Tiivistelmä. Diplomityö, Alppilanbulevardi — Suunnittelukonsepteja Kemintien bulevardisoinnille, rakentuu kahdesta osasta: teoreettisesta tutkimustyöstä ja konkreettisesta suunnittelutehtävästä. Tutkimusosassa käyn läpi Kemintien bulevardisoinnin taustaa ja aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja kirjallisuutta. Teoreettisessa osassa vedettyjä johtopäätöksiä sovelletaan korttelisuunnitelmaesimerkkiin työn suunnitteluosassa. Työn toimeksianto tuli Oulun kaupungilta ja diplomityön kehitystä ovat olleet mukana opastamassa Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja ja kaavoitusarkkitehdit. Tutkimusvaiheessa konsultoin myös muun muassa Oulun joukkoliikennesuunnitteluosastoa, Alppilanbulevardin kaavarungon laatineita Serum arkkitehteja, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoa ja muita bulevardisuunnitteluun liittyvien alojen asiantuntijoita. Muuten tutkimustyön lähteet olen koonnut erinäisistä julkaisuista, tutkimuksista, tilastoista, artikkeleista ja ilmastoseurantaohjelmista.
Työn tavoitteena on tutkia bulevardisoinnille asetettuja mahdollisuuksia ja rajoitteita keskittyen Oulun ominaispiirteisiin. Teoriaosuudessa tutustun muun muassa Helsingin bulevardisointihankkeisiin ja pyrin erittelemään, miten pohjoinen sijainti, paikallinen väestö ja Oulun historia sekä kehityssuunta vaikuttavat Alppilanbulevardin suunnitteluun. Laadin korttelisuunnitelmaesimerkin valikoimalla onnistuneita suunnitteluperiaatteita muiden bulevardihankkeiden esimerkeistä, hyödyntämällä bulevardisointiin liittyviä tutkimustuloksia ja soveltamalla Oulun nykyisiä kaupunkisuunnitelukonsepteja. Korttelisuunnitelmassa ilmennän bulevardisoinnin suunnittelun avaintekijät konkreettisin esimerkein. Korttelisuunnitelmaa ei ole tarkoitettu toteutettavaksi sellaisenaan Alppilanbulevardin varrelle vaan sen tarkoituksena on havainnollistaa mahdollisimman monta suunnittelukonseptia yhdessä esimerkissä.
Suunnitteluosuudessa laadin yleissuunnitelman kuuden korttelin alueesta, jossa tutkin muun muassa kortteleiden liittymistä katutilaan ja toisiinsa, rakennusten massoittelua, varjoalueiden muodostumista, reittien, viheralueiden, palveluiden ja pysäköintilaitosten sijoittumista. Valitsin yleissuunnitelman alueesta yhden korttelin tarkempaa tarkastelua ja mallintamista varten. Korttelisuunnitelmassa tutkin rakennuksen muotokieltä muun muassa melunvaimennuksen, näkymien ja auringonvalon optimoimisen kannalta. Tarkemmassa korttelitutkielmassa keskityn myös erityisesti katutilan ja rakennusten julkisivun liitokseen. Tarkoituksena on, että korttelimallia voidaan käyttää lähtökohtana kaikissa kortteleissa bulevardin varrella, poimimalla parhaiten sopivat elementit korttelin paikasta ja käytöstä riippuen.
Valitsin suunnitteluosion korttelialueen bulevardin eteläpäädystä, koska paikalla on tärkeä rooli bulevardilla ja siihen sisältyy useita tutkimusosassa käsittelemiäni suunnittelukonsepteja. Bulevardin rakentaminen on tarkoitus aloittaa keskusaukion ympäriltä, sekä eteläpäädystä ja jatkua muuttovirran vaatiessa. Valittu korttelialue toimii myös koko alueen porttina. Korttelialueella on paljon ongelmakohtia, kuten risteävät liikennevirrat ja epäedullinen saapuminen etelästä Bertel Jungin tien ja junaradan ylikulkusiltojen alta. Näitä ongelmia ei ole selvitetty kaavarunkomallissa, joten niiden ratkaiseminen nostaa työn arvoa. Korttelialueeseen sisältyy myös paljon tärkeitä elementtejä, jotka toistuvat bulevardin varrella, kuten julkisen liikenteen pysäkit, pyöräbaana, päivittäistavarakauppa, pysäköintilaitos ja huoltoasema. Täten valitun alueen suunnittelu tarjoaa paljon avainelementtejä bulevardin jatkosuunnittelulle kuten asemakaavan laatimiselle ja rakennussuunnittelulle.Alppila Boulevard : design concepts for the boulevardization of Kemintie. Abstract. The thesis, Alppila Boulevard — Design Concepts for the Bouldevardization of Kemintie, consists of theoretical research work and a concrete design project. The theoretical part includes research on the concept, studies, and existing projects of boulevardization as well as introducing which elements lead to the decision to boulevardize Kemintie. The design part utilizes the conclusions drawn in the research part to create a model of a city block along Alppila Boulevard. The thesis topic was assigned by the city of Oulu, and city planners and the city planning director of Oulu have been assisting and supervising the process of this thesis. I also consulted parties such as the Public Transportation Design Department of Oulu, Serum Architects who designed a schematic plan for the boulevard, as well as the Department of City Planning of Helsinki. The rest of the sources I used for the research part are mainly national and international publications, research data, statistics, articles, and climate data programmes. I constructed all sections of this thesis to begin with a general view of a topic and keep narrowing down to more specific details.
The goal of this project was to research opportunities and restrictions for boulveradisation, especially ones specific to Oulu, and turn them into concrete examples in terms of urban design. I did that via comparing existing boulevard projects to the conditions provided in Oulu, such as its Nordic location, population, history and predicted future development. I designed an example model for a city block along the Alppila Boulevard by selecting design principles proven successful by boulevardization projects and studies, and using urban design methods practiced in Oulu. The design is not meant to be directly implemented as such onto the future boulevard, but to demonstrate as many design concepts as possible in one cropped area of the boulevard.
In addition to the city block model, I provided an overall schematic plan for an ensemble of six city blocks alongside the boulevard to express how the blocks join with the street and with each other, how routes, a network of green areas, and parking units are situated and how shadows are casted from the buildings. I chose one of the six blocks for further inspection and a more detailed design. The single block design demonstrates for example how the shape of the buildings and facades could be designed to minimize noise and air pollution and maximize day light and variation in views. Another focus area of the more detailed block design is on the connection between building facades and the street, alias where the pedestrian urban space is created. The aim of the specific city block design is to make its elements easily utilizable for other blocks along the boulevard.
I chose the group of the six blocks for further inspection for the following reasons. The construction of the new boulevard is to be commenced from two key points: around a main plaza and the south end, where these blocks are located, and which acts as a gateway to the whole boulevard. The chosen six blocks had many complications to them, such as the fact that they are approached via an underpass from the south, they lay next to a lot of crossing traffic, and are located near train tracks. These problems were not yet addressed in the schematic plan composed by Serum Architects, therefore they offered crucial problem solving to be done in this thesis. The chosen design area also contains most of the important urban elements that are repeated along the boulevard. This includes public transportation stops, a new bike route, a supermarket, a parking building and a gas station. Thus, the design area offers many key design concepts for further planning and construction of the boulevard, whereas it also leaves room for creativity with its implementation
