Draft Genome Sequence of Rhizobium rhizogenes Strain ATCC 15834.

Here, we present the draft genome of Rhizobium rhizogenes strain ATCC 15834. The genome contains 7,070,307 bp in 43 scaffolds. R. rhizogenes, also known as Agrobacterium rhizogenes, is a plant pathogen that causes hairy root disease. This hairy root induction has been used in biotechnology for the generation of transgenic root cultures

Expansion dynamics in the one-dimensional Fermi-Hubbard model

Expansion dynamics of interacting fermions in a lattice are simulated within the one-dimensional (1D) Hubbard model, using the essentially exact time-evolving block decimation (TEBD) method. In particular, the expansion of an initial band-insulator state is considered. We analyze the simulation results based on the dynamics of a two-site two-particle system, the so-called Hubbard dimer. Our findings describe essential features of a recent experiment on the expansion of a Fermi gas in a two-dimensional lattice. We show that the Hubbard-dimer dynamics, combined with a two-fluid model for the paired and non-paired components of the gas, gives an efficient description of the full dynamics. This should be useful for describing dynamical phenomena of strongly interacting Fermions in a lattice in general.Comment: Fig. 9 changed, text + supplementary material revise

Viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjat : viranomaisessa työskentelevien mielipiteenvapaus julkisuusperiaatteen ristitulessa

Julkisuusperiaate yhtenä keskeisimpänä hallinto-oikeudellisena oikeusperiaatteena ohjaa yksityisten ja yhteisöjen oi-keutta saada tietoja viranomaisten toiminnasta ja siihen liittyvistä viranomaisten asiakirjoista. Julkisuusperiaate muodos-taa pääsäännöksi tällaisen tiedon julkisuuden, josta voidaan poiketa ainoastaan lakisääteisesti. Julkisuusperiaatetta koskevassa yleislaissamme, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999, JulkL), viranomaisen asiakirja muodostuu keskeiseksi lain soveltamisalaa määrittäväksi säännökseksi. JulkL 5 § 4 momentin nojalla viran-omaisen asiakirjan käsitteen ja näin ollen lain soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu viranomaisen sisäistä työskentelyä varten laaditut asiakirjat, mikäli ne eivät sisällä tietoja, jotka arkistolainsäädännön nojalla on liitettävä arkistoon. Julkisuusperiaatteen keskeisin käytännön sovellutus hallinnon toiminnossa on viranomaisen asiakirjaan kohdistuva tietopyyntö. Tietopyyntöjen ratkaisemiset ovat hallinnon jokapäiväistä toimintaa, minkä johdosta JulkL:a säädettäessä lain sääntelytekniikaksi muotoutui erittelevä, yksityiskohtainen ja kasuistinen sääntely. Tällainen sääntelytekniikka on pragmaattista ja helposti sovellettavaa myös virkamiehille, jotka eivät ole suorittaneet juridista koulutusta. Viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoja koskeva sääntely on kuitenkin verrattuna lain yleiseen sääntelyilmeeseen vaikeasel-koinen, abstrakti ja tulkinnanvarainen, mikä asettaa haasteita JulkL:n pragmaattisten tavoitteiden saavuttamiseksi. JulkL:n valmistelussa lainsäätäjä tukeutuu lain esitöissä vahvasti ruotsalaiseen julkisuuslainsäädäntöön ja sen käyttä-mään systematiikkaan. Ruotsalaista lainsäädäntöä ei kuitenkaan lain esitöissä enemmälti avata. Tutkielmassa kuvataan ruotsalaista valmisteluasiakirjoja koskevaa lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä. Työssä tarkastellaan Ruotsin perustuslain-tasoista säädöstä painovapausasetusta, mistä löytyvät JulkL 5 §:ää vastaavat asiakirjan määritelmää koskevat säännök-set. Ruotsalainen asiakirjaa koskeva sääntely rakentuu samanlaiseen perusasetelmaan JulkL:n systematiikan kanssa. Poikkeuksen tästä muodostaa terminologiset erot, ruotsalainen terminologia vastaa JulkL:ia edeltäneen yleisten asiakir-jain julkisuudesta annetun lain (83/1951) terminologiaa. Ruotsissa sisäisen työskentelyn asiakirjoja koskien on oikeus-kirjallisuudessa kehittynyt sekä yksityiskohtaisempia että esimerkiksi asiakirjan julkiseksituloa koskien merkittävästi poikkeavampia doktriineja. JulkL 5.4 §:n säännös on analysoitavissa kolmeen yleisemmän tason kokonaisuuteen, joita tutkielmassa käytetyssä analyysissä kutsutaan asiakirjatasoksi ja tietotasoksi. Asiakirjatason kysymykset liittyvät ensinnäkin lainkohdassa tar-koitetun asiakirjan käyttötarkoitukseen sisäisen työskentelyn välineenä, minkä pohjalta voidaan hahmottaa lainkohdan asiallinen soveltamisala. Toiseksi asiakirjatasolla ratkaistaan lainkohdan henkilöllinen soveltamisala, eli minkä tahojen välistä lainkohdassa tarkoitettu sisäinen työskentely voi olla. Lainkohdan tietotaso koskee sisäisen työskentelyn asia-kirjan tietosisältöä, joka ratkaisee asiakirjan arkistoimisen arkistolainsäädännön nojalla. Asiakirjaan kohdistuvasta arkistointivelvoitteesta riippuen asiakirja voidaan JulkL 5.4 §:n nojalla viranomaisen määräyksestä julistaa myös luvan-varaisesti annettavaksi. Lisäksi JulkL 5.4 §:llä on temaattinen ja säännöshistoriallinen yhteys JulkL 5.3 § 2 kohdan säännökseen, jossa säädetään viranomaisen muistiinpanoasiakirjojen luonteesta viranomaisen asiakirjana ja näin ollen JulkL:n soveltumisesta niihin. Asiakirjajulkisuutta koskevat lainkäyttöasiat ovat hallintolainkäyttöä. Ylintä hallintolainkäyttövaltaa maassamme käyttää korkein hallinto-oikeus (KHO), jonka antamilla ratkaisuilla on oikeuslähdeopillista painoarvoa oikeuskäytäntöä yhte-näistävien ennakkopäätösten muodossa. JulkL 5.4 §:ää koskevia ennakkopäätöksiä on JulkL:n voimassaolon ajalta kertynyt kymmeniä. JulkL 5.4 §:ää koskevan analyysin perusteella KHO:n tekemiä tulkintakannanottoja voidaan yhdistää analyysin perusteella hahmottuneisiin tulkintaongelmiin. Lukuisiin kysymyksiin on löydettävissä KHO:n ratkaisukäytän-nössä selviä ohjaavia kannanottoja. Yhdeksi keskeisimmäksi ongelmaksi on muodostunut sisäisen työskentelyn asiakirjojen asiallinen soveltamisala ja varsinkin sisäisen työskentelyn käsite. Lakitekstissä sisäisen työskentelyn määrittelyssä on käytetty joustavaa sanan-muotoa, mikä hämärtää sisäisen työskentelyn käsitekentän hahmottamista. Rajatapauksissa KHO on soveltanut JulkL 5.4 §:n säännöstä perusoikeusmyönteisen laintulkinnan hengessä suppeasti siten, että lainkohdan tulkinnan kannalta ongelmallisia työhyvinvointiselvityksiä on tullut katsoa viranomaisen asiakirjoiksi niiden julkisuusperiaatteen kannalta keskeisen roolin vuoksi. Varsinkin tapauksessa KHO:2015:171 KHO tukeutui ratkaisun perusteluissaan vahvasti JulkL:n ja julkisuusperiaatteen tarkoitukseen, ja KHO:n käyttämää tulkintaa voidaan tulkintateoreettisista lähtökohdista kuvata jopa teleologiseksi

Pohjois-Savon Hevosjalostusliiton historiaa

Opinnäytetyö kuvaa Pohjois-Savon Hevosjalostusliiton historiikin teko- ja kirjoitusprosessia sekä historiikin kokoamista. Tutkimuksessa keskitytään hevosjalostuksen historiaan ja hevosjalostusliiton toimintaan perustamisesta aina tähän päivään saakka. Työssä käsitellään myös suomenhevosen kehitystä työhevosesta harrastushevoseksi. Pohjois-Savon Hevosjalostusliitto täytti vuonna 2007 täydet 100 vuotta. Kaikki Suomessa toimivat Hevosjalostusliitot on perustettu vuonna 1907, kun silloinen Suomen Senaatti halusi tiukentaa suo-malaisen maatiaishevosen rotumäärityksiä. Samana vuonna aloitettiin rodun kantakirjaamisnäyttelyt Kuopiossa, ensin oriit ja kaksi vuotta myöhemmin myös tammat saivat oman kantakirjan. Ravitoi-minta on kasvatuksen ohella aina ollut tärkeässä osassa Hevosjalostusliiton toimintaa. Ravikilpai-luilla on pitkä historia, sillä niitä on järjestetty Pohjois-Savon alueella vuodesta 1850 lähtien, joko valtion tai liiton taholta. Uusi keskusravirata Kuopion Sorsasaloon 1982 lisäsi raviharrastuksen suo-siota alueella ja sitä myötä hevosten määrä on noussut tasaisesti. Hevosjalostusliitto auttaa ja valvoo jäsenseurojen toimesta pitämiä paikallisraveja. Liitolla on 28 jäsenseuraa, jotka järjestävät tamma- ja varsanäyttelyitä ja raveja omalla alueellaan. Suomen Hippos järjestää kaksi päivää kestävät ori-näyttelyt Kiuruvedellä. Hevosjalostusliitto järjestää vuosittain C-ajolupakursseja sekä antaa neuvon-taa kaikissa mahdollisissa asioissa. Tilakäynnit kuuluvat myös palveluihin, jolloin varsat tunnistetaan ja rekisteröidään. Laiduntoiminta kuuluu kesäisin liiton toimenkuvaan, laitumia on yhteensä neljä. Suomenhevonen on ainoa Suomessa kehitetty hevosrotu. Se täytti myös vuonna 2007 100 vuotta. Suomenhevonen on monipuolinen hevosrotu, niitä käytetään ravureina, ratsuina, työ- ja valjakkohe-vosina, ja samakin yksilö käy useampaan lajiin.The Thesis describes the making and writing process of the history of Northern-Savo Horse Breeding Union well as the compiling of the history. In the research is concentrated in horse breeding history and in Horse Breeding Union’s activities from the establishment until this day. In this is work also covered how the finnish horse changes from a workhorse to a hobby horse. Northern-Savo Horse Breeding Union became 100 years in 2007. All Horse Breeding Union in Finland have been established in 1907, when a then Finnish Senate wanted to tighten breed regulations of the finnish horse. At same year the shows of breed’s pedigree book started in Kuopio, first stallions and two years later mares got their own pedigree book. With breeding trotting has always been important to Horse Breeding Union. Trot racing has a long history, because they have been organized since 1850, either by the state or the union. The opening of the new trotting track in Kuopio in 1982 increased the popularity trotting as a hobby and the number of horses has risen steadily in Northern-Savo area. Horse Breeding Union helps and keeps an eye on local trotting races on a behalf of some member clubs. The Union has 28 member clubs, some organize mare- and foal shows and trotting races in their own area. In Kiuruvesi Finnish Hippos organizes stallion shows, which last for two days. Horse Breeding Union every year C- driving authorization courses as well as gives advice in all possible matters. Farm visits also part of the union’s services, when foals are recognized and recorded. Pasture action is part of the union’s job description in the summer and usually there are four pastures. The Finnish horse is the only breed, developed in Finland. It became in 2007 100 years. The Finnish horse is a multifaceted horse breed, and it is used as trotting-horses, mounts, a work- and a team horse. Also the same individual horse is suitable for many purposes

"Totta kai mä teen, mä hoitaa..." : maahanmuuttajanuorten kokemuksia perheenyhdistämisistä

Tutkimukseni tavoitteena oli kartoittaa maahanmuuttajanuorten kokemuksia perheenyhdistämisistä. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa erilaisia erityisesti perheenkokoajanuoriin kohdistuvia odotuksia perheenyhdistämistilanteissa. Tutkimustani varten tekemäni haastattelut toteutin Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:ssä, joka tarjoaa tuettua asumista maahanmuuttajanuorille. EHJÄ ry:n toiminta on alkanut vuonna 1983. EHJÄ ry on valtakunnallisesti toimiva järjestö. EHJÄ ry:n antaman tuen tarkoituksena on edistää nuorten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja lisätä heidän itsenäistä selviytymistään arjessa. (EHJÄ ry 2012.) Tutkimukseni nojaa haastatteluihin, jotka tein EHJÄ ry:n tiloissa haastattelemalla järjestön viittä entistä tuettua nuorta. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja. Haastatteluissa keskityttiin erityisesti nuorten omiin kokemuksiin perheenyhdistämisistä. Haastatteluista kävi ilmi selvästi nuorten kokeneen perheenyhdistämiset myönteisesti. Perhe koettiin nuorten keskuudessa voimauttavana elementtinä, vaikkei se aina ulkopuolelta katsottuna siltä tuntuisikaan. Tutkimukseni keskeisimpiä tuloksia oli nuorten saamat erilaiset roolit perheenyhdistämistilanteissa. Perheenyhdistämisiin liittyvää lainsäädäntöä on viime vuosina tiukennettu huomattavasti Suomessa. Erityisesti yksintulleiden alaikäisten näkökulmasta tämä ei ole ainakaan edistänyt kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tulevaisuudessa kolmannen sektorin toimijat ovat avainasemassa kehittämässä ja edistämässä maahanmuuttajien – ja erityisesti nuorten maahanmuuttajien – kotoutumista.The aim of my research is to study the experiences of young immigrants on family reunification. Another goal was to find out what kind of expectations are directed at the adolescents that act as the reunificating family members. I conducted the interviews for my research at the Federation of Special Welfare Organisations (EHJÄ ry), which is a national organisation founded in 1983 with the purpose to offer supported housing services for young immigrants. The aim of the organisation is to advance the youths integration to the Finnish society and to support their independent survival skills that are needed in everyday life. (EHJÄ ry 2012.) The study is conducted interviewing five of their formerly supported young immigrants. The personal interviews were held in the facilities of EHJÄ ry. The interviews focused on the personal experiences of the young immigrants on family reunification. The interviews show us that the youngsters regard family reunifications as a positive thing. Family is seen as an empowering element, although that isn't something that often shows outside. The interviews identify clearly the different roles of the young immigrants in family reunification from different points of view. The finnish laws involving family reunifications have in many ways been tightened in recent years. The minors who have immigrated to Finland alone see that this has not improved the integration to Finnish society. In the future third sector parties are in a key position in developing the integration of the immigrants, particularly the youth

Translational regulation contributes to the elevated CO2 response in two Solanum species.

Understanding the impact of elevated CO2 (eCO2 ) in global agriculture is important given climate change projections. Breeding climate-resilient crops depends on genetic variation within naturally varying populations. The effect of genetic variation in response to eCO2 is poorly understood, especially in crop species. We describe the different ways in which Solanum lycopersicum and its wild relative S. pennellii respond to eCO2 , from cell anatomy, to the transcriptome, and metabolome. We further validate the importance of translational regulation as a potential mechanism for plants to adaptively respond to rising levels of atmospheric CO2