is the first validation effort of the CIM that shows that the model’s acceptance and use is justified within IIR evaluations. We also identify and discuss ways to further improve the CIM and its behavioral parameters for more accurate simulations

Building consumer trust during the productization phase of a new, smart health tech consumer product

Abstract. The thesis aims to investigate the role of trust during the New Product Development (NPD) phase of smart health tech products, focusing on the consumer testing phase. The central research question examines the factors related to trust that arise during the productization/NPD process, and how these factors can be incorporated and enhanced during the development of a new smart health tech product. The study seeks to understand the factors influencing trust in smart health tech products, validate these factors in a real-life business setting, and provide recommendations for future research and productization processes. The research employs a two-step methodology, starting with a literature review to identify general and specific trust-building factors and establish a theoretical framework. Following this, empirical research is conducted with WellO2, a Finnish health tech company planning to launch a new smart mouthpiece designed to measure lung and breathing functions. This phase involves real-life testing of the product to validate the identified trust-building factors and uncover any previously unrecognized factors. The most crucial findings of the study are expected to highlight the key trust-building factors that emerge during the consumer testing phase of the NPD process and offer practical recommendations for incorporating these factors into future product development processes for SMEs. The results of this study are intended to be used by companies involved in the development of smart health tech products to enhance trust during the NPD process, leading to successful product adoption and commercialization. While the research is conducted in the context of a specific company and product, the findings and recommendations may have broader applicability and generalizability to other companies and products in the smart health tech sector.Asiakasluottamuksen rakentaminen uusien ja älykkäiden terveysteknologiatuotteiden tuotteistamisvaiheessa . Tiivistelmä. Tämä diplomityö pyrkii tutkimaan luottamuksen roolia älykkäiden terveysteknologiatuotteiden uuden tuotekehityksen (NPD) vaiheessa, keskittyen kuluttajatestausvaiheeseen. Keskeinen tutkimuskysymys tarkastelee tuotteistamis-/NPD-prosessin aikana esiin tulevia luottamukseen liittyviä tekijöitä ja sitä, kuinka näitä tekijöitä voidaan sisällyttää ja vahvistaa uuden älyterveysteknologiatuotteen kehityksessä. Tutkimus pyrkii ymmärtämään tekijöitä, jotka vaikuttavat luottamuksen kehittymiseen älyterveysteknologiatuotteissa, arvioimaan näitä tekijöitä todellisessa liiketoimintaympäristössä ja antamaan suosituksia tulevalle tutkimukselle ja tuotteistamisprosesseille. Tutkimus alkaa kirjallisuuskatsauksella, joka pyrkii tunnistamaan luottamuksen rakentamiseen liittyviä tekijöitä ja luomaan täten teoreettisen viitekehyksen aiemman kirjallisuuden pohjalta. Tämän jälkeen teoreettista viitekehystä ja tunnistettuja luottamusta rakentavia tekijöitä tutkitaan todellisessa liiketoimintaympäristössä. Case-yrityksenä on suomalainen terveysteknologiayritys WellO2, joka suunnittelee uuden tuotteen (älysuukappaleen) lanseerausta, jonka tarkoituksena on pystyä mittaamaan keuhkojen hengitystoimintoja. Tutkimuksen aikana tuotetta testattiin todellisessa kuluttajatestausympäristössä ja sillä pyrittiin validoimaan tunnistetut luottamuksen rakentamisen tekijät ja löytämään uusia, vielä tuntemattomia tekijöitä. Tutkimuksen tärkeimmät tulokset korostavat avaintekijöitä uuden tuotteen luottamuksen rakentamiseen, mitkä nousevat esiin NPD-prosessin kuluttajatestausvaiheessa ja tarjoavat käytännön suosituksia näiden tekijöiden sisällyttämiseksi tuleviin tuotekehitysprosesseihin PK-yrityksille. Tämän tutkimuksen tulosten on tarkoitus palvella yrityksiä, jotka ovat mukana älyterveysteknologiatuotteiden kehittämisessä ja joiden tarkoituksena on parantaa kuluttajien luottamusta tuotteeseen NPD-prosessin aikana, mikä helpottaisi tuotteen menestyksekästä käyttäjähyväksyntää ja kaupallistamista. Vaikka tutkimus on tehty yhden yrityksen ja tuotteen kontekstissa, tuloksilla ja suosituksilla voi olla laajempaa käyttöä ja yleistettävyyttä myös muille yrityksille ja tuotteille älyterveysteknologia-alalla

Kuopion imago konferenssimatkailijan silmin

Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä tutkittiin Kuopion imagoa kokousmatkailijan näkökulmasta. Millaisena Kuopio näyttäytyy kongressimatkailijan silmin? Lisäksi tavoitteena oli rakentaa ehdotuksia, miten Kuopiota voitaisiin kehittää kokous- ja konferenssikaupunkina. Tulosten selvittämiseksi käytimme kvalitatiivista tutkimusta ja tiedonkeruumene-telmänä kyselylomaketta, jossa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Opinnäytetyön toimeksianto tuli Sa-vonia-ammattikorkeakoulun yliopettajalta ja Kuopion kaupungilta. Opinnäytetyössä testattiin samalla valmiiksi raken-netun kyselylomakkeen toimivuutta. Aloitimme opinnäytetyömme prosessin kyselyn toteuttamisella. Saimme valmiin kyselypohjan ja kokouskohteet yli-opettajaltamme. Keräsimme aineistoa keväällä 2016 kolmessa kokouksessa Kuopiossa: Suomen tehohoitoyhdistyk-sen koulutuspäivillä, Stora Enson kokouspäivillä ja 4th Nordic Conference on Research in Patient Safety and Quality in Healthcare -konferenssissa. Opinnäytetyömme perustuu tapahtumamatkailun ja imagon teoreettiseen viitekehykseen. Tapahtumamatkailu on matkailumuoto, joka keskittyy tietyn tapahtuman ympärille. Imago on kuvitelma, joka on mieleen jäänyt vaikutelma jostain asiasta tai tekijästä. Teimme myös toimintaympärisökatsauksen Kuopion kaupungista hyödyntäen SWOT- ja PESTEL-analyysia tutkimustulosten analyysin taustaksi. Tutkimuksen tulokset ovat Kuopion kaupungin näkökulmasta varsin positiivisia. Esimerkiksi noin 88 % suosittelisi Kuopiota kokouspaikkakunnaksi ja noin 92 % vapaa-ajan matkakohteeksi. Imagoltaan noin 90 % arvioi Kuopion turvalliseksi, ystävälliseksi ja rennoksi. Tutkimustulosten perusteella kehittämiskohteiksi nousivat kaupungin moni-puolisuus ja mielenkiintoisuus. Tulosten analyysin pohjalta Kuopion luonto, urheilumahdollisuudet ja savolaisen rento ilmapiiri ovat kaupungin vetovoimatekijöitä, joita kannattaa käyttää terävämmin kokousmatkailun kehittämisessä

Kestävä kehitys osana valmismatkaa Kyproksen Limassolissa

Tämän opinnäytetyön päätavoitteena oli saada selville, millä tavoin yksittäinen matkailija voi toimia kestävän kehityksen huomioivalla tavalla valmismatkansa aikana varaustilanteesta kotiinpaluuseen saakka. Tutkimus ottaa huomioon kestävän kehityksen ekologiselta, eettiseltä sekä taloudelliselta kannalta katsottuna. Tutkimusongel-maan haettiin vastauksia Kyproksen Limassolista, joka on kasvattanut suosiotaan matkailijoiden keskuudessa niin ranta- kuin myös kaupunkilomakohteena. Aineisto tähän tutkimusongelmaan kerättiin havainnoinnin avulla, jonka apuna hyödynnettiin videokameraa sekä omia päiväkirjamerkintöjä. Työn toisena tavoitteena oli selvittää, kuinka Limassolin lomakohteessa sijaitsevat Aurinkomatkojen hotellit huomioivat liiketoiminnassaan kestävään kehitykseen kuuluvat toimintaperiaatteet. Matkatoimisto Aurinkomatkat on ottanut kestävän kehityksen periaatteet osaksi omaa liiketoimintaansa suunnittelemalla ohjelman kestävän kehityksen huomioimiseksi. Ohjelma pitää sisällään pisaraluokituksen, jonka mukaan Aurinkomatkojen käyttämät hotellit luokitellaan kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään matkailun kehittymistä entisistä ajoista nykyaikaan, mikä ottaa huomioon eri aikakausien mukanaan tuomat matkailulliset vaikutteet sekä esimerkiksi massaturismin kehittymisen. Teoriaosuuden merkittävin osa-alue käsittelee kestävää kehitystä matkailulliselta näkökannalta katsottuna. Neljännessä pääkappaleessa perehdytään matkatoimisto Aurinkomatkojen toimintaan, jonka jälkeen viimeisessä osa-alueessa käsitellään Kyprosta matkakohteena sekä Limassolin matkailullista tarjontaa. Kohteessa päätavoitetta selvitettiin hyödyntäen havainnointia, jonka myötä syntyi kestävän kehityksen mukaisia toimenpiteitä kuvaava DVD. Tämän DVD:n avulla valmismatkalle lähtijöille voidaan tarjota hyödyllisiä ja käy-tännönläheisiä vinkkejä kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta. Useimpia näistä vinkeistä voidaan hyödyntää myös matkan ulkopuolella jokapäiväisessä elämässä. Limassolin Aurinkomatkojen hotelleilta kerätyn tutkimusaineiston mukaan jokainen tutkimuskohteena olleista hotelleista toteutti omasta mielestään suhteellisen hyvin kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa. Haastattelulomakkeilla kerättyä tietoa voidaan kuitenkin kyseenalaistaa vetoamalla Aurinkomatkojen kehittämään hotellien pisaraluokitukseen sekä henkilökohtaisiin kokemuksiin.The principal aim of this thesis was to find out how an individual traveler can consider sustainable development on a package tour, from booking to the homecoming. The research includes ecological, ethical and economical aspects of sustainable development. The target of the research was Limassol of Cyprus, which is a popular resort among tourists. The material of this research problem was collected via observation, video camera footage and diary notes. The second aim of this case was to find out how the Suntours’ hotels in the area of Limassol consider the principles of sustainable development in their business. The Travel Agency Suntours Ltd has adapted the principles of sustainable development in to their business by planning a program which considers sustainable development. This program contains a drop classification which classifies Suntours’ hotels according to the criteria of sustainable development. The theoretical part of thesis discusses the development of tourism, focused for instance on mass tourim. The most remarkable section of the theoretical part discusses sustainable development from the aspect of tourism. The fourth main section is orientated on the business of Suntours Travel Agency. The last part of the theory discusses Cyprus as a resort and supply of tourism in Limassol. The principal aim was examined via observation in the resort of Limassol. Based on the observation, a DVD on the operations of sustainable development was made. This DVD can give useful and practical tips about activity conforming to sustainable development to travelers on package tours. Most of these tips are also useful in everyday life. According to the research material on Suntours’ hotels, each hotel did quite good business while considering sustainable development. The information collected via interview forms can, however, be questioned in the light of Suntours hotels’ drop classification and personal experiences.Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastossa työn liitteenä oleva DVD

Quality control and the environmental impact of thermal reclamation of used foundry sands

Hiekkavalimoiden suurin jätemäärä syntyy niiden käyttämästä valimohiekasta. Suomessa kvartsihiekkaa, joka on valimoiden eniten käyttämä hiekkatyyppi, on jo pitkään tuotu Belgiasta ja syntynyt jätehiekka on ajettu kaatopaikoille. Nyt ilmastonmuutoksen ollessa entistä ajankohtaisempaa ja kuluttajien kiinnittäessä enemmän huomiota elinkaaripäästöihin, on tätä syntynyttä jätehiekkaa alettu elvyttämään Suomessa. Tämän työn alussa olevassa teoriaosuudessa keskitytään valimohiekkoihin ja erityisesti Suomessa yleisimmässä käytössä oleviin valimohiekkoihin ja niiden sideaineisiin. Kokeellisessa osuudessa suoritettiin elinkaariarvioinnit termisesti elvytetylle valimohiekalle sekä neitseelliselle valimohiekalle noudattaen standardien SFS-EN ISO 14040 ja SFS-EN ISO 14044 asettamia ohjeita ja periaatteita. Lisäksi kokeellisessa osuudessa kehitettiin elvytyslaitoksen laadunhallintajärjestelmää ja kehitettiin polttoprosessin jäännöshappeen perustuva reaaliaikainen laadunhallintatyökalu. Elinkaariarvioinnin tulosten perusteella havaittiin, että termisesti elvytetyn hiekan käytöstä syntyy huomattavasti vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin neitseellisen hiekan käytöstä. Myös laadunhallintaan kehitetty työkalu toimii toivotulla tavalla. Koeajoista saatujen näytteiden perusteella prosessille pystyttiin asettamaan kontrolliraja, ja voidaankin todeta, että jäännöshappeen perustuva mittaus on toimiva ratkaisu polttoprosessin valvontaan.The biggest amount of waste produced by foundries is the waste foundry sand which is formed during their processes. In Finland silica sand, which is the most commonly used foundry sand in Finland, has been shipped from Belgium for a long time and the used foundry sands have been deposited to landfills. Now, when global warming is a growing issue and consumers are more interested in the total emissions of commercial products, the reclamation of waste foundry sands has started in Finland. The theory part at the start of this thesis focuses on foundry sands and especially the most common foundry sands and binders used in Finland. In the practical part a life cycle analysis is conducted on thermally reclaimed sand and virgin sand according to the rules and guidelines of the standards SFS-EN ISO 14040 and SFS-EN ISO 14044. The development of the quality control system and specifically a quality control tool utilizing the leftover oxygen of the combustion process is also introduced in the practical part of this thesis. According to the results of the life-cycle assessment the carbon dioxide emissions formed by using thermally reclaimed sands are significantly smaller than those formed by using virgin sand. The developed quality control tool also worked as planned. The samples acquired from the trials and the quality control test conducted to these samples allowed a control limit to be set for the thermal process, and during this thesis it was proven that the leftover oxygen can be utilized in the quality control of a combustion process

Oi, niin ihana brändi!: Brändäyksen vaikutus kuluttajan ostopäätökseen

In my thesis I research branding, how to create a brand and the impacts of brands to consumer decisions of purchase. As abstract the brand is not a new innovation, but in these days the meaning of brand has grown to main resource of business world. My interests to brands started in design management courses at university. In my thesis I don’t research establishing new enterprises, but I will concentrate on stories behind them. In the middle of theoretic framework is literature of brands, two textile enterprises and two retailers. My primary research materials are interviews and literature of brands. Literature of brands will support my interviews. The analyses of interviews will examine home textiles, patterns and colors. The research method is qualitative. By qualitative methods I will understand the phenomenon of thesis and its backgrounds. In my thesis I use the data-oriented content analysis. I have to understand what brand means before I can research impacts of brands to consumer decisions to purchase. I use thematic interviews in my thesis. I have chosen this type of interviews because there are many interviewees and they all act in the same field.Tutkielmassani käsittelen brändäystä, sen luomista ja vaikutusta kuluttajan ostopäätökseen. Brändi käsitteenä ei ole uusi keksintö, mutta sen merkitys on noussut tänä päivänä yritysmaailman keskeisimmäksi voimavaraksi menestystä tavoiteltaessa. Kiinnostukseni brändejä kohtaan sai alkunsa design management -opintojen kautta, jossa käsiteltiin yrityskuvan kokonaisvaltaista hallintaa. Tutkimuksessani en käsittele yrityksen perustamiseen liittyviä asioita, vaan keskityn tarinoihin yrityksen toiminnan taustalla. Tutkielmani teoreettisen viitekehyksen keskiö rakentuu brändi kirjallisuudesta, kahdesta tekstiilialan yrityksestä ja kahdesta jälleenmyyjäyrityksestä. Tutkielmani primääriaineistona ovat yrityshaastattelut ja alan kirjallisuus. Brändi kirjallisuus tukee ja luo pohjan yrityshaastatteluille. Rajaan tutkimuksessani yrityksiä koskevat analysoinnit käsittelemään kodin sisustustekstiilejä, kuvioita ja värimaailmoja. Tutkielmani on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jolla tarkoitetaan aineiston ja analyysin muodon kuvausta. Laadullisen menetelmän keinoin pyrin ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä ja sen taustoja. Käytän tutkielmassani aineistolähtöistä analyysia. Ennen kuin voin kirjoittaa brändien vaikutuksesta kuluttajan ostopäätökseen, minun pitää selvittää, mitä brändi perusolemukseltaan on. Haastatteluni ovat puolistrukturoituja haastatteluja eli teemahaastatteluja. Tämä haastattelutyyppi sopii käytettäväksi tutkielmassani, koska haastateltavia on useita ja he edustavat samalla alalla toimivaa ryhmää

CT-kuvauksen merkitys kohtusyövän levinneisyyden arvioinnissa

Kohdun runko-osan syöpä on gynekologisista syövistä yleisin ja uusia tapauksia todetaan Suomessa yli 800 vuodessa. Valtaosa tapauksista (90 %) todetaan yli 50-vuotiailla naisilla, ja ennuste on hyvä varhaisesta diagnoosista johtuen. Hoidon kulmakivi on leikkaus, jossa poistetaan kohtu ja sivuelimet, sekä harkinnan mukaan imusolmukkeita joko lantion alueelta tai myös para-aortaalisesti. Leikkauksen laajuuden määrittämiseksi arvioidaan potilaan riskitaso ja syövän levinneisyys. Levinneisyyden arvioimisessa käytetään usein CT-tutkimusta. Tutkimuksessa kerättiin sadan perättäisen 1/2012 alkaen TAYS:issa hoidossa olleen kohtusyöpäpotilaan tiedot potilastietojärjestelmästä. Kohdun sarkoomat rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle, joten 81 potilasta soveltui tutkimukseen. Tarkoituksena oli selvittää, vaikuttiko ennen leikkausta tehty CT-tutkimus syövän hoidon kulkuun. Potilaista 55 oli käynyt CT-kuvauksessa ennen leikkausta. Heistä matalan riskin potilaita oli 11, keskikorkean riskin potilaita 14 ja korkean riskin potilaita 30. Löydöksiä CT:llä oli eniten korkean riskin potilailla, joista 13:lla (43 %) oli epäily metastasoinnista imusolmukkeisiin tai muihin elimiin. Keskikorkean riskin ryhmässä löydöksiä oli neljällä (29 %) ja matalan riskin potilailla ainoa CT-löydös oli keuhkoembolia yhdellä potilaalla. CT-kuvan arvioitiin vaikuttaneen hoitoon matalan riskin potilaista yhdellä (9 %), keskikorkean riskin potilaista kolmella (21 %) ja korkean riskin potilaista 11:lla (37 %). Vertaamalla CT-kuvan löydöksiä patologian löydöksiin saatiin CT:n sensitiivisyydeksi, spesifisyydeksi, positiiviseksi ennustearvoksi ja negatiiviseksi ennustearvoksi levinneisyyden arvioimisessa 53 %, 77 %, 47 % ja 81 % vastaavasti. Matalan riskin potilaiden ja muiden potilaiden kuvantamislöydösten määrässä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa (p = 0,255). Matalan riskin potilailla CT-kuvauksen tuomat hyödyt vaikuttavat tutkimuksen tulosten sekä kirjallisuuden perusteella olevan vähäiset, ja matalan riskin potilaiden tapauksessa preoperatiivinen kliininen tutkimus sekä thorax-röntgen voisivat riittää