Nuorten vuorovaikutuksellinen verkkoauttaminen : systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Internetistä on tullut merkittävä osa nuorten sosiaalista vuorovaikutusta. Internetiä hyödynnetään myös yhä enemmän auttamiskanavana nuorten erilaisissa sosiaalisissa ja terveydellisissä ongelmissa. Moni kuitenkin epäilee, voiko virtuaalinen vuorovaikutus korvata perinteistä kasvokkaista vuorovaikutusta, jonka nähdään olevan hyvin merkityksellinen auttamistyössä. Tässä tutkimuksessa tehtävänä on selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisena nuorten vuorovaikutuksellinen verkkoauttaminen näyttäytyy ja millaisia vaikutuksia verkkoauttamisella näyttää olevan. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa lisäksi sellaista tietoa, jonka avulla voidaan kehittää sosiaalityön ammatillisia käytäntöjä -vuorovaikutuksellista auttamistyötä verkossa. Tutkimusaineistoksi valikoitui 17 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu aikavälillä 2002–2014. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty narratiivista synteesiä. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että nuorten vuorovaikutuksellinen verkkoauttaminen perustuu matalan kynnyksen palveluun, jossa nuorille tarjotaan sosiaalista tukea vahvistaen nuorten omia voimavaroja ja rohkaistaan muutokseen. Tärkeäksi tehtäväksi muodostui myös nuorten luottamuksen kasvattaminen muihin viranomaisiin ja ohjaaminen tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Verkkoauttaminen toimii siten välietappina avunhakemisprosessissa. Tutkimustulosten mukaan auttaminen verkossa ei eroa suuresti perinteisestä kasvokkaisesta auttamisesta, vaan päinvastoin saattaa nopeuttaa ja helpottaa vaikeiden asioiden ilmaisemista ja niiden käsittelyä. Tutkimustulokset osoittavat, että nuoren toimijuus vahvistuu verkkoympäristössä erityisesti siksi, että nuorella itsellä säilyy valta avun hakemisessa ja vastaanottamisessa. Verkkoauttamisella näyttää olevan vaikutuksia nuorten kokemaan hyvinvointiin. Tarinoiden jakaminen ammattilaisten sekä muiden nuorten kanssa antoi nuorille vahvoja voimaantumisen kokemuksia. Verkkoauttamisen sivutuotteena syntyi usein yhteisöllinen side verkkokeskustelussa mukana olleiden kesken, millä vaikutti olevan suuri merkitys nuoren hyvinvoinnin kokemuksille. Verkkoauttamisen haasteiksi sen sijaan muodostuivat väärinymmärryksen riskit, auttamissuhteeseen liittyvät ajankäytön rajallisuuden ja sitoutumisen haasteet sekä arviointi siitä, tuleeko nuori riittävästi autetuksi. Haasteet olivat kuitenkin melko vähäisiä verrattuna verkkoauttamisen etuihin. Tutkimukseni tuottaa monipuolista ja yhteneväistä tutkimustietoa vuorovaikutuksellisen verkkoauttamisen mahdollisuuksista sekä haasteista. Tutkimustiedon avulla voimme jatkossa kehittää ja toteuttaa verkossa tehtävää auttamistyötä entistä paremmin

Telling stories with personas

Even though the persona method is a well-known tool in the Human-Technology Interaction field for knowing users and their goals, tasks and environments, there are varying opinions about how personas should be developed and used. Many agree that combining personas with scenarios and user stories is useful, but scenarios and user stories can also be defined and used in various ways. The purpose of my master's thesis is to examine with a literature review different ways to develop and use personas together with scenarios and user stories. My thesis aims to gain a broad picture of the topic rather than confirm one, single perspective. I will search for sources in multiple places since quantitative research alone cannot provide complete enough answers to my research questions. I have divided personas into four types based on my literature review. Manual, semi-automatic and automatic personas are based on mostly user research, but they vary on how many steps in their development are done manually. Expert personas are based on knowledge gathered from stakeholders, literature and other experts. Designers should decide the type of persona based on the purpose of the project and available data and resources. The most important elements in persona description are a photo, name, background information, goals, pain points and story. All personas in the project should be comparable by using the same elements in persona descriptions and same layout in persona documents. Deciding what sources are included in a literature review and how extensively new sources are searched for are always subjective decisions. Another limitation of my thesis is that it does not cover visual design methods, such as storyboards or user journeys. There is some academic research about personas, scenarios and user stories, but knowledge about this topic could be broadened and deepened by conducting more research on the effectiveness, popularity and usage of these methods. Comparisons of practices between countries and companies would also be interesting

Non-Biopsy Serology-Based Diagnosis of Celiac Disease in Adults Is Accurate with Different Commercial Kits and Pre-Test Probabilities

Non-biopsy diagnosis of celiac disease is possible in children with anti-transglutaminase 2 antibodies (TGA) > 10× the upper limit of normal (ULN) and positive anti-endomysial antibodies (EMA). Similar criteria have been suggested for adults, but evidence with different TGA assays is scarce. We compared the performance of four TGA tests in the diagnosis of celiac disease in cohorts with diverse pre-test probabilities. Serum samples from 836 adults with either clinical suspicion or family risk of celiac disease were tested with four commercial TGA assays, EmA and celiac disease-associated genetics. The diagnosis was set based on duodenal lesion or, in some cases, using special methods. 137 (57%) patients with clinical suspicion and 85 (14%) of those with family risk had celiac disease. Positive predictive value (PPV) for 10×ULN was 100% in each TGA test. The first non-diagnostic investigations were encountered with ULN 1.0×–5.1× in the clinical cohort and 1.3×–4.9× in the family cohort, respectively. Using the assays’ own cut-offs (1×ULN) the PPVs ranged 84–100%. Serology-based diagnosis of celiac disease was accurate in adults using different commercial kits and pre-test probabilities using 10×ULN. The results also suggest that the ULN threshold for biopsy-omitting approach could be lower

Non-Biopsy Serology-Based Diagnosis of Celiac Disease in Adults Is Accurate with Different Commercial Kits and Pre-Test Probabilities

Non-biopsy diagnosis of celiac disease is possible in children with anti-transglutaminase 2 antibodies (TGA) > 10× the upper limit of normal (ULN) and positive anti-endomysial antibodies (EMA). Similar criteria have been suggested for adults, but evidence with different TGA assays is scarce. We compared the performance of four TGA tests in the diagnosis of celiac disease in cohorts with diverse pre-test probabilities. Serum samples from 836 adults with either clinical suspicion or family risk of celiac disease were tested with four commercial TGA assays, EmA and celiac disease-associated genetics. The diagnosis was set based on duodenal lesion or, in some cases, using special methods. 137 (57%) patients with clinical suspicion and 85 (14%) of those with family risk had celiac disease. Positive predictive value (PPV) for 10×ULN was 100% in each TGA test. The first non-diagnostic investigations were encountered with ULN 1.0×–5.1× in the clinical cohort and 1.3×–4.9× in the family cohort, respectively. Using the assays’ own cut-offs (1×ULN) the PPVs ranged 84–100%. Serology-based diagnosis of celiac disease was accurate in adults using different commercial kits and pre-test probabilities using 10×ULN. The results also suggest that the ULN threshold for biopsy-omitting approach could be lower

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arviot asiakastietojärjestelmistä 2020

Artikkelissa tarkastellaan sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arvioita käyttämistään asiakastietojärjestelmistä. Artikkelissa arvioidaan Sote-tieto hyötykäyttöön strategian tavoitteiden toteutumista sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta ja tuotetaan tuotemerkkikohtaista tietoa käyttäjäkokemuksista kehittämisen tueksi. Artikkelin tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaisia arvioita sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset antavat käyttämilleen asiakastietojärjestelmille vuonna 2020 käyttäjäkokemuksiinsa perustuen? Tutkimusaineistona hyödynnettiin STePS 3.0 -hankkeessa syys-lokakuussa 2020 ammattiliittojen kanssa yhteistyössä kerättyä tutkimusaineistoa (n=990), josta tähän artikkeliin valittiin ne vastaajat, joilla oli käytössä sähköinen asiakastietojärjestelmä (n=974). Aineistoa analysoitiin kuvailevin menetelmin hyödyntämällä suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Kouluarvosanoista esitettiin keskiarvot, keskihajonnat, keskiarvojen 95% luottamusvälit sekä heikkojen ja kiitettävien arvosanojen osuudet. Tulokset osoittavat, että sosiaalihuollossa käytössä olevien tuotemerkkien välillä on vaihtelua toimivuudessa, käytettävyydessä, työn ja yhteistyön tuessa sekä koetuissa hyödyissä. Tuotemerkkien arvosanojen keskiarvot vaihtelivat kohtalaisesta (6) hyvään (8). Parhaimmat arviot saivat Nappula ja Domacare, joita käytetään yleensä rajatummissa sosiaalihuollon toimintaympäristöissä. Laajasti sosiaalihuollossa käytössä olevista asiakastietojärjestelmistä parhaimman arvion sai Pro Consona (tyydyttävä). Asiakastietojärjestelmien suunnittelu ja mukauttaminen pienemmän ja rajatumman käyttäjäryhmän tarpeisiin on luonnollisesti yksinkertaisempaa ja järjestelmän käytön oppiminen nopeampaa verrattuna suurten käyttäjäryhmien ja monipuolisten toiminnallisuuksien asiakastietojärjestelmiin. Kaikkien asiakastietojärjestelmien kehittämiskohteiksi tunnistettiin yhteistyön ja tiedonvaihdon tukeminen, asiakkaan palvelukokonaisuuden hahmottaminen sekä asiakkaan sähköisen asioinnin kehittäminen. Paikannetut kehittämiskohteet ovat merkittäviä tulevia hyvinvointialueita ajatellen. Asiakastietojärjestelmillä olisi potentiaalia tukea sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita, mikäli niitä kehitetään tulevaisuudessa vastaamaan paremmin ammattilaisten tarpeisiin.This article examines the experiences of client information systems (CISs) used by social welfare professionals with at least a bachelor-level education. The purpose of the article is to evaluate the realisation of the objectives of the eHealth and eSocial Strategy 2020 from the perspective of social welfare professionals and to produce brand-specific information about user experiences to support future development of CISs. The research question is: What kind of assessments do social welfare professionals with at least a bachelor-level education provide about the CISs they used in 2020, based on their user experiences? The study utilises survey data (n=990) gathered in the STePS 3.0 project in September–October 2020 in cooperation with trade unions, using a subpopulation of respondents with an electronic CIS in use (n = 974). The data was analysed by descriptive methods using direct distribution and cross-tabulation. Mean values, standard deviations, 95% confidence intervals of the means and the proportions of poor and commendable grades were presented for school grades 4–10. The results show that there is variance between the brands used in social care in terms of functionality, usability, support for work and cooperation and the perceived benefits. The average ratings of the brands ranged from moderate (6) to good (8). Nappula and Domacare, which are generally used in the limited social care settings, received the best ratings. Of the CISs widely used in social welfare, Pro Consona received the best rating (satisfactory). Designing and adapting CISs to the needs of a smaller and more limited user groups are naturally more straightforward, and users are able to learn a CIS system faster compared to CISs with large user groups and versatile functionalities. The development needs for all CISs were identified as support for cooperation and information exchanges, as well as support in understanding client services and improvements of electronic client services. The identified development areas are significant for future welfare regions. CISs have the potential to support the established objectives for social and welfare reform if they are developed in the future to better meet the needs of professionals

Sosiaalialan ammattilaiset halukkaita osallistumaan asiakastietojärjestelmien kehittämiseen - osallistumistavoissa kehitettävää

Vertaisarvioitu. Tiivistelmä suomeksi. English abstract.Peer reviewe

Sosiaalialan asiakastietojärjestelmissä paljon parannettavaa: käyttäjäkokemukset 2019

Vertaisarvioitu. English summary. Finnish summaryPeer reviewe

Tunnettuuden rakentaminen ja markkinointiviestinnän rooli - Case: Faster Horse

Ihminen kohtaa päivittäin 30 000 eri brändiviestiä, joten on haasteellista erottua markkinointiviestien massasta ja kilpailijoista. Yrityksen on tehtävä markkinointitoimenpiteitä tunnettuuden saavuttamiseksi, jotta kohderyhmä on tietoinen yrityksestä ja sen palveluiden olemassaolosta. Tunnettuus on ratkaisevassa roolissa yrityksen menestymisen kannalta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä post-digitaalisen suunnittelutoimiston Faster Horsen kanssa. Työ pohjautui Faster Horsen tarpeeseen selvittää, kuinka yrityksen lanseerauskampanja onnistui ja kuinka se saavutti tunnettuutta valittujen markkinointiviestinnän toimenpiteiden avulla. Tunnettuuden rakentumista tutkittiin markkinointi- ja mainostoimistojen kesken. Työ käsittelee aihetta Faster Horsen palvelutarjooman ja lanseerauksessa käytettyjen markkinointiviestinnän kanavien kautta. Työn teoreettinen viitekehys avaa yritysbrändin tunnettuutta sekä sen syntymistä ja rakentumista. Teoriassa syvennytään syihin, miksi tunnettuuden rakentamiseen kannattaa panostaa. Tunnettuuden rakentamista käsitellään markkinointiviestinnän toimenpiteiden ja kanavien näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kaksiosaisena kvantitatiivisena tutkimuksena maalis-huhtikuussa 2014. Ensimmäinen osa toteutettiin puhelinhaastatteluna ja toinen digitaalisena kyselynä. Tutkimuksen perusjoukko on Suomen top 500 yritykset liikevaihdon mukaan. Tuloksista ilmenee, että ilman tunnettuutta yrityksen on vaikea kilpailla markkinoilla paikkansa vakiinnuttaneiden yritysbrändien kanssa. Myös on havaittavissa, että Faster Horsen lanseerauskampanja ei saavuttanut merkittävää tunnettuutta yritysbrändille. Yritysbrändi luotti yhden mainoksen voimaan, tarkoituksena houkutella kohderyhmä seuraamaan omia kanavia ja jatkaa palveluiden markkinointia henkilökohtaisempien toimenpiteiden kautta. Tutkimustuloksissa korostuu kohderyhmän tunteminen, markkinointiviestinnän kohdentaminen ja kanavien monipuolinen käyttö markkinoinnissa. Tutkimustietoa hyödynnettiin Faster Horsen tulevaisuuden toiminnan suunnittelussa sekä strategisten päätösten tukena.Every day people face 30 000 different brand messages. It is challenging to stand out from all the marketing communication messages and competitors in the market. A company must carry out marketing activities to achieve brand awareness among a given target group. Customers must be aware of the existence of the company and its services in order to make purchases. Brand awareness has a crucial role in the company’s success. The thesis was commissioned by the post-digital creative agency Faster Horse. The work was based on the company’s need to examine how it managed to implement their launching campaign and achieved in building brand awareness through the actions in marketing communications. The building brand awareness survey was implemented from the marketing and advertising agencies point of view. The thesis focuses on the services that Faster Horse offers and the channels that the company used in their launching campaign. The theoretical framework explains how brand awareness is created and built. The theoretical framework scrutinizes the reasons why it is worth to build brand awareness. Building brand awareness is presented from the perspective of marketing communica-tions actions and channels. The empirical part of the quantitative survey was conducted in two parts between March and April 2014. The first part of the survey was carried out as telephone interviews and the second one as an online questionnaire. The results show that without an awareness of the company it is difficult to compete with competitors that have already established a solid position in the market. It is noticeable that the launching campaign did not achieve significant brand awareness for the company brand. The company relied on one big launching advertisement, in order to attract the target group and to get them to follow the brand in their own marketing channels. The purpose was to continue marketing services of the company in a more personal way. The research results demonstrate that the company needs to be familiar with their target group, allocate marketing communications methods and use marketing channels in multiple ways. The data of the survey was utilized in the planning of the company’s future actions and making strategic decisions

Tunnettuuden rakentaminen ja markkinointiviestinnän rooli - Case: Faster Horse

Ihminen kohtaa päivittäin 30 000 eri brändiviestiä, joten on haasteellista erottua mark- kinointiviestien massasta ja kilpailijoista. Yrityksen on tehtävä markkinointitoimenpitei- tä tunnettuuden saavuttamiseksi, jotta kohderyhmä on tietoinen yrityksestä ja sen pal- veluiden olemassaolosta. Tunnettuus on ratkaisevassa roolissa yrityksen menestymisen kannalta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä post-digitaalisen suunnittelutoimiston Faster Horsen kanssa. Työ pohjautui Faster Horsen tarpeeseen selvittää, kuinka yrityksen lan- seerauskampanja onnistui ja kuinka se saavutti tunnettuutta markkinointiviestinnän toimenpiteiden avulla. Tunnettuuden rakentumista tutkittiin markkinointi- ja mainos- toimistojen kesken. Työ käsittelee aihetta Faster Horsen palvelutarjooman ja lanseera- uksessa käytettyjen markkinointiviestinnän kanavien kautta. Työn teoreettinen viitekehys avaa yritysbrändin tunnettuutta sekä sen syntymistä ja ra- kentumista. Teoriassa syvennytään syihin, miksi tunnettuuden rakentamiseen kannattaa panostaa. Tunnettuuden rakentamista käsitellään markkinointiviestinnän toimenpitei- den ja kanavien näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kaksiosaisena kvantitatiivisena tutkimuksena maalis-huhtikuussa 2014. Ensimmäinen osa toteutettiin puhelinhaastatteluna ja toinen digitaalisena kyselynä. Tutkimuksen perusjoukko on Suomen top 500 yritykset. Tuloksista ilmenee, että ilman tunnettuutta yrityksen on vaikea kilpailla paikkansa va- kiinnuttaneiden yritysbrändien kanssa. Tutkimuksesta on havaittavissa, että Faster Hor- sen lanseerauskampanja ei saavuttanut merkittävää tunnettuutta yritysbrändille. Tutki- mustuloksissa korostuu kohderyhmän tunteminen sekä markkinointiviestinnän koh- dentaminen ja kanavien monipuolinen käyttö. Tutkimustietoa hyödynnettiin Faster Horsen tulevaisuuden toiminnan suunnittelussa sekä strategisten päätösten tukena

Telling stories with personas

Even though the persona method is a well-known tool in the Human-Technology Interaction field for knowing users and their goals, tasks and environments, there are varying opinions about how personas should be developed and used. Many agree that combining personas with scenarios and user stories is useful, but scenarios and user stories can also be defined and used in various ways. The purpose of my master's thesis is to examine with a literature review different ways to develop and use personas together with scenarios and user stories. My thesis aims to gain a broad picture of the topic rather than confirm one, single perspective. I will search for sources in multiple places since quantitative research alone cannot provide complete enough answers to my research questions. I have divided personas into four types based on my literature review. Manual, semi-automatic and automatic personas are based on mostly user research, but they vary on how many steps in their development are done manually. Expert personas are based on knowledge gathered from stakeholders, literature and other experts. Designers should decide the type of persona based on the purpose of the project and available data and resources. The most important elements in persona description are a photo, name, background information, goals, pain points and story. All personas in the project should be comparable by using the same elements in persona descriptions and same layout in persona documents. Deciding what sources are included in a literature review and how extensively new sources are searched for are always subjective decisions. Another limitation of my thesis is that it does not cover visual design methods, such as storyboards or user journeys. There is some academic research about personas, scenarios and user stories, but knowledge about this topic could be broadened and deepened by conducting more research on the effectiveness, popularity and usage of these methods. Comparisons of practices between countries and companies would also be interesting