Katsaus sisätilojen PM2,5- ja PM10-hiukkasista Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Katsauksessa kootaan asuntojen, koulujen, päiväkotien ja toimistojen sisäilman pienhiukkasille (PM2,5; aerodynaaminen halkaisija alle 2,5 µm) ja hengitettäville hiukkasille (PM10; aerodynaaminen halkaisija alle 10 µm) altistumiseen liittyviä tietoja erityisesti Suomesta ja muista Pohjoismaista. Hiukkaslähteiden ja -pitoisuuksien sekä niihin vaikuttavien tekijöiden lisäksi käydään läpi hiukkasten terveysvaikutukset sekä toimenpiderajat ja ohjearvot sisäilman hiukkasille. Lisäksi esitetään hiukkaspitoisuuden mittaamisessa huomioon otettavia seikkoja ja pohditaan asumisterveysasetuksen (545/2015) ja sen soveltamisohjeen (osat I ja III) (Valvira 2016) päivitystarvetta sisäilman hiukkasten osalta. Hengitysilmassa olevat hiukkaset voivat aiheuttaa terveyshaittoja niin lyhyen kuin pitkäaikaisen altistumisen seurauksena. Kodeissa sisäilman pienhiukkasten tärkeimpiä lähteitä ovat ulkoilma, ruuanlaitto ja erilaiset palamisprosessit kuten tupakointi, puunpoltto ja kynttilöiden poltto. Toimistoille ominaisia hiukkasten lähteitä ovat erilaiset laitteet. Eri lähteistä peräisin olevien hiukkasten pitoisuudet vaihtelevat paljon lähteiden voimakkuudesta ja asunnon tai muun tilan ominaisuuksista riippuen. Sisätilojen hiukkasmittauksiin on olemassa kansainvälinen standardi. Se määrittelee sisäilman PM2,5- massapitoisuuden mittaamisessa käytettävät välineet ja menetelmät, joita voidaan soveltaa myös PM10-pitoisuudelle. Asumisterveysasetuksen hiukkasmittauksia varten suositellaan validoimaan pienikokoisempia ja hiljaisempia sisätilojen mittauksiin soveltuvia hiukkaskeräimiä. Olisi hyvä tarkastella myös asumisterveysasetuksen toimenpiderajoja uudelleen uusimman tutkimustiedon valossa. Mittausjärjestelyistä suositellaan tehtäväksi ohje, jotta mittaukset tulisivat tehdyksi yhdenmukaisesti kaikkialla Suomessa ja tulokset olisivat luotettavasti verrattavissa asumisterveysasetuksen toimenpiderajoihin

Kuopion katupölytutkimus 2019 : Hankkeen loppuraportti

Katupöly on vuodesta toiseen erityisesti keväällä esiintyvä ongelma, joka syntyy, kun talven aikana renkaiden alla jauhautunut tien asfalttipinnan materiaali ja hiekoitushiekka nousevat lyhyessä ajassa kaupunki-ilmaan teiden pintojen kuivuttua lumen ja jään sulamisen jälkeen. Katupölystä aiheutuu ympäristö- ja viihtyvyyshaittojen lisäksi myös terveyshaittoja, kun erityisesti vilkkaiden teiden ja katujen varsilla liikkujat altistuvat ympäröivässä ilmassa olevalle pölylle. Terveyshaitoille alttiimpia ovat pienet lapset, allergikot ja astmaa sairastavat. Uusimmat tutkimustulokset osoittavat haittoja myös kroonisia sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kävelijän altistumista Kuopion keskustassa ja sen läheisyydessä olevilla kevyenliikenteen väylillä. Kävelijän altistumista mitattiin kevään katupölykauden aikana maalis huhtikuussa 2019, sitä seuranneen runsaan puhdistavan sadejakson jälkeen toukokuussa 2019 ja siitepölykauden jälkeen syyskuussa 2019. Kävelijän altistumispitoisuuksia verrattiin myös kaupungin kiinteiden mittausasemien tuloksiin

Kävelijän altistuminen katupölylle Helsingissä : Hankkeen loppuraportti

Katupöly on erityisesti keväisin esiintyvä ongelma, kun talven aikana lumen ja jään alle kertynyt pöly pääsee teiden ja pientareiden kuivuttua vapautumaan hengitysilmaan. Vallitsevat sääolosuhteet, kuten tuulisuus ja sateisuus, mutta lisäksi muun muassa liikenteen määrä, ajonopeudet ja tien pinnalla olevan pölyn määrä vaikuttavat ilmaan nousevien hiukkasten pitoisuuksiin. Katupölystä aiheutuu ympäristö-, viihtyvyys ja terveyshaittoja. Yleisimmin esiintyvien ärsytysoireiden ja lievien hengityselinoireiden lisäksi katupöly aiheuttaa myös vakavampia terveyshaittoja, kuten sairauskohtauksia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kävelijän altistumista hengitettäville hiukkasille, karkeille hengitettäville hiukkasille, pienhiukkasille ja mustalle hiilelle Helsingin keskustassa ja sen lähialueilla kevyen liikenteen väyliä pitkin liikuttaessa maalis-huhtikuussa 2021. Lisäksi kävelijän altistumispitoisuuksia verrattiin kaupunkialueella sijaitsevien ilmanlaadun mittausasemien pitoisuustasoihin

Eri ympäristömelulähteiden häiritsevyys Suomessa

Tieliikennemelulle altistuu enemmän ihmisiä kuin muille ympäristömelun lähteille, ja tieliikenne korostuu usein ympäristömelun haittoja koskevassa keskustelussa. Tieliikenne on kuitenkin vain yksi monista ympäristömelun lähteistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ensimmäistä kertaa koko Suomen kattavassa aineistossa sitä, kuinka yleistä eri ympäristömelulähteiden kokeminen häiritseväksi on arkielämässä

Ilmastonmuutos ja vesihuolto - varautuminen ja terveysvaikutukset

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin myös Suomessa säähän ja ilmastoon, esimerkkeinä lämpötilan nouseminen, sateisuuden lisääntyminen, muutokset sään vuodenaikaisvaihtelussa ja äärevien sääilmiöiden yleistyminen. Sään tiedetään vaikuttavan monin tavoin vesihuoltoon. Monet ennustetuista muutoksista voivatkin aiheuttaa ongelmia talousveden valmistuksessa käytettävän raakaveden laadussa tai vedenjakelussa, ja siten lisätä juomaveteen liittyviä terveysriskejä. Suomessa on toistaiseksi kiinnitetty vain vähän huomiota vesihuollon kautta välittyviin ilmastonmuutoksen terveysriskeihin. Ilmastopaneelin rahoittamassa hankkeessa ”Ilmastonmuutos ja vesihuolto: varautuminen ja terveysvaikutukset” (2017 –2019) pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva ilmastonmuutoksen merkityksestä vesihuollolle Suomessa. Kokonaiskuvan muodostamisessa hyödynnettiin koti- ja ulkomaista kirjallisuutta. Hankkeeseen sisältyi myös vesihuoltolaitoksille suunnattu kyselytutkimus, jonka avulla pyrittiin selvittämään muun muassa sitä, millaisia ongelmia sää aiheuttaa vesihuollolle tällä hetkellä, millaisena ongelmana ilmastonmuutos nähdään, ja miten muutokseen on varauduttu. Lisäksi hankkeessa arvioitiin ekonometrisesti vesihuoltoon liittyvien terveyshaittojen ja toisaalta niihin varautumisen aiheuttamia kustannuksia. Ilmastonmuutoksen hillintätoimet ovat tärkeä osa ilmastonmuutoksen ja vesihuollon kokonaisuutta ja kustannuksia, mutta niitä ei ole käsitelty tässä raportissa. Muuttuva ilmasto vaikuttaa myös raakaveden saatavuuteen sekä jätevesihuoltoon, mutta jätevesihuolto on rajattu tämän hankkeen ulkopuolelle ja saatavuutta on käsitelty vain kyselyaineistoon liittyen. Hankkeen tuottamat tiedot edistävät osaltaan sopeutumista ilmastonmuutokseen vesisektorilla.nonPeerReviewe

Tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutukset terveyteen

Tuulivoimalat tuottavat laajakaistaista ääntä, joka sisältää myös pieniä taajuuksia. Alle 20 Hz:n taajuisia ääniä kutsutaan sopimusluonteisesti infraääneksi. Infraääntä esiintyy yhdessä kuultavan äänen kanssa kaikkialla luonnossa ja rakennetuissa ympäristöissä. Infraäänet eivät yleensä ole kuultavissa tavanomaisilla ympäristössä esiintyvillä tasoill