6 research outputs found

    The comorbidity of schizophrenia and pervasive developmental disorders in adolescence

    Get PDF
    The onset of schizophrenia before the age of 18 is commonly categorized as early onset schizophrenia. It accounts for less than 4% of all cases of schizophrenia, the prevalence of which is about 1% worldwide. Premorbid abnormalities seem to be very typical, and prognosis is often poor. Besides the negative and positive symptoms, severe neurocognitive deficits also occur. Schizophrenia and pervasive developmental disorders share a common history. From 1970 onwards these disorders have been regarded as separate conditions. These disorders have different ages of onset as well as developmental courses. Nevertheless, the clinical symptoms as well as the results of genetic and neuroimaging studies overlap. The participants in this thesis were adolescent schizophrenia patients (n = 18; 7 males, 11 females). The mean age of the participants at recruitment was 15.6 years (studies I-III) and at the time of psychological assessment 16.2 years (study IV). Study IV also included 15 adolescents with PDD without psychotic disorder (n = 15; 7 males, 8 females). Their mean age at recruitment was 16.1 years. All participants had a primary IQ over 70. Study I of this thesis assessed the possible comorbidity of early onset schizophrenia and pervasive developmental disorders. We found that a total of 44% of adolescents with schizophrenia had some pervasive developmental disorder already in childhood. However, most of the adolescents had a correct comorbid diagnosis until the onset of psychotic symptoms and the diagnosis of schizophrenia. Study II evaluated the number and nature of catatonic features among adolescents with schizophrenia. A further comparison was made of the nature and numbers of those features between adolescents suffering from schizophrenia alone and those schizophrenia patients with comorbid pervasive developmental disorder. All adolescents with schizophrenia presented many lifetime catatonic features. Adolescents with schizophrenia and comorbid pervasive developmental disorder had an earlier onset of catatonic features, more catatonic features and a greater variety of catatonic features compared to schizophrenia patients without comorbidity. Study III aimed to assess the developmental skills of adolescents with schizophrenia. All of the adolescents with schizophrenia exhibited some developmental delays. Adolescents with schizophrenia and comorbid pervasive developmental disorders exhibited more delays in developmental skills than did those schizophrenia adolescents without comorbidity. Study IV investigated neurocognition and social cognition between adolescents suffering from schizophrenia alone, those schizophrenia patients with comorbid pervasive developmental disorder and adolescents with pervasive developmental disorder only. The profiles of the neurocognitive abilities and disabilities between these three groups differed. The adolescents with schizophrenia and comorbid pervasive developmental disorder did not have more severe problems than the other two groups. The comorbid group displayed a combination of the visual strengths those are typical for PDDs and the deficits in processing speed associated with schizophrenia. These study findings showed that among adolescents with early onset schizophrenia is a subgroup of adolescents with comorbid pervasive developmental disorder. The symptoms of these adolescents seem to be more severe, and this subgroup should be taken into account in psychiatric services and rehabilitation.Skitsofrenian esiintyvyys on maailmanlaajuisesti noin 1 %. Ennen 18 ikävuotta puhkeavaa skitsofreniaa kutsutaan varhain alkavaksi skitsofreniaksi. Sen esiintyvyydeksi on arvioitu alle 4 % kaikista skitsofreniatapauksista. Varhain puhkeavalle skitsofrenialle tyypillisiä piirteitä ovat kehitykselliset poikkeavuudet ennen psykoosioireiden puhkeamista sekä huono ennuste. Negatiivisten ja positiivisten oireiden lisäksi sairauteen liittyy merkittäviä neurokognitiivisia poikkeavuuksia. Skitsofrenialla ja laaja-alaisilla kehityshäiriöillä on pitkä yhteinen historia. Vasta 1970-luvulta lähtien nämä häiriöt on virallisissa diagnoosijärjestelmissä erotettu toisistaan. Oirekuvien puhkeamisikä ja taudin kehityskulku poikkeavat toisistaan, mutta sekä kliinisessä oirekuvassa että geeni- että neurokuvantamistutkimusten tuloksissa esiintyy paljon päällekkäisyyttä. Tämän väitöskirjan tutkimuskohteen muodostivat skitsofreniaan sairastuneet nuoret (n = 18; 7 poikaa, 11 tyttöä), joiden keski-ikä oli 15.6 vuotta (Osajulkaisuissa I-III) ja psykologisen tutkimuksen aikaan 16.2 vuotta (Osajulkaisu IV). Osajulkaisussa IV oli mukana myös 15 nuorta, joilla oli diagnosoitu laaja-alainen kehityshäiriö, mutta ei psykoosisairautta (n = 15; 7 poikaa, 8 tyttöä). Heidän keski-ikänsä oli 16.1 vuotta. Kaikkien tutkittavien primaari älykkyysosamäärä oli yli 70. Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä selvitettiin, mikä on varhain alkavan skitsofrenian ja laaja-alaisten kehityshäiriöiden yhteissairastavuus. Tutkimuksessamme 44%:lla nuorista skitsofreniapotilaista esiintyi samanaikainen laaja-alainen kehityshäiriö. Kuitenkin suurimmalle osalle nuorista kyseinen diagnoosi asetettiin vasta skitsofrenian puhkeamisen yhteydessä. Toinen osatyö selvitti skitsofreniaa sairastavien nuorten katatonisten oireiden määrää ja laatua. Lisäksi vertailtiin katatonisten oireiden määrää ja laatua niillä nuorilla, jotka sairastivat ainoastaan skitsofreniaa ja niillä, jotka sairastivat sekä skitsofreniaa että samanaikaista laaja-alaista kehityshäiriötä. Skitsofreniaan sairastuneilla nuorilla esiintyi runsaasti katatonisia oireita. Nuorilla, joilla oli sekä skitsofrenia että laaja-alainen kehityshäiriö, katatonisia piirteitä esiintyi nuoremmalla iällä, oireita oli enemmän ja ne olivat laaja-alaisempia verrattuna nuoriin, joilla sairastivat pelkästään skitsofreniaa. Kolmas osatyö keskittyi tutkimaan skitsofreniaan sairastuneiden nuorten kehityksellisiä taitoja. Kaikilla skitsofreniaan sairastuneilla nuorilla oli havaittavissa viiveitä kehityksellisissä taidoissa. Ne nuoret, jotka sairastivat sekä skitsofreniaa että samanaikaista laaja-alaista kehityshäiriötä omasivat enemmän viiveitä kehityksellisissä taidoissaan kuin ne nuoret, jotka sairastivat ainoastaan skitsofreniaa. Neljännessä osatyössä tutkimuksen kohteena oli neurokognitio sekä sosiaalinen kognitio. Vertailuryhmät muodostivat nuoret, jotka sairastivat skitsofreniaa, nuoret, jotka sairastivat sekä skitsofreniaa että laaja-alaista kehityshäiriötä sekä nuoret, joilla oli diagnosoitu laaja-alainen kehityshäiriö ilman skitsofreniaa. Ryhmien neurokognitiiviset suoritusprofiilit erosivat toisistaan. Ongelmat eivät olleet laaja-alaisempia niillä nuorilla, jotka sairastivat sekä skitsofreniaa että laaja-alaista kehityshäiriötä. Heidän suoriutumisessaan näkyi laaja-alaisille kehityshäiriöille tyypillinen visuaalinen vahvuus ja toisaalta skitsofreniaan liitetty prosessointinopeuden heikkous. Nämä tulokset osoittivat, että varhain alkavaan skitsofreniaan sairastuneiden nuorten joukossa on alaryhmä, jolla on samanaikainen laaja-alainen kehityshäiriö. Tämän alaryhmän oirekuva näyttäytyy vaikeampana ja tämä ryhmä tulisi huomioida psykiatrisissa hoito- ja kuntoutuspalveluissa
    corecore