Tieliikennemelulle altistuu enemmän ihmisiä kuin muille ympäristömelun lähteille, ja tieliikenne korostuu usein ympäristömelun haittoja koskevassa keskustelussa. Tieliikenne on kuitenkin vain yksi monista ympäristömelun lähteistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ensimmäistä kertaa koko Suomen kattavassa aineistossa sitä, kuinka yleistä eri ympäristömelulähteiden kokeminen häiritseväksi on arkielämässä

Lanki, Timo

Taimisto, Pekka

Tiittanen, Pekka

Turunen, Anu

Yli-Tuomi, Tarja

Finnish

Julkari

Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. vsk.48Suomessa eri ympäristömelulähteiden häiritsevyyttä on selvitetty aiemmin ainakin Helsingin kaupungin melun-torjunnan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä (Haahla ja Heinonen-Guzejev 2012; Leppänen 2017). Asukaskyselyiden perusteella helsinkiläisiä häiritsee ylei-simmin auto- tai tieliikennemelu, raken-nustöiden melu, kunnossapito- ja jakelulii-kenteen melu sekä lähinaapureiden melu. Yöaikaan naapurimelu koetaan lähes yhtä yleisesti häiritseväksi kuin tieliikennemelu. Vastaavanlaisia havaintoja on tehty myös esimerkiksi Iso-Britanniassa, Saksassa ja Hollannissa (Notley ym. 2014; World Health Organization 2018). Tämän selvityksen tavoitteena oli hyö-dyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämää koko Suomen kattavaa kysely-aineistoa ja arvioida ensimmäistä kertaa kattavasti, miten yleisesti tavallisimmat ym-päristömelulähteet häiritsevät suomalaisia. Anu Turunen1, Pekka Tiittanen1, Tarja Yli-Tuomi1, Pekka Taimisto1, Timo Lanki1,2,3   1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Kuopio 2 Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Kuopio 3 Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen laitos, KuopioEri ympäristömelulähteiden  häiritsevyys SuomessaTieliikennemelulle altistuu enemmän ihmisiä kuin muille ympäristömelun lähteille, ja tieliikenne korostuu usein ympäristömelun haittoja koskevassa keskustelussa. Tieliikenne on kuitenkin vain yksi monista ympäristömelun lähteistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ensimmäistä kertaa koko Suomen kattavassa aineistossa sitä, kuinka yleistä eri ympäristömelulähteiden kokeminen häiritseväksi on arkielämässä.Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. vsk. 49Oleskelun ja erityisesti unen häiriintyminen oli keskeisessä roolissa ympäristömelun hyvinvointi- ja terveysvaikutuksissa. Toi-sena tavoitteena oli saada arvio siitä, miten yleisesti suomalaiset arvioivat itsensä me-luherkiksi. Kokemus meluherkkyydestä on olennainen melun hyvinvointi- ja terveys-vaikutusten syntymisessä, koska meluherk-kyys määrittelee sen, kuinka häiritsevänä yksilö melun kokee sekä miten herkästi ja voimakkaasti yksilö ja hänen elimistönsä reagoi meluun. Meluherkkyys on osin perin-nöllinen ja varsin pysyvä persoonallisuuden piirre ja sen yleisyys vaihtelee määrittely-tavan ja väestön mukaan.KyselyaineistotTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH, syksystä 2017 alkaen Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSote) sisälsi vuonna 2015 kysymyksiä ympäristömelusta vastaajien elinympäris-tössä. ATH-tutkimuksen kohdeväestönä olivat 20 vuotta täyttäneet suomalaiset. Poiminta toteutettiin satunnaisotantana koko Suomen väestön kattavasta Väestöre-kisterikeskuksen rekisteristä. Otokseen poi-mittiin 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä kak-sinkertaisella poimintatodennäköisyydellä tarpeeksi suuren otoskoon takaamiseksi myös vanhemmissa ikäryhmissä. Otosko-ko vuonna 2015 oli 38 000 henkilöä, ja vas-tausaktiivisuus 53 %. Tilastoanalyyseissä käytettiin otanta-asetelman ja vastauskadon huomioivia painokertoimia (Härkänen ym. 2014). Näin ollen tulokset ovat yleistettävissä Suomen 20 vuotta täyttäneeseen väestöön tutkimusvuonna 2015.Tässä selvityksessä ATH-tutkimuksen aineistosta saatuja tuloksia täydennettiin Kuva: Pixabay.Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. vsk.50melukysymysten suhteen kattavamman THL:n vuosina 2015–2016 toteuttaman Pääkaupunkiseudun ympäristöterveysky-selyn tuloksilla. Ympäristöterveyskyselyssä kohdeväestönä olivat 24 vuotta täyttäneet kaupunkilaiset Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Otoskoko oli 16 000 henkilöä ja vastausaktiivisuus 46 %.Oleskelun ja unen häiriintymistä kysyt-tiin ATH-tutkimuksessa kysymyksillä ”Häi-ritsevätkö seuraavat tekijät Teitä tavallisesti arkielämässänne (EI töissä)?” ja ”Häiritsee-kö liikennemelu tavallisesti nukkumistanne kotona (esim. estää nukahtamasta, herät-tää)?”. Kysytyt ympäristömelulähteet olivat tie-, rautatie-, raitiovaunu- ja lentoliikenne, teollisuus ja satamat, lähinaapurit ja muu naapurusto arkielämän häiriintymisen osal-ta ja tie- ja rautatieliikenne unen häiriin-tymisen osalta. Ympäristöterveyskyselyssä vastaavat kysymykset olivat ”Häiritsevät-kö seuraavat melulähteet Teitä (ärsyttävät, häiritsevät keskittymistä yms.) tavallisesti kotonanne sisätiloissa ikkunoiden ollessa kiinni?” ja ”Häiritseekö melu tavallisesti nukkumistanne kotona (esim. estää nu-kahtamasta, herättää)?”. Molemmissa ky-symyksissä ympäristömelulähteet olivat auto-, rautatie-, raitiovaunu- ja lentoliikenne, rakentaminen ja kunnossapitotyöt, lähinaa-purit ja muu naapurusto.Molemmissa kyselyissä vastausasteikko oli viisiportainen. ATH-tutkimuksen ky-selyssä vastausvaihtoehdot oli numeroitu yhdestä viiteen ja vain ääripäille oli annettu sanalliset kuvaukset 1/Ei häiritse lainkaan ja 5/Häiritsee erittäin paljon. Pääkaupunki-seudun ympäristöterveyskyselyssä vastaus-vaihtoehdot olivat sanallisia: ”Ei häiritse lainkaan”, ”Häiritsee vähän”, ”Häiritsee jon-kin verran”, ”Häiritsee paljon” ja ”Häiritsee erittäin paljon”. Tässä selvityksessä luokat 1 ja 2 yhdistettiin luokaksi ”Häiritsee vähän tai ei lainkaan” sekä luokat 4 ja 5 luokaksi ”Häiritsee paljon tai erittäin paljon”. Jatkos-sa tekstissä käytetään sujuvuuden vuoksi ilmaisua ”häiritsee paljon” tai ”koetaan hy-vin häiritseväksi”, kun viitataan luokkaan ”Häiritsee paljon tai erittäin paljon”. Meluherkkyyttä kysyttiin molemmissa kyselyissä kysymyksellä ”Mitä mieltä olette seuraavista itseänne kuvaavista väittämis-tä? Olen meluherkkä.” ATH-tutkimuksen kyselyssä vastausvaihtoehdot oli numeroitu yhdestä viiteen ja ääripäille oli annettu sa-nalliset kuvaukset 1/Täysin samaa mieltä ja 5/Täysin eri mieltä. Ympäristöterveysky-selyssä vastausvaihtoehdot olivat ”Täysin samaa mieltä”, ”Melko samaa mieltä”, ”En samaa enkä eri mieltä”, ”Melko eri mieltä” ja ”Täysin eri mieltä”. Tässä selvityksessä luokat 1 ja 2 yhdistettiin luokaksi ”Täysin tai melko samaa mieltä” sekä luokat 4 ja 5 luokaksi ”Täysin tai melko eri mieltä”. Täy-sin tai melko samaa mieltä olevien katsottiin luokittelevan itsensä meluherkiksi ja täysin tai melko eri mieltä olevien luokittelevan itsensä ei-meluherkiksi.Oleskelun häiriintyminenKoko Suomen kattavassa ATH-tutkimuksen aineistossa 4,8 % vastaajista ilmoitti tielii-kennemelun häiritsevän heitä paljon. Lähes yhtä suuri osuus (4,5 %) vastaajista ilmoitti lähinaapureiden aiheuttaman melun ku-ten puheen ja musiikin häiritsevän paljon. Lentoliikenteen melu häiritsi paljon 1,4 %:ia vastaajista ja rautatie- ja raitiovaunumelu, teollisuuden ja satamien melu sekä muu naapurustomelu kuten koulujen, urheilu-kenttien ja ravintoloiden aiheuttama melu 0,4–1,1 %:ia vastaajista (Taulukko 1). Lisäksi monet vastaajista kokivat useamman kuin yhden ympäristömelulähteen hyvin häirit-seväksi. Esimerkiksi niistä, joita tieliiken-nemelu häiritsi paljon, neljäsosaa häiritsi arjessa paljon myös jokin muu ympäristö-melun lähde.Pääkaupunkiseudun ympäristöterveysky-selyn aineistossa 3,0 % kaikista vastaajista ilmoitti rakentamisen ja kunnossapitotöiden Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. vsk. 51melun häiritsevän paljon (vastaajien koko-naismäärä 7 164). Vastaavasti autoliikenteen melu häiritsi paljon 2,2 %:ia vastaajista (vas-taajien kokonaismäärä 7 218, tuloksia ei ole taulukoitu).ATH-tutkimuksen aineistossa tieliikenne-melun ja lähinaapureiden melun kokeminen hyvin häiritseväksi oli yleisempää naisten keskuudessa ja kaupunkialueilla asuvilla. Lisäksi tieliikenteen ja lähinaapureiden me-lu (Taulukot 2 ja 3) sekä muu naapurustome-lu näyttivät häiritsevän paljon erityisesti alle 35-vuotiaita ja vähiten 65 vuotta täyttäneitä. Muiden melulähteiden kokeminen hyvin häiritseväksi oli keskimäärin yhtä yleistä miehillä ja naisilla eivätkä ikäryhmien vä-liset erot olleet niin selkeitä kuin tieliikenne ja naapurustomelun osalta. Rautatieliiken-teen sekä teollisuuden ja satamien melua lukuun ottamatta ympäristömelun koke-minen hyvin häiritseväksi oli yleisempää kaupunkialueilla kuin kaupunkialueiden ulkopuolella (tuloksia ei ole taulukoitu).Eniten ympäristömelun kokemista häirit-seväksi näytti määrittävän se, luokitteliko vastaaja itsensä meluherkäksi vai ei. Melu-herkäksi itsensä luokittelevilla esimerkiksi tieliikennemelun ja lähinaapurien melun kokeminen hyvin häiritseväksi oli kolme kertaa yleisempää kuin vähemmän melu-herkillä (Taulukot 2 ja 3). Pääkaupunkiseudun ympäristöterveys-kyselyn aineistossa rakentamisen ja kun-nossapitotöiden melun kokeminen hyvin häiritseväksi oli yleisempää naisilla ja meluherkäksi itsensä luokittelevilla ja sitä yleisempää, mitä nuoremmasta ikäryhmäs-tä on kysymys (tuloksia ei ole taulukoitu).a  Häiritsevätkö seuraavat tekijät Teitä tavallisesti arkielämässänne (EI töissä)? b  puhe, musiikki jne.c  koulut, urheilukentät, ravintolat jne.d  Häiritseekö liikennemelu tavallisesti nukkumistanne kotona (esim. estää nukahtamasta, herättää)?Taulukko 1. Häiriötä kokevien osuus (%) ja lukumäärä (n) ympäristömelulähteittäin ATH-tutki-muksessa.Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. vsk.52a khiin neliötesti, verrattu eroja yleisyydessä sukupuolten, ikäryhmien, meluherkkyysluokkien ja    asuinalueiden välillä.Taulukko 2. Häiriötä kokevien osuus (%) ja lukumäärä (n) ATH-tutkimuksessa: Tieliikenteen melu.a khiin neliötesti, verrattu eroja yleisyydessä sukupuolten, ikäryhmien, meluherkkyysluokkien ja  asuinalueiden välilläb puhe, musiikki jne.Taulukko 3. Häiriötä kokevien osuus (%) ja lukumäärä (n) ATH-tutkimuksessa: Lähinaapureiden melu.Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. vsk. 53Unen häiriintyminenATH-tutkimuksen aineistossa 2,3 % vastaa-jista koki tieliikenteen melun häiritsevän paljon unta kotona. Rautatieliikenteen me-lu häiritsi paljon unta 0,4 %:lla vastaajista (Taulukko 1). Pääkaupunkiseudun ympäristöterveys-kyselyssä kysyttiin unen häiriintymises-tä myös muihin ympäristömelulähteisiin kuin tie- ja rautatieliikenteeseen liittyen. Kaikista vastaajista (n=7 151) 2,9 % ilmoitti lähinaapureiden melun häiritsevän paljon unta. Vastaavasti 2,3 % vastaajista ilmoitti autoliikenteen melun (vastaajien kokonais-määrä 7 187), 1,5 % lentoliikenteen melun (vastaajien kokonaismäärä 7 148) ja 1,6 % rakentamisen ja kunnossapitotöiden melun (vastaajien kokonaismäärä 7 124) häiritse-vän paljon unta (tuloksia ei ole taulukoitu).Erityisesti naiset ja kaupunkialueilla asuvat kokivat tieliikennemelun paljon unta häiritseväksi.  Lisäksi tieliikenne-melu näytti häiritsevän sitä yleisemmin, mitä nuoremmasta ikäryhmästä oli kysy-mys (Taulukko 4). Rautatieliikennemelun aiheuttamien unihäiriöiden yleisyydessä ei ollut eroja sukupuolten, ikäryhmien, ja asuinalueiden välillä (tuloksia ei ole tau-lukoitu). Myös ympäristömelun kokemista unta häiritseväksi näytti määrittävän se, luo-kitteliko vastaaja itsensä meluherkäksi vai ei. Esimerkiksi tieliikennemelun osalta ero unihäiriöiden yleisyydessä oli lähes viisinkertainen meluherkäksi itsensä ko-kevien ja vähemmän meluherkkien välillä (Taulukko 4).  a khiin neliötesti, verrattu eroja yleisyydessä sukupuolten, ikäryhmien, meluherkkyysluokkien ja   asuinalueiden välillä.Taulukko 4. Unihäiriötä kokevien osuus (%) ja lukumäärä (n) ATH-tutkimuksessa: Tieliikenteen melu.Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. vsk.54Pääkaupunkiseudun ympäristöterveys-kyselyn aineistossa lähinaapureiden melun aiheuttamat unihäiriöt olivat yleisempiä naisilla ja meluherkillä ja sitä yleisempiä, mitä nuoremmasta ikäryhmästä oli kysy-mys (tuloksia ei ole taulukoitu).MeluherkkyysKoko Suomen kattavassa ATH-tutkimuksen aineistossa lähes 21 % vastaajista luokitteli itsensä meluherkäksi. Naisista noin 26 % ko-ki olevansa meluherkkä, kun taas miehistä 16 % oli tätä mieltä. Yleisintä meluherkkyys oli 35–49-vuotiailla ja korkeimmin koulu-tetuilla. Kun koulutuksen yhteyttä melu-herkkyyteen tarkasteltiin sukupuolittain, yhteys nähtiin vain naisilla. Meluherkkyys oli yhtä yleistä kaupunkialueilla ja niiden ulkopuolella (Taulukko 5). PohdintaTämän selvityksen perusteella eri ympä-ristömelulähteistä suomalaisia häiritsevät yleisimmin tieliikennemelu ja lähinaapu-reiden aiheuttama melu. Hyvin häiritsevä-nä tieliikennemelun koki 4,8 % vastaajista ja lähinaapureiden melun 4,5 % vastaajista. Näille melulähteille luonnollisesti myös altistutaan yleisimmin erityisesti kaupun-kimaisissa elinympäristöissä. Se miten yleisesti melulähde koetaan häiritsevänä väestötasolla, on yhdistelmä altistumisen yleisyydestä ja voimakkuudesta sekä siitä, miten häiritsevänä ääni koetaan. Äänen a  khiin neliötesti, verrattu eroja yleisyydessä sukupuolten, ikäryhmien, koulutuksen ja   asuinalueiden välilläb Mitä mieltä olette seuraavista itseänne kuvaavista väittämistä?Taulukko 5. Meluherkiksi itsensä luokittelevien osuus (%) ja lukumäärä (n) ATH-tutkimuksessa.Ympäristö ja Terveys-lehti 2 • 2021, 52. vsk. 55häiritsevyyteen puolestaan vaikuttavat muun muassa äänen fysikaaliset omi-naisuudet (kuten voimakkuus, taajuus, kapeakaistaisuus ja impulssimaisuus), altistumisen aika ja paikka sekä yksilölli-set ominaisuudet kuten meluherkkyys ja asenne äänilähdettä kohtaan. Tämän sel-vityksen perusteella ei siis voida arvioida sitä, miten häiritsevinä eri ympäristöme-lulähteet koetaan suhteessa toisiinsa kun äänenpainetaso on sama.Eri ympäristömelulähteiden vuoksi uni-häiriöitä kokevien määrä oli vain noin puo-let samojen ympäristömelulähteiden vuoksi oleskelun häiriintymistä kokevien määräs-tä. Tämä on hyvä, sillä erityisesti unihäiriöt ovat keskeisessä roolissa ympäristömelun hyvinvointi- ja terveysvaikutuksissa. Toi-saalta kyselyjen avulla on mahdollista tutkia vain vastaajan omaa arviota unen häiriintymisestä ja tiedetään, että melu voi häiritä unta myös ilman että nukkuja tätä tiedostaa. Tämän selvityksen perusteella noin viidesosa suomalaisista ja noin neljäsosa suomalaisista naisista luokittelee itsensä meluherkäksi. Meluherkkyys määrittelee osin sen, miten herkästi ja voimakkaasti yksilö reagoi meluun. Tässä selvityksessä oleskelun merkittävä häiriintyminen olikin yli kolme kertaa yleisempää ja unen häi-riintyminen lähes viisi kertaa yleisempää meluherkillä verrattuna vähemmän melu-herkkiin.Lähinaapureiden melu koettiin lähes yhtä yleisesti oleskelua ja unta häiritseväksi kuin tieliikennemelu. Tieliikennemelun haitat yhteiskunnassa on vähitellen tiedostettu, mutta tämän selvityksen tulos osoittaa, että myös naapurustomelu on syytä huomioida yhtenä tärkeänä ympäristömelun lähteenä. Ongelmalliseksi tämän tekee se, että riip-puen henkilöstä, naapureiden aiheuttama melu voidaan kokea hyvinkin häiritseväksi vaikka äänenpainetaso olisi pieni ja nor-maaleihin elämisen ääniin luokiteltava. LähteetHaahla A. ja Heinonen-Guzejev M., 2012. Melun terveysvaikutukset ja ympäris-tömelun häiritsevyys. Helsingin kau-pungin ympäristökeskuksen julkaisuja 12/2012.Härkänen T., Kaikkonen R., Virtala E. ja Koskinen S., 2014. Inverse probability weighting and doubly robust methods in correcting the effects of non-response in the reimbursed medication and self-reported turnout estimates in the ATH survey. BMC Public Health 14. (englanniksi).Leppänen A., 2017.  Miltä sinun Helsinkisi kuulostaa? -asukaskyselyn tulokset. Helsingin kaupunki, Ympäristönsuojelu-yksikkö. Notley H., Grimwood C., Raw G., Clark C., Zepidou G., Van de Kerchhove R. ym., 2014. National Noise Attitude Sur-vey 2012 (NNAS2012): summary report. Department for Environment and Rural Affairs. (englanniksi).World Health Organization, 2018. Environ- mental noise guidelines for the Euro-pean region. WHO Regional Office for Europe, Denmark. (englanniksi).         Kuva: Pixabay.

Eri ympäristömelulähteiden häiritsevyys Suomessa

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141029/Eri%20ympa%cc%88risto%cc%88melula%cc%88hteiden%20ha%cc%88iritsevyys%20Suomessa.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Eri ympäristömelulähteiden häiritsevyys Suomessa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari