Village landscape from near and far : Participatory geospatial methods to integrate local knowledge into formal land use planning in Tanzania

In this dissertation, I explore the use of participatory geospatial methods in improving local knowledge integration and inclusiveness in formal land use planning in Tanzania. Communities and governments in the Global South are tackling multiple challenges to human well-being and ecological integrity. Participatory land use planning that combines knowledge sources and balances needs and values of different land users has been promoted as a prerequisite for addressing these challenges in a socio-ecologically sustainable way. Land use planning practice requires tools such as participatory geospatial methods that capture local spatial knowledge (LSK) on human-environment relationships in forms that are compatible with spatial planning standards. There exists, however, little evidence on the usability and impact of these methods in formal planning processes. For my research, Tanzania offers an exciting opportunity to examine the use of these methods due to its decentralized land and natural resource policies and rapid digitalization of planning processes. Through case studies I study what LSK reveals about land use and land use management-related decision-making, how existing Tanzanian land use planning policies and practices integrate LSK into planning decision-making, and I then codevelop participatory geospatial methods capable of integrating LSK into formal land use planning and study their benefits and adoption potential. Finally, I reflect on the limitations of the geospatial methods in representing LSK and diverse perspectives in these processes. The research is based on transdisciplinary and mixed methods approach. I frame my assessments of existing policies and practices with literature-based criteria, which I develop for each study. In each study, I also collaborate with Tanzanian practitioners at various research phases and develop a practitioners’ manual to guide the use of our participatory geospatial method. I combine interviews, group discussions, surveys, participatory mapping exercises and observations to study the relationship between people, their land uses and environment (Article I) and people’s experiences in planning processes (Articles II, III and IV). The findings show that local knowledge is instrumental in identifying land use patterns in the landscape and in explaining the rationale behind local land use, its dynamics and forest-farmland conversion (Article I). The analysis of existing policies and practices reveals that despite the emphasis on inclusive and active participation of local communities, the planning practice does not capture LSK in a georeferenced form or use geospatial tools to facilitate planning deliberation (Articles II and III). Subsequently the plans fail to recognize local priorities and complexities of land use. The codeveloped participatory geospatial method was observed to increase the quality of spatial data in which LSK is captured, and support learning, deliberation and spatial understanding among participants and practitioners during the formal planning process (Articles III and IV). The planning practitioners identified several benefits of the geospatial methods to their work, which is a strong incentive for adoption (Article IV). Wider adoption, however, requires efforts in geospatial education and on-the-job training to practitioners, as well as general commitment to participatory processes at all administrative levels. While the participatory geospatial methods improve integration of LSK into planning decision-making, future research and method development should focus on recognizing the diversity of local spatial knowledge and community priorities. Here self-determination of what LSK is collected and how it is visualized and used plays an important role

Conversation analytic study of non-straightforward answers in political debates:“First of all, I have to say, as a businessman, I get along with everybody”

Abstract. This thesis is a study of two different political debates which took place before the United States presidential election of 2016: a Republican debate that took place in South Carolina and a Democratic debate that took place in Nevada. The aim of this study was to discover how well/well, first of all/first of all-prefaced responses are used during the debates. The method used in this study was Conversation Analysis that has been used before when analyzing institutional settings as a debate is. During the initial phase of the research it was quickly discovered that there were three main subsets of well/well, first of all/first of all-prefaced responses which were named as follows: the addition (giving additional information before answering a question), ‘not answering the question’ or NATQ, and ‘commenting on a prior question’ or CPQ. All the subsets represented different non-straightforward responses and they were analyzed individually. Three types of features were observed when looking at the responses of each subset: is the response straightforward, is the response pair-conforming (does the response have the excepted form) and is the response sufficient. It was revealed that none of the subsets were systematically similar in their form throughout the debates. However, multiple convergent features were discovered. Additions were either used as a circumbendibus back to the original topic, a diversion that enables avoiding the question, or an additional information that amplifies the following statement. When the debaters performed a NATQ they either first spoke topically and moved on to a different subject, answered a different question and moved to a different subject, or blatantly skipped the question in its entirety. The third subset CPQ was used when the debaters really wanted to comment on something before giving an elaborative answer. They usually gave a brief answer, commented on a prior question and moved back to the original question to elaborate their short answer. However, there was a case where this exact form did not occur, thus, the form is only the most common form that occurs. In addition to the findings on the verbal aspect of well/well, first of all/first of all-prefaced answers, it was revealed that topic shifts are often accompanied by different sorts of gesticulation. The debaters often performed for example beat gestures, pointing gestures or shifted their gaze during the shifts. This study could not go deep into the details of why this happened, but it would be an interesting topic for future research.Tiivistelmä. Tässä gradussa tarkastellaan kahta poliittista debattia ennen vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Ensimmäinen debateista käytiin demokraattiehdokkaiden välillä Nevadassa ja toinen republikaaniehdokkaiden välillä Etelä-Carolinassa. Tämän gradun tavoitteena oli saada selville, miten well/well, first of all/first of all-alkuisia vastauksia hyödynnettiin debattien aikana. Metodina gradussa on käytetty keskusteluanalyysia, jota on käytetty ennenkin institutionaalisien vuorovaikutustilanteiden, joihin debatitkin kuuluvat, tutkimiseen. Tutkielman alkuvaiheessa aineistoa tutkiessa selvisi pian, että vastaustyypit on helppo jakaa kolmeen seuraavanlaiseen alakategoriaan: lisäys (lisäinformaation antamista ennen varsinaiseen kysymykseen vastaamista), kysymykseen vastaamatta jättäminen ja aiemmin esitetyn kysymyksen kommentoiminen. Kaikki alakategoriat edustivat erilaisia epäsuoria vastaustapoja kysymyksiin, ja jokainen kategoria täten analysoitiin erikseen. Alakategorioita tarkastellessa kiinnitettiin huomiota kolmeen eri ominaisuuteen: onko vastaus epäsuora, onko vastaus oletetun vastaustyypin mukainen ja onko vastaus riittävän laaja. Työn edetessä paljastui, ettei yksikään alakategoria ollut muodoltaan täysin yhteneväinen kaikissa esiintyneissä tapauksissa. Yhteisiä piirteitä kuitenkin löytyi siitä huolimatta. Lisäys-vastauksia käytettiin joko ketunlenkkeinä alkuperäiseen aiheeseen, harhautuksena jonka avulla onnistuttiin välttämään kysymykseen vastaaminen, tai sellaisen lisäinformaation antamisena, joka tuki tulevaa vastausta kysymykseen. Kun osallistujat jättivät vastaamatta kysymykseen, he joko vastasivat puhumalla yleisesti ja siirtyivät toiseen aiheeseen, vastasivat aivan eri kysymykseen ja siirtyivät eri aiheeseen, tai jättivät häikäilemättä vastaamatta koko kysymykseen. Aiempaa kysymystä kommentoitiin silloin, kun osallistuja halusi kommentoida jotain aiempaa kysymystä ennen kuin vastaisivat kysymykseen. Yleensä osallistuja antoi lyhyen vastauksen alkuperäiseen kysymykseen, sitten kommentoivat toista kysymystä ja lopulta palasivat tarkentamaan lyhyttä vastaustaan alkuperäiseen kysymykseen. Kuitenkin aineistosta löytyi esimerkki, jossa juuri tämä vastauksen muoto ei toistunut, joten edellä mainittu muoto on se yleisin eikä suinkaan sääntö. Verbaaliseen puoleen kuuluvien löydösten lisäksi paljastui, että puheenaiheen vaihdoksien aikana osallistujat hyödynsivät paljon visuospatiaalisia keinoja. Osallistujat esimerkiksi tekivät lyöntiliikkeitä, osoittivat ja siirsivät katsettaan näiden puheenaiheen vaihdoksien aikana. Tutkielmassa ei syvennytty ilmiöön sen enempää, mutta se voisi olla hyvä aihe tuleville tutkimuksille

Possibilities and Limitations of Participative Governance: Public Participation in Water Governance in Finland and Sweden

The aim of this study is to analyse citizen participation in small water restorations. Citizens are viewed as stakeholders in certain geographic area, that is, landowners near stream waters. Citizen participation is especially important in small water restorations for two main reasons. First, a permit is needed from landowners for restorations to be at all possible. Second, citizens are needed for volunteer work. The main research question is: What are the possibilities and limitations of participative governance? The following additional questions clarify the main question: 1) What is participative governance? What does it signify concerning small water restorations? 2) Water governance both in Finland and Sweden. What are the laws, officials and procedures behind stream restorations? 3) The key elements in encouraging people to participate in small water restorations, both in Finland and Sweden. Are there differences between Finnish and Swedish landowner’s views? The theoretical contribution of the study concentrates on the different aspects of citizen participation. Citizen participation can be defined as a synonym for citizen power. The citizens should have real power needed to affect the outcome of different participation processes. Furthermore, water governance and the general idea of small water restorations are discussed. Small water refers to for instance forest streams, pools and springs. Stream restoration can be defined as returning to the natural or undisturbed state of the water ecosystem. The new European Water Policy influences in the background of small water restorations. Its goal is to get polluted waters clean again, and to ensure clean waters are kept clean. The study is comparative in nature. The cases are analyzed using a quantitative approach. The comparison is based on a questionnaire made for the study, realized both in Finland and Sweden to grasp on people’s attitudes towards small water restorations. The material is based on literature, websites and other publications, such as magazines, chosen within the framework of the study. Main findings can be summarized as follows. First, to increase willingness to participate citizens need to be offered with a sufficient amount of information. Second, the willingness to participate is limited because of attitudes concerning for instance small waters and their importance. Third, it is possible to increase the willingness to participate by developing better opportunities to cooperate. As a conclusion, it can be said that on one hand, the officials have not succeeded so far in the goal of getting citizens to participate in restorations and to work together in collaboration. On the other hand, despite the fact that the public is not participating in restorations of small waters in a sufficient extent, the citizens are nevertheless more aware and worried about the state of small waters. Perhaps in the future people would like to participate more in the decisions that have a direct effect on them. The challenge is to transform this desire in to actual participation.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

On the seasonal nitrogen dynamics of the Baltic proper biogeochemical reactor

During the last decade it has become increasingly obvious that the turnover of dissolved organic nitrogen DON in marine environments is quite vigorous. This paper quantifies the turnover of DON in the Baltic proper regarded as a biogeochemical reactor. In a nitrogen model for the reactor, dissolved inorganic nitrogen DIN, DON and molecular N, fixed by cyanobacteria, can be used for plant production. The decomposition of particulate organic matter is assumed to produce DON and DIN as end products in the proportions (1- η) to η (0 ≤ η ≤ 1). The model includes two internal sink processes, denitrification and sequestering in the bottom sediments and accounts for external sources and sinks by import and export of DIN and DON. The annual net production in the Baltic proper is about 12.8 106 ton C (50 gC m-2) requiring about 2.3 106 ton N. However only about 1.0 106 ton N are available as DIN and the deficit has to be covered by an uptake of N from DON and/or fixed molecular nitrogen. The results of the model depend on the value of η. With η = 1 the use of DON for primary production is at a minimum (0.19 106 ton N) while there are maxima for nitrogen fixation (1.0 106 ton N) and denitrification (1.5 106 ton N). However, both these values are considered unrealistically large. A more likely value of η is determined from the model in such a way that the annual rate of nitrogen fixation in the Baltic proper is in accordance with a recent estimate from the literature (0.11 106 ton N). This gives η = 0.55 implying that about 0.67 106 ton N is denitrified, and 1.10 106 ton DON is used for net production, and 0.91 106 ton DON is produced by decomposition of particulate organic matter and the turnover time for DON is about 4 years. The finding that there is a vigorous turnover of DON on the reactor level has important consequences. Firstly, earlier estimates of denitrification rates were based on budgets for oxygen and DIN and overlooked the DON decomposition pathway, why denitrification rates are severely overestimated, often by a factor of 2 or greater. Secondly, the extensive use of DON for primary production in the Baltic proper in combination with abundance of DON, challenge the widely accepted opinion that nitrogen is the production-limiting nutrient on the systems (reactor) level in the Baltic proper

Pitkän linjan katsaus tartuntatautien ja ihmisten kanssakäymiseen Pohjolassa

Mika Kallioinen: Rutto ja rukous. Tartuntataudit esiteollisen ajan Suomessa. Atena Kustannus 2005. 289 s

Aikuisten luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevien suomenopiskelijoiden vuorovaikutuskompetenssi ja sen kehittyminen luokkahuoneen ja arjen vuorovaikutustilanteissa

Tässä väitöskirjassa analysoidaan luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevien aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen käyttöä, vuorovaikutuskompetenssia ja vuorovaikutuskompetenssin kehittymistä luokkahuoneen ja arjen vuorovaikutustilanteissa. Vuorovaikutuskompetenssilla tarkoitetaan kykyä osallistua sosiaaliseen toimintaan kulloisessakin tilanteessa tavalla, joka on vuorovaikutuskumppaneiden ymmärrettävissä ja hyväksyttävissä. Tutkimuksessa tarkastellaan vuorovaikutustilanteita, joihin aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat suomen kielen opiskelijat osallistuvat toistuvasti ja joissa keskeisiä ovat tietyt sosiaaliset toiminnot, kuten sanojen selittäminen ja erilaiset pyynnöt. Tutkimuksessa analysoidaan, millaisin kielellisin, kehollisin ja materiaalisin resurssein osallistujat muotoilevat näitä toimintoja ja miten toiminnot rakentuvat ja sijoittuvat osaksi toimintajaksoja. Lisäksi työssä tarkastellaan, miten osallistujien vuorovaikutuskompetenssi kehittyy näissä toistuvissa ja osallistujille relevanteissa vuorovaikutustilanteissa. Tutkimuksen pitkittäisaineisto on kerätty videoetnografisesti seuraten aikuisten luku- ja kirjoitustaitokoulutuksen opiskelijoiden osallistumista erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin kahdeksan kuukauden ajan. Videoaineistoa on yhteensä kahdesta eri oppilaitoksesta ja neljästä ryhmästä. Luokkahuonevuorovaikutuksen lisäksi aineistoon kuuluu videonauhoituksia ryhmien kanssa toteutetuista pedagogisista kokeiluista, joissa opiskelijat osallistuivat erilaisiin asiointitilanteisiin. Yhteensä videoaineistoa on 123 tuntia. Nauhoitteiden lisäksi aineistoon kuuluu etnografisesti kerättyjä kenttämuistiinpanoja ja valokuvia osallistujien toiminnasta, oppimateriaaleista ja oppimisympäristöistä. Tutkimuksen teoreettis-metodologinen viitekehys on multimodaalinen keskustelunanalyysi. Analyysissa on hyödynnetty myös etnografista otetta. Tulokset on raportoitu neljässä osatutkimuksessa. Ne näyttävät, miten luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat aikuiset suomenopiskelijat hyödyntävät tarkoituksenmukaisesti kehollisia ja materiaalisia resursseja oppimisprosessiensa kannalta keskeisten sosiaalisten toimintojen, esimerkiksi sanojen selittämisen ja erilaisten pyyntöjen, muotoilussa. Luokkahuonevuorovaikutuksessa ja erilaisissa luokan ulkopuolisissa asiointitilanteissa he hyödyntävät muun muassa kuvaavia ja osoittavia eleitä sekä kehollisia esityksiä, jotka ovat kytköksissä kulloisenkin vuorovaikutustilanteen materiaaliseen ympäristöön. Lisäksi erityisesti älypuhelimen ja oppimateriaalin merkitys nousee keskeiseksi erilaisten sosiaalisten toimintojen muotoilussa ja vuorovaikutuskompetenssin kehittymisessä. Tulokset näyttävät, että kielenkäyttö ja -oppiminen ovat perustavanlaatuisesti kehollisia ja kytköksissä vuorovaikutustilanteiden materiaaliseen ympäristöön. Tämä tulisi ottaa entistä paremmin huomioon sekä tutkimuksessa että aikuisten kielikoulutuksessa. Kehollisuuden lisäksi keskustelukumppaneiden tuki on merkittävää sekä tarkasteltujen sosiaalisten toimintojen muotoilemisen että vuorovaikutustilanteiden etenemisen kannalta. Tulokset osoittavat, että vaikka yksittäisen sosiaalisen toiminnon muotoilu sujuisikin luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevalta toisen kielen käyttäjältä suhteellisen vaivatta, toiminnan jatkaminen voi olla haastavaa: keskustelukumppanin responssi kakkoskielisen aloitteeseen voi olla yllättävä ja siihen pitäisi silti osata reagoida luontevasti. Toisen kielen oppimista koskevassa pitkittäistutkimuksessa olisikin tarkoituksenmukaista käyttää enemmän analyyttisena yksikkönä sekvenssiä: tietyntyyppisten sekvenssien vertailu eri aikapisteissä voisi tuoda selvemmin näkyväksi nimenomaan vuorovaikutuskompetenssin kehittymistä. Luokkahuonediskurssi on erityinen ja uusi sellaiselle henkilölle, jolla on ennestään vähän koulutustaustaa. Tällaisen oppijan opinpolun kannalta voikin olla relevanttia tarkastella, miten juuri luokassa opitaan osallistumaan ja oppimaan. Tämä on merkittävää erityisesti oppimaan oppimisen strategioiden kannalta, ja näiden taitojen karttumisen tukeminen on aivan keskeistä myös kielenoppimisessa ja -opettamisessa.Interactional competence is defined as the ability to communicate in interactions in a way that is understandable and acceptable for the interlocutors. This dissertation analyses recurrent interactions in which adult Finnish as a second language and lit-eracy students with migrational background participate in and in which certain social actions, such as vocabulary explanations and different requests, are relevant. The study examines what kind of linguistic, embodied, and material resources the partic-ipants use to formulate these social actions, and how these actions are constructed and positioned in sequences. Furthermore, the dissertation analyses how the partic-ipants’ interactional competence develops in these recurrent and relevant interac-tions. The longitudinal data for the study were collected video-ethnographically both from classroom interactions and everyday life encounters during eight months with groups of adult second language and literacy learners in Finland. Altogether, the data involve classrooms interactions from four groups in two different institutes. There were five teachers for the groups altogether. In addition to the classroom interac-tions, four data sets come from pedagogical experiments that were conducted as part of the integration training for adult newcomers and involved participation in real life service encounters. The data comprise approximately 123 hours of video recordings, field notes, and photographs on participants’ action, teaching materials, and learning environments. The main method of analysis is multimodal conversation analysis. In addition, information gathered during ethnographic fieldwork with the participant group is utilised to obtain a holistic view on social interaction in which the partici-pants engage in. The results have been reported in four sub-studies. They show that adult second language literacy students with migrational background draw on embodied and ma-terial resources to design social actions that are relevant for participation in class-room interactions and in various out-of-class service encounters. The analyses demonstrate that the participants draw on depictive and deictic gestures, embodied enactments, smartphone, and study materials to formulate many these social actions. The results suggest that language use and learning are fundamentally embodied phenomena and sensitive to the local material environment. This deserves more at-tention in both research and language education. In addition to embodiment, the support by interlocutors is crucial for both the design and sequential structure of the analysed social actions. Furthermore, the re-sults demonstrate that even though an adult second language literacy student could formulate a single social action relatively easily, it might be challenging for them to continue the action in a relevant way: the co-participant might give an unexpected response and still the second language user should be able to react appropriately. Thus, we should take the sequence as the analytical unit in investigating second lan-guage interaction and learning. This could add to our understanding of the develop-ment of interactional competence. Classroom discourse is special and new for people who have little history with formal education. From the perspective of holistic learning process of these individ-uals, it is relevant to analyse how they learn to participate and learn in the classroom. A better understanding of the resources and practices that these learners deploy in participating in interaction will provide new insight into learning-how-to-learn strat-egies, which are crucial in language learning

Aikuisten suomen kielen ja luku- ja kirjoitustaidon opiskelijoiden osallistumisen keinojen kehittyminen luokkahuonevuorovaikutuksessa

This multimodal conversation analytical study examines the development of interactional competenceof three adult L2 literacy students in classroom interaction. The analysis focuses on the focal students’requests for assistance. The longitudinal video data for the study were gathered during eight months.First, the analysis identifies two different learner profiles: type A, who actively participates in classroomactivities from the beginning, and type B, whose active participation increases over time. Second, theanalysis shows that requests for assistance become a routine for type A. In addition, the analysis demonstrates that when the request for assistance sequence unfolds, the type B learner develops their abilityto act in a way that is understandable and acceptable for the interlocutors. These findings suggest thatin addition to focusing on special linguistic expressions, turns or actions, we should take the sequenceas the analytical unit in longitudinal L2 research. Moreover, the results of this study demonstrate thatwhen examining the development of interactional competence, the strength of multimodal analysislies in the opportunity to analyze the use of embodied resources and sequential progress of situationscomprehensively.Tässä artikkelissa tarkastelen multimodaalisen keskustelunanalyysin keinoin aikuisten luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevien suomenopiskelijoiden osallistumisen keinojen kehittymistä luokkahuonevuorovaikutuksessa kahdeksan kuukauden aikana. Aluksi kartoitan kolmen fokusopiskelijan osallistumiskeinojen kokonaiskuvan kahdessa eri aikapisteessä. Videoaineistosta hahmottuu kaksi erilaista oppijaprofiilia: aktivoituja ja alkujaankin aktiivinen osallistuja. Tämän jälkeen tarkennan analyysin näiden oppijaprofiilien edustajien kirjoitusaktiviteetteihin liittyvien avunpyyntöjen kehittymisen tarkasteluun. Näytän, että avun pyytäminen opettajalta muotoutuu ajan mittaan aktivoitujalla rutiininomaiseksi osallistumisen keinoksi luokkahuonevuorovaikutuksessa. Jo alkujaan aktiivinen osallistuja kehittyy etenkin kyvyssään toimia ymmärrettävästi avunpyyntösekvenssin edetessä. Tulosten pohjalta esitän, että toisen kielen oppimista koskevassa pitkittäistutkimuksessa on tarkoituksenmukaista käyttää analyyttisena yksikkönä sekvenssiä yksittäisten kielellisten ilmausten, vuorojen tai sosiaalistentoimintojen lisäksi. Multimodaalisen analyysin vahvuus vuorovaikutuskompetenssin kehittymisen tarkastelussa on, että se huomioi myös kehollisten keinojen ja tilanteiden sekventiaalisen etenemisen kokonaisvaltaisemmin

Luonnonmukaisen tuotannon huomioon ottaminen peltotilusjärjestelyssä

Luonnonmukaiselle tuotannolle kaavaillaan merkittävää osaa Suomen maataloustuotannosta tulevina vuosina. Maabrändityöryhmän mukaan tavoitteena on että maataloustuotannosta vähintään 50 % olisi luonnonmukaista vuoteen 2030 men-nessä. Vuonna 2010 luonnonmukaisesti viljelty peltoala oli 7,5 % koko maan peltoalasta. Tällä hetkellä luomutiloja on mukana tilusjärjestelyissä vain muutamia kappaleita, mutta luonnonmukaisesti viljelty peltoala tulee todennäköisesti kasvamaan myös tilusjärjestelyalueilla. Tässä työssä tarkastellaan luonnonmukaiseen viljelyyn kuuluvia erityispiirteitä, joista tilusjärjestelyn tekijöiden on hyvä olla tietoisia, kun he suunnittelevat uutta tilussijoitusta. Tilusjärjestelyjen tekijöille lähetettiin kysely. Saapuneiden vastausten perusteella hahmotettiin tilusjärjestelyn kannalta keskeisimmät seikat. Luon-nonmukaisen tuotannon ohjeet ja luomusopimusehdot säätelevät tuotantoa. Tavanomaiselta tilalta luomutilalle siirtyvää lohkoa joudutaan viljelemään siirtymävaiheessa 2–3 vuotta, ja tältä ajalta saattaa aiheutua taloudellisia menetyksiä. Tilusjärjestelystä aiheutuvat muutokset aiheuttavat yleensä luomutilalla enemmän työtä ja suunnittelua kuin tavanomaisella tilalla. Vaihtuvien alueiden maan laatuun ja rikkakasvitilanteeseen on hyvä kiinnittää huomiota hyvissä ajoin ennen jakosuunnitelmapäätöstä. Joiltakin korvausvaateilta todennäköisesti voidaan välttyä, jos asioihin paneudutaan hyvissä ajoin. Tilusjärjestelyn tarkoituksena on tuottaa hyötyä viljelijöille tulevina vuosina ja kohtuutonta haittaa ei kenellekään saa aiheutua. Myös luomutilalle aiheutuva hyöty pitäisi olla haittoja ja kustannuksia suurempi. Toisinaan kuitenkin voi käydä niin että tilalle aiheutuu enemmän menetyksiä jolloin ne täytyy arvioida ja niille täytyy löytää myös maksaja.Organic food production is expected to be a significant part of Finnish agricultural production in the coming years. The goal of the Country Brand Report is to raise organic production so that it accounts for over half of total production by 2030. In 2010, the area of organically cultivated arable land was 7.5% of the total arable land in the country. Currently, there are not many organic farms involved in land consolidation projects, but it is possible, that the organically farmed arable land areas will increase in land consolidation projects. This thesis deals with the specific aspects of organic farming which should be taken into account by those who plan the rearrangement of parcels of land. A questionnaire was sent to 14 people who work in land consolidation projects. From the six answers given the most important issues which must be taken into account were established. Organic farming is regulated by guidelines and required condi-tions for organic production. Transition to organic production takes 2-3 years and this period may cause financial losses to organic farmers. The changes caused by land consolidation, usually bring more work and planning to organic farms than it does to conventional ones. The soil quality and the quality of the weeds are things which should be taken into account, before decisions about the parcels of land are made. If these things are focused on in good time, then some compensation claims for losses can perhaps be avoided. The aim of land consolidation is meant to benefit the farmers in the coming years. Also in organic farming the benefits of land consolidation should be greater than the losses incurred. Sometimes, however, it may happen that the losses are larger than the benefits gained and then the losses have to be estimated and who should pay compensation for the losses incurred determined

Ylivieskan 110/20 kV sähköaseman hankintasuunnitelma

Opinnäytetyöni aiheena oli Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:n Ylivieskan sähköaseman hankintasuunnitelman laatiminen. Uusi sähköasema rakennetaan vanhan Ylivieskan sähköaseman viereen. Tavoitteellista on säilyttää vanhan sähköaseman toiminta mahdollisimman pitkään uutta sähköasemaa rakennettaessa. Tavoitteena oli kartoittaa sähköaseman tarpeet ja tehdä niitä vastaava hankintasuunnitelma. Hankintasuunnitelma kattaa koko sähköasema-alueen rakentamisen, toimittamisen, koestamisen sekä käyttöönoton. Opinnäytetyöhön sisällytettiin yhteisten pelisääntöjen ja ehtojen laatiminen joiden puitteissa projektia lähdetään toteuttamaan, teknisten ehtojen ja vaatimusten kartoittaminen laitteille, sekä näkemys aseman sijoittamisesta sähköasema-alueelle. Hankintasuunnitelman pohjalta Herrfors Nät-Verkko Oy Ab voi lähteä hakemaan tarjouspyyntöjä suurilta sähköalan toimittajilta, koskien kokonaista sähköaseman hankintaa. Hankintasuunnitelman pohjalta toimittaja voi tarjota juuri sellaista pakettia kuin Herrfors etsii. Kuitenkin uusin tieto sähköasematekniikasta on valmistajilla ja toimittajilla, joten toimittaja voi esittää vaihtoehtoisia näkemyksiään ja ratkaisujaan hankkeessa.This thesis was commissioned by Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. The aim of this thesis was to create a procurement program for 110/20 kV substation. A new substation is planned to be built next to the old Ylivieska’s substation. The objective is to keep the old Ylivieska substation in operation as long as it is possible while the new substation is built. The aim was to survey the demands for the new substation and draw up a program that meets these demands. The procurement program includes buildings of the whole substation area, delivering all materials, testing and commissioning the substation functions. This thesis included creating common terms and rules which are obeyed during the project. In addition, the thesis included specifying the technical terms and demands for the substation equipment and bringing out suggestions for the substation lay-out. With this procurement program, Herrfors Nät-Verkko Oy Ab can contact substation suppliers to get a quotation concerning the delivery of the whole substation. Based on the procurement program, suppliers can offer a solution that meets the needs of Herrfors. However, as the latest technology and trends are known better by the manufacturers and suppliers, the suppliers can suggest alternative solutions to this project