P 093 - Comparison of three bipedal tasks to quantify contribution of proprioception to postural stability in healthy children and adolescents : Helsinki University Central Hospital, HUH Children and Adolescents

Static postural sway can be quantified as variation in body's center of force (COF) position across time using a plantar pressure plate. We aimed to compare capability of three clinically feasible bipedal tasks to extract the contribution of proprioception to postural stability. We measured the postural sway of 24 healthy volunteers (age range 10.2–17.6 years) with a plantar-pressure plate with three different standing tasks: (1) normal standing, (2) normal standing on soft foam, and (3) feet together standing. Each task was repeated eyes closed to emphasize the contribution of proprioception on maintaining the postural stability. The effect of closing the eyes varied among the tasks, and was greatest in the feet together standing task, possibly due to greater proprioceptive demands in the more difficult tasks. It appears that standing feet together is a potential task for quantifying contribution of proprioception to postural stability. © 2018 Elsevier B.V.Non peer reviewe

Alppilanbulevardi:suunnittelukonsepteja Kemintien bulevardisoinnille

Tiivistelmä. Diplomityö, Alppilanbulevardi — Suunnittelukonsepteja Kemintien bulevardisoinnille, rakentuu kahdesta osasta: teoreettisesta tutkimustyöstä ja konkreettisesta suunnittelutehtävästä. Tutkimusosassa käyn läpi Kemintien bulevardisoinnin taustaa ja aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja kirjallisuutta. Teoreettisessa osassa vedettyjä johtopäätöksiä sovelletaan korttelisuunnitelmaesimerkkiin työn suunnitteluosassa. Työn toimeksianto tuli Oulun kaupungilta ja diplomityön kehitystä ovat olleet mukana opastamassa Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja ja kaavoitusarkkitehdit. Tutkimusvaiheessa konsultoin myös muun muassa Oulun joukkoliikennesuunnitteluosastoa, Alppilanbulevardin kaavarungon laatineita Serum arkkitehteja, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoa ja muita bulevardisuunnitteluun liittyvien alojen asiantuntijoita. Muuten tutkimustyön lähteet olen koonnut erinäisistä julkaisuista, tutkimuksista, tilastoista, artikkeleista ja ilmastoseurantaohjelmista. Työn tavoitteena on tutkia bulevardisoinnille asetettuja mahdollisuuksia ja rajoitteita keskittyen Oulun ominaispiirteisiin. Teoriaosuudessa tutustun muun muassa Helsingin bulevardisointihankkeisiin ja pyrin erittelemään, miten pohjoinen sijainti, paikallinen väestö ja Oulun historia sekä kehityssuunta vaikuttavat Alppilanbulevardin suunnitteluun. Laadin korttelisuunnitelmaesimerkin valikoimalla onnistuneita suunnitteluperiaatteita muiden bulevardihankkeiden esimerkeistä, hyödyntämällä bulevardisointiin liittyviä tutkimustuloksia ja soveltamalla Oulun nykyisiä kaupunkisuunnitelukonsepteja. Korttelisuunnitelmassa ilmennän bulevardisoinnin suunnittelun avaintekijät konkreettisin esimerkein. Korttelisuunnitelmaa ei ole tarkoitettu toteutettavaksi sellaisenaan Alppilanbulevardin varrelle vaan sen tarkoituksena on havainnollistaa mahdollisimman monta suunnittelukonseptia yhdessä esimerkissä. Suunnitteluosuudessa laadin yleissuunnitelman kuuden korttelin alueesta, jossa tutkin muun muassa kortteleiden liittymistä katutilaan ja toisiinsa, rakennusten massoittelua, varjoalueiden muodostumista, reittien, viheralueiden, palveluiden ja pysäköintilaitosten sijoittumista. Valitsin yleissuunnitelman alueesta yhden korttelin tarkempaa tarkastelua ja mallintamista varten. Korttelisuunnitelmassa tutkin rakennuksen muotokieltä muun muassa melunvaimennuksen, näkymien ja auringonvalon optimoimisen kannalta. Tarkemmassa korttelitutkielmassa keskityn myös erityisesti katutilan ja rakennusten julkisivun liitokseen. Tarkoituksena on, että korttelimallia voidaan käyttää lähtökohtana kaikissa kortteleissa bulevardin varrella, poimimalla parhaiten sopivat elementit korttelin paikasta ja käytöstä riippuen. Valitsin suunnitteluosion korttelialueen bulevardin eteläpäädystä, koska paikalla on tärkeä rooli bulevardilla ja siihen sisältyy useita tutkimusosassa käsittelemiäni suunnittelukonsepteja. Bulevardin rakentaminen on tarkoitus aloittaa keskusaukion ympäriltä, sekä eteläpäädystä ja jatkua muuttovirran vaatiessa. Valittu korttelialue toimii myös koko alueen porttina. Korttelialueella on paljon ongelmakohtia, kuten risteävät liikennevirrat ja epäedullinen saapuminen etelästä Bertel Jungin tien ja junaradan ylikulkusiltojen alta. Näitä ongelmia ei ole selvitetty kaavarunkomallissa, joten niiden ratkaiseminen nostaa työn arvoa. Korttelialueeseen sisältyy myös paljon tärkeitä elementtejä, jotka toistuvat bulevardin varrella, kuten julkisen liikenteen pysäkit, pyöräbaana, päivittäistavarakauppa, pysäköintilaitos ja huoltoasema. Täten valitun alueen suunnittelu tarjoaa paljon avainelementtejä bulevardin jatkosuunnittelulle kuten asemakaavan laatimiselle ja rakennussuunnittelulle.Alppila Boulevard : design concepts for the boulevardization of Kemintie. Abstract. The thesis, Alppila Boulevard — Design Concepts for the Bouldevardization of Kemintie, consists of theoretical research work and a concrete design project. The theoretical part includes research on the concept, studies, and existing projects of boulevardization as well as introducing which elements lead to the decision to boulevardize Kemintie. The design part utilizes the conclusions drawn in the research part to create a model of a city block along Alppila Boulevard. The thesis topic was assigned by the city of Oulu, and city planners and the city planning director of Oulu have been assisting and supervising the process of this thesis. I also consulted parties such as the Public Transportation Design Department of Oulu, Serum Architects who designed a schematic plan for the boulevard, as well as the Department of City Planning of Helsinki. The rest of the sources I used for the research part are mainly national and international publications, research data, statistics, articles, and climate data programmes. I constructed all sections of this thesis to begin with a general view of a topic and keep narrowing down to more specific details. The goal of this project was to research opportunities and restrictions for boulveradisation, especially ones specific to Oulu, and turn them into concrete examples in terms of urban design. I did that via comparing existing boulevard projects to the conditions provided in Oulu, such as its Nordic location, population, history and predicted future development. I designed an example model for a city block along the Alppila Boulevard by selecting design principles proven successful by boulevardization projects and studies, and using urban design methods practiced in Oulu. The design is not meant to be directly implemented as such onto the future boulevard, but to demonstrate as many design concepts as possible in one cropped area of the boulevard. In addition to the city block model, I provided an overall schematic plan for an ensemble of six city blocks alongside the boulevard to express how the blocks join with the street and with each other, how routes, a network of green areas, and parking units are situated and how shadows are casted from the buildings. I chose one of the six blocks for further inspection and a more detailed design. The single block design demonstrates for example how the shape of the buildings and facades could be designed to minimize noise and air pollution and maximize day light and variation in views. Another focus area of the more detailed block design is on the connection between building facades and the street, alias where the pedestrian urban space is created. The aim of the specific city block design is to make its elements easily utilizable for other blocks along the boulevard. I chose the group of the six blocks for further inspection for the following reasons. The construction of the new boulevard is to be commenced from two key points: around a main plaza and the south end, where these blocks are located, and which acts as a gateway to the whole boulevard. The chosen six blocks had many complications to them, such as the fact that they are approached via an underpass from the south, they lay next to a lot of crossing traffic, and are located near train tracks. These problems were not yet addressed in the schematic plan composed by Serum Architects, therefore they offered crucial problem solving to be done in this thesis. The chosen design area also contains most of the important urban elements that are repeated along the boulevard. This includes public transportation stops, a new bike route, a supermarket, a parking building and a gas station. Thus, the design area offers many key design concepts for further planning and construction of the boulevard, whereas it also leaves room for creativity with its implementation

Koulutuksellisen tasa-arvon kasvatustieteelliset perusteet ja tavoittelu Suomen koulutuspolitiikassa

Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan koulutuksellista tasa-arvoa Suomen koulutuspolitiikassa sekä sen kasvatustieteellisiä perusteita. Koulutuksellinen tasa-arvo on keskeinen koulutuspolitiikan tavoite. Kuitenkin koulutuksellisen tasa-arvon ja sen tavoitteiden määrittely ovat usein puutteellista. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on käsitellä moniulotteista koulutuksellisen tasa-arvon käsitettä ja siinä tapahtuvia muutoksia, joiden huomioimatta jättäminen voi johtaa vajavaiseen tasa-arvotyöhön koulutuksessa. Tutkielma on teoreettinen tarkastelu siitä, mitä koulutuksellisella tasa-arvolla tarkoitetaan, miten sen tavoittelua voidaan perustella kasvatusteorioiden pohjalta, ja miten sen tavoittelu on muuttunut Suomen koulutuspolitiikassa ajan saatossa. Ensimmäisenä tarkastellaan tasa-arvoa ja sen lähikäsitteitä yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta suhteessa koulutukseen. Tutkielmassa hyödynnetään intersektionaalista näkökulmaa, mikä mahdollistaa koulutusmahdollisuuksiin vaikuttavien tekijöiden laajemman tarkastelun. Käsitteiden erittely paljastaa koulutuksellisen tasa-arvon moninaisen ja muuttuvan luonteen, minkä vuoksi yleisen määritelmän sijaan tarkastellaan erilaisia tasa-arvon määritelmiä ja tavoitteita sekä tuodaan esiin keinoja erinäisten tasa-arvonäkemysten arvioimiseksi. Seuraavaksi tarkastellaan kasvatusteorioiden perusteita koulutukselliselle tasa-arvolle. Osiossa käsitellään sivistyskykyisyyttä, koulutuksen taloudellisia teorioita sekä sosialisaatiota. Näistä etenkin sivistyskykyisyyteen liittyvillä teorioilla on noustu puolustamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja oikeutta koulutukseen. Koulutuksen taloudellisista teorioista käsitellään erityisesti inhimillisen pääoman teorian ja siivilöintiteorian antamia perusteita ja haasteita koulutukselliselle tasa-arvolle. Sosialisaatiota puolestaan tarkastellaan, koska se on tärkeässä osassa yhteiskunnan uusintamisessa ja demokratialle tärkeiden arvojen välittämisessä, joiden joukkoon tasa-arvokin yleensä länsimaissa lasketaan. Viimeisenä tarkastellaan näiden teoreettisten käsitteiden ja kasvatusteorioiden siirtymistä käytäntöön ja koulutuksellisen tasa-arvon keskeisiä historiallisia vaiheita koulutuspolitiikassa. Koulutuksellisen tasa-arvon määritelmä ja perustelut ovat vaihdelleet eri aikakausina. Koulutuksellisen tasa-arvon tavoite ja keinot ovat vähitellen laajentuneet huomioimaan yhä moninaisemman ryhmän tarpeita ja edistysaskelia koulutuksellisen tasa-arvon suhteen on otettu. Toisaalta saavutettuja etuja on myös menetetty ja uusia haasteita ilmaantunut yksilöpainotteisen, kilpailua ja tehokkuutta korostavan koulutuspolitiikan myötä. Lopuksi tehdään vielä katsaus nykyajan lupaavaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiskeinoon, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin

Sukupuolen mukainen segregaatio ja sitä tukevia käytänteitä peruskoulussa

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on rakentaa kattava kuva sukupuolen mukaisesta segregaatiosta Suomessa ja siihen vaikuttavista peruskoulujen käytännöistä. Työssä perehdytään myös peruskouluihin kohdistettuihin hankkeisiin, joilla segregaatiota on pyritty purkamaan. Kandidaatintyö on suoritettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona on käytetty erityisesti suomalaisia tutkimuksia, sillä työ tarkastelee Suomen työmarkkinoita ja koulutusta. Varsinainen aiheiden käsittely on jaoteltu kolmeen kappaleeseen. Ensin työssä perehdytään sukupuolen käsitteeseen ja sen rakentumiseen sukupuolentutkimuksen piirissä tehtyjen tutkimusten valossa. Kappaleessa tarkastellaan myös koulun tehtävää identiteetin ja sukupuolen rakentamisessa ja sosialisaation vaikutusta näihin. Sukupuolen käsitteen jälkeen selvennetään segregaation käsite, sukupuolen mukaisen segregaation nykytilanne Suomessa, sekä esitellään teorioita siihen vaikuttavista tekijöistä. Segregaatioon vaikuttavista tekijöistä kouluaikana vaikuttaa erityisesti sosialisaatio, sekä nuorten koulutusvalintoihin vaikuttavat tekijät. Viimeisenä tarkastellaan tarkemmin peruskoulun käytäntöjä, jotka voivat tukea erityisesti segregaatiota, sekä hankkeita, joilla niitä on pyritty purkamaan. Sukupuolen mukaisesti jakautuneet työmarkkinat ja koulutusalat ovat pysyneet Suomen ongelmana sitkeästi. Vahvimmillaan jakautuminen ilmenee heti peruskoulun jälkeisissä koulutusvalinnoissa. Piiloisia käytäntöjä löytyy sekä koulun virallisesta puolesta, että suunnitellun opetuksen ohessa. Segregaatioon koulutuksessa ja työelämässä vaikuttaa peruskoulussa rakentuneet sukupuolittuneet erottelut, toimintamallit ja käsitykset yhdessä koulutusvalintoihin vaikuttavien tekijöiden kanssa. Niiden purkamiseksi on tehty useita projekteja, joiden tulokset ovat jääneet usein lyhytaikaisiksi. Lyhyiden hankkeiden sijaan sukupuolittuneita rakenteita tulisikin purkaa jatkuvasti koulun arjessa. Tämä onnistuu kouluttamalla opettajia ja opinto-ohjaajille sukupuolitietoisempaa otetta sekä huolellisesti toteutetuilla tasa-arvosuunnitelmilla

Evaluation of Innotrac Aio! Second-Generation Cardiac Troponin I Assay: The Main Characteristics for Routine Clinical Use

The availability of a simple, sensitive, and rapid test using whole blood to facilitate processing and to reduce the turnaround time could improve the management of patients presenting with chest pain. The aim of this study was an evaluation of the Innotrac Aio! second-generation cardiac troponin I (cTnI) assay. The Innotrac Aio! second-generation cTnI assay was compared with the Abbott AxSYM first-generation cTnI, Beckman Access AccuTnI, and Innotrac Aio! first-generation cTnI assays. We studied serum samples from 15 patients with positive rheumatoid factor but with no indication of myocardial infarction (MI). Additionally, the stability of the sample with different matrices and the influence of hemodialysis on the cTnI concentration were evaluated. Within-assay CVs were 3.2%–10.9%, and between-assay precision ranged from 4.0% to 17.2% for cTnI. The functional sensitivity (CV = 20 %) and the concentration giving CV of 10% were approximated to be 0.02 and 0.04, respectively. The assay was found to be linear within the tested range of 0.063–111.6 μ g/L. The correlations between the second-generation Innotrac Aio!, Access, and AxSYM cTnI assays were good (r coefficients 0.947–0.966), but involved differences in the measured concentrations, and the biases were highest with cTnI at low concentrations. The second-generation Innotrac Aio! cTnI assay was found to be superior to the first-generation assay with regard to precision in the low concentration range. The stability of the cTnI level was best in the serum, lithium-heparin plasma, and lithium-heparin whole blood samples (n = 10 , decrease < 10 % in 24 hours at +20°C and at +4°C. There was no remarkable influence of hemodialysis on the cTnI release. False-positive cTnI values occurred in the presence of very high rheumatoid factor values, that is, over 3000 U/L. The 99th percentile of the apparently healthy reference group was ≤ 0.03   μ g/L. The results demonstrate the very good analytical performance of the second-generation Innotrac Aio! cTnI assay

”Tuntuu kuin kukaan ei uskaltaisi kysyä tai edes puhua mitään.”:6.-luokkalaisten kokemuksia alakoulun seksuaalikasvatuksesta

Tiivistelmä. Seksuaalisuus on luonnollinen osa jokaista ihmistä, ja se kulkee mukanamme syntymästä kuolemaan. Seksuaalisuus ilmenee lukemattomilla eri tavoilla kuten ajatuksina, sanoina, tekoina ja uteliaisuutena. Seksuaalioikeuksien mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus seksuaalikasvatukseen. Seksuaalikasvatukseen kuuluu esimerkiksi kehon toiminnan ymmärtäminen, tunne- ja ihmissuhdetaitojen harjoitteleminen, sekä omien ja muiden rajojen tunnistaminen. Pienten lasten kohdalla puhutaan usein kehotunnekasvatuksesta. Koulu on yksi virallisen seksuaalikasvatuksen toteuttaja, ja seksuaalikasvatus näkyy valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa niin opetussuunnitelman yleisessä osassa, kuin myös ympäristöopin sisällöissä. Tämän laadullisen tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten alakoulun seksuaalikasvatus on näyttäytynyt 6. vuosiluokan oppilaille, ja saada sitä kautta eväitä opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Tutkimukseen osallistui 72 oppilasta, neljältä eri luokalta, ja kahdesta eri koulussa. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kevään 2023 aikana ja analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Oppilaiden kokemukset alakoulun seksuaalikasvatuksesta olivat vaihtelevia. Valtaosa piti seksuaalikasvatusta tärkeänä ja hyödyllisenä. Oppilaat olivat saaneet tietoa erityisesti murrosiästä, sukuelimistä, tunteista, ihmissuhteista ja sukupuolesta. Tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että lähes puolet oppilaista kaipasivat jostain seksuaalikasvatuksen aihealueesta lisää tietoa. Lisää tietoa haluttiin muun muassa tunne- ja ihmissuhdetaidoista, seksuaalisesta toiminnasta sekä murrosiästä. Koululla nähtiin olevan tärkeä rooli virallisena seksuaalikasvattajana, mutta oppilaat eivät tuloksien perusteella käänny koulun puoleen tietoa hakiessaan. Koulu nähtiinkin vähiten mieluisimpana tiedonvälittäjänä mieltä askarruttavissa kysymyksissä. Hieman yli puolet oppilaista ilmoittivat, että asioiden käsitteleminen luokassa oli vaivaannuttavaa. Avoimissa vastauksissakin käy ilmi, että useilla oppilailla on negatiivisia kokemuksia koulun seksuaalikasvatuksesta. Oppilaat toivoivat, että seksuaalikasvatusta antaisi joku muu kuin oma opettaja, ja että oppitunnilla olisi vain puolikas luokka kerrallaan. Työskentelytapoina oppilaat suosivat pieniä ryhmiä, ja suosittuja opetusmenetelmiä olivat videon katsominen sekä anonyymit kysymykset. Tulosten perusteella oppilaat tulisi ottaa vahvemmin osaksi opetuksen suunnittelua, jotta kokemukset seksuaalikasvatuksesta voisivat olla positiivisempia. Lisäksi opettajien ammattitaitoa tukemalla voidaan edistää laadukkaan seksuaalikasvatuksen toteutumista koulussa

Seksuaalikasvatuksen opetuksen haasteet peruskoulussa

Tiivistelmä. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on selvittää minkälaisia haasteita peruskoulun seksuaalikasvatuksen opetus pitää sisällään. Olemme kiinnostuneita niistä tekijöistä, jotka vaikeuttavat osaltaan seksuaalikasvatuksen opetusta ja sitä kautta myös sen onnistumista. Tutkielma sisältää katsauksen aiempaan tutkimukseen ja myös pienen aineiston, joka koostuu viidestä ajankohtaisesta kasvattajille suunnatuista seksuaalikasvatuksen oppaista. Katsauksen tarkoituksena on luoda kattava, mutta napakka yleiskuva siitä, mitä on jo tutkittu ja minkälaisia haasteita aiemmista tutkimuksista on noussut esiin. Oppaiden analysointiin valitsimme menetelmäksi aineistolähtöisen sisällönanalyysin, jonka avulla ryhmittelemme oppaista vahvimmin esille nousseet haasteet. Lopuksi arvioimme, minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä aiemmista tutkimuksista ja oppaista nousi. Noudatimme hyvien tutkimuskäytäntöjen perusperiaatteita ja pyrimme varmistamaan tutkielmamme luotettavuuden ja eettisyyden tekemällä koko tutkimusprosessimme ja siihen liittyvät valinnat hyvin läpinäkyväksi. Tutkielmamme tuloksista käy ilmi, että seksuaalikasvatuksen opetukseen liittyy useita eri haasteita, jotka koskevat niin opettajia kuin oppilaitakin. Mediaa, yksilöllisyyttä ja ikätasoisuutta korostettiin oppaissa, mutta tutkimuksissa ne jäivät muutamien mainintojen varaan. Tutkimuksissa puolestaan korostui myös oppilaiden näkemykset ja toiveet, kun taas oppaissa fokus oli enemmän kasvattajan päädyssä. Nolostuttava ja intiimi aihe, seksuaalikasvatuksen ajoitus sekä sisällöt, opettajan heikko osaaminen, oppilaiden taustat ja ikätasoisuus sekä yhteistyö olivat taas haasteita, mitä käsiteltiin niin tutkimuksissa kuin oppaissakin. Johtopäätöksenä voisi todeta tutkimuksista nousseiden haasteiden olevan melko hyvin linjassa oppaissa mainittuihin haasteisiin, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Seksuaalikasvatus vaatii onnistuakseen oikea-aikaisuutta, suunnitelmallisuutta sekä oppilaiden tuntemista ja huomioon ottamista niin erilaisten taustojen, tietotarpeiden kuin kehitystasojenkin osalta. Sen tulisi olla riittävää, monipuolista, myönteistä sekä sensitiivistä. Seksuaalikasvatukseen tulisi mielestämme laatia yleisiä linjauksia, jotka määrittelisivät tarkemmin sitä, miten seksuaalikasvatusta kouluissa tulisi toteuttaa, ja lisäksi luokanopettajan koulutukseen olisi ehdottomasti hyvä sisällyttää enemmän aiheeseen liittyviä opintoja. Tällä hetkellä laadukas seksuaalikasvatus näyttää olevan opettajan oman mielenkiinnon ja paneutuneisuuden varassa

Usefulness of Post-coronary Dilation to Prevent Recurrent Myocardial Infarction in Patients Treated With Percutaneous Coronary Intervention for Acute Coronary Syndrome (from the BASE ACS Trial)

Stent underexpansion is associated with worse outcome after stent implantation. Whether post-dilation (PD) improves outcome in patients with acute coronary syndrome (ACS) remains unclear. We performed post hoc analysis of outcome in patients from the BASE ACS (A prospective randomized comparison of titanium-nitride-oxide-coated bioactive stents with everolimus-eluting stents in acute coronary syndrome) trial who underwent PD versus those who did not. The BASE ACS trial randomized 827 patients (1:1) with ACS to receive either titanium-nitride-oxide coated bioactive stents or everolimus-eluting stents. The primary end point was major adverse cardiac events (MACE): a composite of cardiac death, nonfatal myocardial infarction (MI), or ischemia-driven target lesion revascularization. Follow-up was planned at 12 months and yearly thereafter for up to 7 years. Of 827 patients enrolled in the BASE ACS trial, 357 (43.2%) underwent PD. Median follow-up duration was 5 years. Patients who, underwent PD had less frequent nonfatal MI events at long-term follow-up, compared with those who did not (4.5% vs 8.5%, respectively, p = 0.02). The rates of MACE (15.7% vs 15.1%, respectively, p = 0.81), and the other endpoints, were not significantly different (p >0.5 for all). The results were consistent in propensity score matched analysis (270 pairs). In patients treated with bioactive stents, those who underwent PD had a trend for a fewer nonfatal MI events (p = 0.076). Comparably, in patients treated with everofimus-eluting stents, MACE and all the individual end points were comparable (p >0.5 for all). In conclusion, patients treated with early percutaneous coronary intervention for ACS who underwent PD had less frequent nonfatal MI events at long-term follow-up, compared with those who did not; MACE rates were not significantly different. (C) 2016 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe

Increased B-Type Natriuretic Peptide Concentration Is Associated with Reduced Coronary Vasoreactivity in Patients with Dilated Cardiomyopathy but Not in Healthy Young Subjects

Background/Aims. Natriuretic peptides are associated with the cardiovascular disease risk under a range of different circumstances. However, less is known about whether this association is found also in young healthy subjects. Methods. 9 patients with dilated cardiomyopathy and 26 healthy young subjects were studied. The myocardial blood flow measurements were performed basally and during adenosine infusion using PET. Results. S-proBNP concentrations were significantly higher (2153 ± 1964 versus 28 ± 17 ng/L, P = .000002) and adenosine-stimulated flow lower (1.6 ± 0.8 versus 3.6 ± 1.1 mL·g−1·min−1, P = .00001) in patients with dilated cardiomyopathy when compared to healthy subjects. S-proBNP concentration was inversely associated with adenosine stimulated flow in patients with dilated cardiomyopathy (r = −0.75, P = .019) but not in healthy subjects (r = −0.06, P = .84). Conclusions. Natriuretic peptides are inversely associated with coronary vasoreactivity in patients with dilated cardiomyopathy but not in healthy young subjects. Since reduced coronary vasoreactivity seems to be one of the earliest abnormalities in the development of coronary artery disease, this might indicate that natriuretic peptides are not predictor of cardiovascular disease risk in healthy young subjects

Assessing the threat of toxic contaminants to early marine survival of Chinook salmon in the Salish Sea

Human development of the Salish Sea has resulted in loss and modification of salmonid habitats, including reduced habitat quality due to contaminant inputs, particularly in the lower reaches of rivers and estuaries of the central Puget Sound. Chemical contaminants released into the Salish Sea from anthropogenic sources can reduce the health and productivity of salmon. Juvenile salmon are exposed to contaminants in freshwater, estuarine, and marine habitats but they are particularly vulnernable as they transition from fresh to saltwater because this life history stage is especially sensitive to stressors that may reduce their early marine survival. Reduced growth and disease resistance have been demonstrated for juvenile Chinook salmon exposed to environmentally relevant contaminant levels; however, synoptic, Puget Sound-wide surveys to assess the extent and magnitude of contaminant exposure are lacking. In this study we measured exposure of juvenile Chinook salmon to chemicals of concern that enter Puget Sound via stormwater, wastewater treatment facilities, atmospheric deposition to marine waters, and groundwater. During the spring and summer of 2013, outmigrating fish were sampled from the river mouthes and two adjacent marine shorelines at each of five Puget Sound river-estuary systems: Skagit, Snohomish, Green/Duwamish, Puyallup/Hylebos, and Nisqually. We (1) report the extent and magnitude of exposure, (2) compare exposure in outmigrants across five major river-estuary systems, and (3) evaluate potential effects on marine survival. Results will be used to establish a time series of contaminant conditions in juvenile Chinook salmon to measure the effectiveness of current toxics reductions strategies and actions, inform future pollution reduction efforts, and enhanced recovery of Chinook salmon