Laserkeilaukseen perustuvan metsän inventoinnin laadun valvonta

In this study, a quality assessment method based on sampling of primary laser inventory units (microsegments) was analysed. The accuracy of a laser inventory carried out in Kuhmo was analysed as a case study. Field sample plots were measured on the sampled microsegments in the Kuhmo inventory area. Two main questions were considered. Did the ALS based inventory meet the accuracy requirements set for the provider and how should a reliable, cost-efficient and independent quality assessment be undertaken. The agreement between control measurement and ALS based inventory was analysed in four ways: 1) The root mean squared errors (RMSEs) and bias were calculated. 2) Scatter plots with 95% confidence intervals were plotted and the placing of identity lines was checked. 3) Bland-Altman plots were drawn so that the mean difference of attributes between the control method and ALS-method was calculated and plotted against average value of attributes. 4) The tolerance limits were defined and combined with Bland-Altman plots. The RMSE values were compared to a reference study from which the accuracy requirements had been set to the service provider. The accuracy requirements in Kuhmo were achieved, however comparison of RMSE values proved to be difficult. Field control measurements are costly and time-consuming, but they are considered to be robust. However, control measurements might include errors, which are difficult to take into account. Using the Bland-Altman plots none of the compared methods are considered to be completely exact, so this offers a fair way to interpret results of assessment. The tolerance limits to be set on order combined with Bland-Altman plots were suggested to be taken in practise. In addition, bias should be calculated for total area. Some other approaches for quality control were briefly examined. No method was found to fulfil all the required demands of statistical reliability, cost-efficiency, time efficiency, simplicity and speed of implementation. Some benefits and shortcomings of the studied methods were discussed.Tässä tutkimuksessa analysoitiin laadunvalvontamenetelmää, joka perustuu laserinventoinnissa käytetyn yksikön (mikrosegmentin) otantaan. Lisäksi arvioitiin laserinventoinnin tarkkuutta tutkimusalueella Kuhmossa. Kontrolli-inventoinnissa mitattiin maastokoealoja, jotka sijoitettiin otantaan osuneille mikrosegmenteille. Keskeiset kysymykset olivat: saavutettiinko inventoinnin tuottajalle asetetut laatuvaatimukset ja kuinka inventointien laatua voidaan valvoa luotettavasti, kustannustehokkaasti ja riippumattomasti. Kontrollimittauksen ja laserinventoinnin yhdenmukaisuutta analysoitiin neljällä tavalla. 1) Laskettiin RMSE ja harhat. 2) Piirrettiin pistekuviot 95 % luottamusväleillä ja tarkistettiin suhde 1:1 viivaan. 3) Muodostettiin Bland-Altman kuvat laskemalla kontrollimittauksen ja laserkeilauksen attribuuttien erotusten keskiarvot ja kuvaamalla nämä vastaavien attribuuttien keskiarvoja vasten. 4) Toleranssirajat yhdistettiin Bland-Altman kuviin. RMSE arvoja verrattiin referenssitutkimukseen, johon Kuhmon laserinventoinnin laatuvaatimukset perustuivat. Asetetut laatuvaatimukset saavutettiin, mutta RMSE:n vertailu osoittautui vaikeaksi. Maastokontrollimittaukset ovat kalliita ja aikaa vieviä, mutta niitä pidetään oikeina. Kontrollimittaukset voivat kuitenkin sisältää virhelähteitä, joita voi olla vaikea ottaa huomioon laskennoissa. Bland-Altman kuvia käytettäessä, kumpaakaan vertailtavina olevista menetelmistä ei pidetä täysin tarkkana, siten ne tarjoavat oikeudenmukaista tulkintaa laadunvalvonnan tuloksille. Tässä tutkimuksessa esitettiin, että laadunvalvonnan tulkinnassa otettaisiin käyttöön Bland-Altman kuvat toleranssirajoilla, jotka sovitaan jo tilausvaiheessa. Lisäksi harha tulisi laskea erikseen koko inventointialueelle. Muitakin laadunvalvontamenetelmiä tarkasteltiin. Yksikään menetelmistä ei täytä kaikkia vaatimuksia tilastollisesta luotettavuudesta, kustannustehokkuudesta, lyhytkestoisuudesta, yksinkertaisesta ja nopeasta toteutuksesta. Joitain tarkasteltujen menetelmien etuja ja haittoja tuotiin kuitenkin esille

Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä

Tässä selvityksessä kartoitettiin Suomen sisäilman laadun nykytilaa ja sisäilmaongelmien määrää yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä verrattiin tuloksia Ruotsin sisäilmatilanteeseen. Kuntien omistamissa ja käyttämissä rakennuksissa merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy 5–18 % rakennusten kokonaisneliömäärästä. Suomen ja Ruotsin kunnissa esiintyi lähes yhtä paljon merkittäviä sisäilmaongelmia, mutta yleisimmät syyt sisäilmaongelmien taustalla poikkesivat maiden välillä. Kiinteistökannan ikärakenne ja riittämättömät investoinnit nähtiin merkittävimpänä taustasyinä sisäilmaongelmille molemmissa maissa. Sisäilma-asioiden huomioiminen strategisella tasolla merkitsi usein toimivia sisäilmaongelmien käsittelyprosesseja ja parempaa sisäilmatilanteen hallintaa. Kyselytutkimuksien mukaan merkittävä osa suomalaisista on kokenut saaneensa oireita sisäilmasta joskus elämänsä aikana. Valtaosa ihmisistä raportoi oireiden olevan vaikeusasteeltaan lieviä tai kohtalaisia. Sisäilmaan liitetty oireilu on huomattavasti yleisempää työpaikoilla kuin kotona. Työpaikoilla kunta-alan työntekijät ja heistä hoito- ja opetustyötä tekevät työntekijät kokevat yleisemmin sisäilmaan liitettyjä oireita ja olosuhdehaittoja. Kuntien, valtion, yliopistokiinteistöjen ja sairaanhoitopiirin toimintatavat kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien selvittämisessä ohjaavat eri tahoja yhteistyöhön ja prosessimaiseen etenemiseen. Rakennuksen omistussuhde vaikutti toimintamalleissa lähinnä vastuisiin ja rooleihin. Tarvitaan uusia keinoja vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä ja rooleja sisäilmaongelmien ratkaisemisessa. Kunnilla on edelleen tarve keskitetylle ohjeistukselle terveydellisen riskin arviointiin sekä lisäksi kaivataan käytäntöjä ja tukea, miten hallita julkisen paineen vaikutusta kunnallisessa päätöksen teossa. Riskiviestinnän osaamisen ja viestinnän toimintatapojen kehittämisen tarve on ilmeinen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Sisäilma ja terveys : kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä

Tässä selvityksessä kartoitettiin Suomen sisäilman laadun nykytilaa ja sisäilmaongelmien määrää yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä verrattiin tuloksia Ruotsin sisäilmatilanteeseen. Kuntien omistamissa ja käyttämissä rakennuksissa merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy 5–18 % rakennusten kokonaisneliömäärästä. Suomen ja Ruotsin kunnissa esiintyi lähes yhtä paljon merkittäviä sisäilmaongelmia, mutta yleisimmät syyt sisäilmaongelmien taustalla poikkesivat maiden välillä. Kiinteistökannan ikärakenne ja riittämättömät investoinnit nähtiin merkittävimpänä taustasyinä sisäilmaongelmille molemmissa maissa. Sisäilma-asioiden huomioiminen strategisella tasolla merkitsi usein toimivia sisäilmaongelmien käsittelyprosesseja ja parempaa sisäilmatilanteen hallintaa. Kyselytutkimuksien mukaan merkittävä osa suomalaisista on kokenut saaneensa oireita sisäilmasta joskus elämänsä aikana. Valtaosa ihmisistä raportoi oireiden olevan vaikeusasteeltaan lieviä tai kohtalaisia. Sisäilmaan liitetty oireilu on huomattavasti yleisempää työpaikoilla kuin kotona. Työpaikoilla kunta-alan työntekijät ja heistä hoito- ja opetustyötä tekevät työntekijät kokevat yleisemmin sisäilmaan liitettyjä oireita ja olosuhdehaittoja. Kuntien, valtion, yliopistokiinteistöjen ja sairaanhoitopiirin toimintatavat kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien selvittämisessä ohjaavat eri tahoja yhteistyöhön ja prosessimaiseen etenemiseen. Rakennuksen omistussuhde vaikutti toimintamalleissa lähinnä vastuisiin ja rooleihin. Tarvitaan uusia keinoja vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä ja rooleja sisäilmaongelmien ratkaisemisessa. Kunnilla on edelleen tarve keskitetylle ohjeistukselle terveydellisen riskin arviointiin sekä lisäksi kaivataan käytäntöjä ja tukea, miten hallita julkisen paineen vaikutusta kunnallisessa päätöksen teossa. Riskiviestinnän osaamisen ja viestinnän toimintatapojen kehittämisen tarve on ilmeinen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Hiki, ähky ja loikka - Osallistujien pedagogisia mietteitä ja ideoita hankkeen varrelta

DIGIJOUJOU-hankkeessa työskennelleet opettajat ovat hankkeen toimintavuosien 2017-2019 aikana pohtineet opetuksen ja oppimisen digitaalisuutta ja joustavuutta eri näkökulmista: mitä digitaalisuus ja joustavuus suomen ja ruotsin opiskelussa tarkoittaa, miten soveltaa, lisätä ja kehittää digitaalisuutta ja joustavuutta omassa opetuksessa ja opiskelijoiden oppimisessa. Hankelaisten blogikirjoituksissa näemme askeleita opettajien omasta ja yhdessä muiden kanssa oppimisesta hankkeen edetessä; epävarmuus muuttuu varmuudeksi, ajoittainen digiähky oman asiantuntijuuden kasvuksi ja joustavuus osaksi opettajan arkipedagogiikkaa. Antoisia ja inspiroivia lukuhetkiä! Lisätietoa: https://digijoujou.aalto.fi/Lärarna i DIGIJOUJOU-projektet har under projektets verksamhetsår 2017-2019 reflekterat över digitalisering och exibilitet från olika perspektiv; vad betyder digitalisering och exibilitet i lärandet av finska och svenska, hur ska man implementera, öka och utveckla dessa i den egna undervisningen och i hur studerande lär sig finska och svenska. I projektdeltagarnas bloginlägg får vi inblick i hur allas lärandeprocess i projektet framskrider; osäkerhet utvecklas till säkerhet, digikaoset får ordning och exibilitet blir en del av den egna sakkunnigheten och pedagogiken. Med önskan om givande och inspirerande läsning! Mer information: https://digijoujou.aalto.fi

Value Efficiency Analysis for Incorporating Preference. . .

We develop a procedure and the requisite theory for incorporating preference information in a novel way in the efficiency analysis of Decision Making Units. The efficiency of Decision Making Units is defined in the spirit of Data Envelopment Analysis (DEA), complemented with Decision Maker's preference information concerning the desirable structure of inputs and outputs. Our procedure begins by aiding the Decision Maker in searching for the most preferred combination of inputs and outputs of Decision Making Units (for short, Most Preferred Solution) which are efficient in DEA. Then, assuming that the Decision Maker's Most Preferred Solution maximizes his/her underlying (unknown) value function at the moment when the search is terminated, we approximate the indifference contour of the value function at this point with its possible tangent hyperplanes. Value Efficiency scores are then calculated for each Decision Making Unit comparing the inefficient units to units having the same value..

Lentolaserkeilaukseen perustuvan metsän inventoinnin ja erillisen maastokontrollimittauksen vastaavuuden arviointi

TutkimusselosteSeloste artikkelista: Tarja Wallenius, Risto Laamanen, Jussi Peuhkurinen, Lauri Mehtätalo & Annika Kangas: Analysing the agreement between Airborne Lase Scanning based forest inventory and a control inventory – a case study in the state owned forests in Finland. Silva Fennica 46(1): 111–129

Analysing the agreement between an airborne laser scanning based forest inventory and a control inventory-a case study in the state owned forests in Finland

Airborne laser scanning based forest inventories have recently shown to produce accurate results. However, the accuracy varies according to the test area and used methodology and therefore, an unambiguous and practical quality assessment will be needed as a part of each inventory project. In this study, the accuracy of an ALS inventory was evaluated with a field sampling based control inventory. The agreement between the ALS inventory and the control inventory was analysed with four methods: 1) root mean square error (RMSE) and bias, 2) scatter plots with 95% confidence intervals, 3) Bland-Altman plots and 4) tolerance limits within Bland-Altman plots. Each method has its own special features which have to be taken into account when the agreement is analysed. The pre-defined requirements of the ALS inventory were achieved. A simplified control inventory approach with a slightly narrower focus is proposed to be used in the future. The Bland-Altman plots with the tolerance limits are proposed to be used in quality assessments of operational ALS inventories. Further studies to improve the efficiency of quality assessment are needed.</ja:p