Opettajankoulutuksen monikulttuurinen horisontti - Kuulumisia-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä järjestettävän Kuulumisia-koulutuksen vaikuttavuutta. Kuulumisia-koulutus on suunnattu maahanmuuttajataustaisille opettajille tai opettajaksi aikoville maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Koulutuksessa koulutetaan opettajan pedagogisia opintoja sekä luokanopettajan monialaisia opintoja, joiden avulla koulutukseen osallistuneet henkilöt voivat saavuttaa muodollisia pätevyyksiä toimia opettajana suomalaisissa kouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Tutkimuskysymyksenä oli, miten Kuulumisia koulutus / koulutukset ovat vaikuttaneet maahanmuuttajataustaisten opettajien työllistymiseen ja sijoittumiseen työyhteisössä? Tutkimus oli monimenetelmällinen tutkimus. Aineisto koostui määrällisestä ja laadullisesta aineistosta, joihin käytettiin aineistonanalyysissä taulukointia ja teemoittelua. Tutkimuksen vastaajajoukko koostui 71:stä vastaajasta, jotka olivat suorittaneet Kuulumisia-koulutuksen vuosina 2010 - 2013. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2014, jolloin tutkija toimi Kuulumisia-koulutuksessa tutkimusapulaisena ja koosti koulutuksesta vaikuttavuuden arvioinnin. Syksyllä 2014 koulutuksen vaikuttavuuden arviointi lähetettiin Opetus- ja kulttuuriministeriöön, joka rahoittaa vastaavia täydennyskoulutuksia erillisellä Specimarahoituksella. Tämä pro gradu -tutkielma on jatkoa aiemmalle vaikuttavuuden arvioinnille. Tutkimus osoitti, että Kuulumisia-koulutuksen jälkeen vastaajajoukon työsuhteet ovat osalla muuttuneet vakituisiksi työsuhteiksi, osa-aikaisuudet vähenivät ja yleisesti työllisyys parani työelämän ulkopuolella olevien määrän puolittuessa. Lisäksi muissa kuin opetusalan tehtävissä työskentelevien määrät vähenivät ja työsuhteissa siirryttiin kohti varsinaisia opettajan töitä. Lisäksi koulutukseen osallistuneet kokivat itse, että koulutuksesta on ollut hyötyä heidän työllistymiseensä, opettajan valmiuksiinsa ja verkostoitumiseensa. Koulutuksesta on ollut apua opettajuuteen kasvamiseen sekä suomen kielen taidon kehittymiseen. Osa vastaajista koki asemansa työnhaussa ja työpaikalla epätasavertaisena. Tutkimuksen tuloksien perusteella on vahvaa näyttöä siitä, että Kuulumisia-koulutuksella on laajaa vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista merkitystä osana vastaavia täydennyskoulutuksia, joita Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa. Tutkimuksen tuloksien pohjalta suositellaan, että vastaavia koulutuksia jatketaan ja niille varmistetaan pitkäjohteisempi rahoitusmalli, esimerkiksi osana korkeakoulujen perusrahoitusta. Lisäksi suositellaan, että koulutuksen vaikuttavuuden tutkimusta laajennetaan kouluihin, joissa maahanmuuttajataustaiset opettajat toimivat. Lisäksi suositellaan vastaavan koulutuksen käynnistämistä tai koulutustarpeen kartoittamista oman äidinkielen ja lastentarhanopettajan muodollisiin kelpoisuuksiin johtaviin opintoihin

Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä

Tällä selvityksellä esitetään yleiskuva siitä, millainen on oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja minkälaiset ovat opettajien valmiudet niiden hyödyntämiseen perusasteella. Selvitys toteutettiin verkkopohjaista Opeka-työkalua käyttäen ja saatua aineistoa täydennettiin kohderyhmien haastatteluilla. Kohdennettu haastattelu suoritettiin valituille sivistystoimenjohtajille, rehtoreille ja opettajille. Koulujen digitaalisuudessa ei ole suuria alueellisia eroja eri puolilla Suomea ja opettajat suhtautuvat pääosin (75 %) myönteisesti tieto- ja viestintäteknologian (TVT) käytön lisäämiseen omassa työssään. Opettajista noin puolet arvioi omaavansa perustason TVT:n käyttötaidot, viidenneksen kokiessa taitojensa olevan perustasoa paremmat. Selvityksen mukaan omien taitojen kehittämistäkin tarvitaan, noin 20 % vastaajista kokee osaamisessaan merkittäviä puutteita. Käytössä olevien laitteistojen tai välineistön määrä koetaan riittämättömäksi ja käytössä olevien laitteistojen laadussa nähdään olevan puutteita (60 %). Puolet vastaajista koki käytössään olevan internetyhteyden riittäväksi. Joka kolmannes vastaajista koki tyytymättömyyttä käytössään olevaan langattomaan verkkoon, osasta kouluja langaton verkko puuttuu edelleen. Uusi teknologia aiheuttaa myös stressiä lähes puolelle opettajista. Joustavat, innovatiiviset täydennyskoulutusratkaisut sekä teknisen ja pedagogisen tuen kehittäminen nousevat esiin tässäkin selvityksessä. Digitaalisuus ei ole itseisarvo, vaan väline kehittää koulutusta ja tarjota lapsille ja nuorille taitoja hyödyntää digitaalisuuden suomia mahdollisuuksia niin opiskelussa, työssä kuin vapaa-ajalla. Tätä raporttia täydentävät liite 1 haastatteluraportti sekä liite 2 raporttiin liittyviä taulukoita ja kuvioita

Roadmap for a precision-medicine initiative in the Nordic region

The Nordic region, comprising primarily Denmark, Estonia, Finland, Iceland, Norway and Sweden, has many of the necessary characteristics for being at the forefront of genome-based precision medicine. These include egalitarian and universal healthcare, expertly curated patient and population registries, biobanks, large population-based prospective cohorts linked to registries and biobanks, and a widely embraced sense of social responsibility that motivates public engagement in biomedical research. However, genome-based precision medicine can be achieved only through coordinated action involving all actors in the healthcare sector. Now is an opportune time to organize scientists in the Nordic region, together with other stakeholders including patient representatives, governments, pharmaceutical companies, academic institutions and funding agencies, to initiate a Nordic Precision Medicine Initiative. We present a roadmap for how this organization can be created. The Initiative should facilitate research, clinical trials and knowledge transfer to meet regional and global health challenges.Non peer reviewe

Opettajankoulutuksen monikulttuurinen horisontti - Kuulumisia-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä järjestettävän Kuulumisia-koulutuksen vaikuttavuutta. Kuulumisia-koulutus on suunnattu maahanmuuttajataustaisille opettajille tai opettajaksi aikoville maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Koulutuksessa koulutetaan opettajan pedagogisia opintoja sekä luokanopettajan monialaisia opintoja, joiden avulla koulutukseen osallistuneet henkilöt voivat saavuttaa muodollisia pätevyyksiä toimia opettajana suomalaisissa kouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Tutkimuskysymyksenä oli, miten Kuulumisia koulutus / koulutukset ovat vaikuttaneet maahanmuuttajataustaisten opettajien työllistymiseen ja sijoittumiseen työyhteisössä? Tutkimus oli monimenetelmällinen tutkimus. Aineisto koostui määrällisestä ja laadullisesta aineistosta, joihin käytettiin aineistonanalyysissä taulukointia ja teemoittelua. Tutkimuksen vastaajajoukko koostui 71:stä vastaajasta, jotka olivat suorittaneet Kuulumisia-koulutuksen vuosina 2010 - 2013. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2014, jolloin tutkija toimi Kuulumisia-koulutuksessa tutkimusapulaisena ja koosti koulutuksesta vaikuttavuuden arvioinnin. Syksyllä 2014 koulutuksen vaikuttavuuden arviointi lähetettiin Opetus- ja kulttuuriministeriöön, joka rahoittaa vastaavia täydennyskoulutuksia erillisellä Specimarahoituksella. Tämä pro gradu -tutkielma on jatkoa aiemmalle vaikuttavuuden arvioinnille. Tutkimus osoitti, että Kuulumisia-koulutuksen jälkeen vastaajajoukon työsuhteet ovat osalla muuttuneet vakituisiksi työsuhteiksi, osa-aikaisuudet vähenivät ja yleisesti työllisyys parani työelämän ulkopuolella olevien määrän puolittuessa. Lisäksi muissa kuin opetusalan tehtävissä työskentelevien määrät vähenivät ja työsuhteissa siirryttiin kohti varsinaisia opettajan töitä. Lisäksi koulutukseen osallistuneet kokivat itse, että koulutuksesta on ollut hyötyä heidän työllistymiseensä, opettajan valmiuksiinsa ja verkostoitumiseensa. Koulutuksesta on ollut apua opettajuuteen kasvamiseen sekä suomen kielen taidon kehittymiseen. Osa vastaajista koki asemansa työnhaussa ja työpaikalla epätasavertaisena. Tutkimuksen tuloksien perusteella on vahvaa näyttöä siitä, että Kuulumisia-koulutuksella on laajaa vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista merkitystä osana vastaavia täydennyskoulutuksia, joita Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa. Tutkimuksen tuloksien pohjalta suositellaan, että vastaavia koulutuksia jatketaan ja niille varmistetaan pitkäjohteisempi rahoitusmalli, esimerkiksi osana korkeakoulujen perusrahoitusta. Lisäksi suositellaan, että koulutuksen vaikuttavuuden tutkimusta laajennetaan kouluihin, joissa maahanmuuttajataustaiset opettajat toimivat. Lisäksi suositellaan vastaavan koulutuksen käynnistämistä tai koulutustarpeen kartoittamista oman äidinkielen ja lastentarhanopettajan muodollisiin kelpoisuuksiin johtaviin opintoihin

Opetus- ja kasvatusalalle suunnattujen interaktiivisten medioiden käyttäjäkokemus ja erityispiirteet

Informaatiotutkimuksen päivät 2018

Development of a pilot stage for proportional valve

Tämän työn tavoitteena oli kehittää digitaalisen asennoittimen, pneumaattisen venttiilin toimintaa. Päätavoite oli parantaa kaksiosaisen venttiilin esiohjauksen kapasiteettia ja vähentää sen ilmankulutusta. Työ rajattiin erityisesti esiohjauspiiriin. Esiohjauksessa yleisesti käytetyn suutin-läppäventtiilin toimielimen kehitys rajattiin työn ulkopuolelle. Aluksi työssä käydään läpi Metson ND9000 asennoittimen esiohjauksen toiminta ja perehdytään myös muutaman kilpailijan esiohjauspiiriin. Työssä luodaan teoreettinen katsaus ilman virtaukseen kuristuksen läpi ja selvitetään mahdollisia esiohjauspiirin kehitykseen soveltuvia tekniikoita. Kilpailijoiden ratkaisuiden ja löydettyjen tekniikoiden pohjalta luotiin 4 erilaista konseptia, joista jatkokehitykseen valittiin yksi pisteytyksen perusteella. Valitusta konseptista luotiin simulointimalli suunnittelun aputyökaluksi ja halutunlaisen toiminnan varmistamiseksi. Simulointimallin avulla toteutettiin myös konseptille esiohjauspaineen säätöön soveltuva säädin. Lopulta konseptista rakennettiin prototyyppi, jolla säädettiin suljetun tilan painetta. Prototyypille suoritettiin kokeet, joilla mitattiin sen tuottaman esiohjauspaineen nousu- ja laskuaikaa, ilmankulutusta ja syöttöpaineen suhteen vakioitua toimintaa. Myös suunnitellun säätimen toimintaa testattiin käytännössä. Laite täytti testatut suorituskykyvaatimukset kaikkien paitsi laskuajan osalta. Prototyypin venttiilit vuosivat hieman odotettua enemmän ilmaa, vuotojen voidaan kuitenkin odottaa vähenevän jos venttiilit läpätään. Suunniteltu säädin ei toiminut testeissä aivan oletetulla tavalla ja sen toimintaa voidaan pitää korkeintaan välttävänä. Prototyypin toiminta on myös labiilia, jolloin hyvä säädin on sen oikeanlaisen toiminnan kannalta välttämätöntä. Konseptin laitteelle suoritettiin myös vioittumis- ja vaikutusanalyysi. Jonka tuloksena todettiin, että konsepti ei sisällä merkittäviä vikaantumisriskejä, suutin-läppäventtiiliä lukuun ottamatta. Työn tuloksena saatiin prototyyppi, joka täytti lähes kaikki sille asetetut vaatimukset. Prototyypin esiohjauksen hallintaan tuomat parannukset ovat kuitenkin varsin pieniä verrattuna sen aiheuttamaan esiohjauspiirin hinnan ja monimutkaisuuden kasvuun. Jos pääteasteen esiohjaustilavuus kuitenkin kasvaa entisestään, korostuu prototyypin suuremman kapasiteetin tuomat hyödyt. Suunniteltua laitetta ei voida suoraan sellaisenaan hyödyntää painekompensoidun pääteasteen ohjaukseen sen vakioidun painetason takia.Aim of the thesis was to further develop the pneumatic valve of a digital positioner. Main goal was to improve the capacity of the two stage valve’s pilot stage and reduce its air consumption. Outline of the thesis was especially in a pilot-stage. Development of the actuating system commonly used in pilot-stage’s nozzle-flapper valve was excluded from the work. The research begins with a review of Metso’s ND9000 positioner pilot-stage working principles. A few competitor pilot-stage circuits is also familiarized. Theoretical outlook on air flow through orifice and survey of applicable technologies to develop the pilot-stage, is made. According to competitor solutions and found technologies, 4 different concepts were created from which one was chosen for further development based on their rating. A simulation model was created from the concept to assist the design process and to confirm the correct operation of the system. A simulation model based control loop was designed for the concept to control prestage pressure. Eventually a prototype was built based on the concept. It was used to control the pressure of a closed space. A number of tests were ran for the prototype which measured its rising and falling prestage pressure response time, air consumption and functions under varying input pressures. Also the operation of the designed control loop was tested in practice. The device met the performance requirements except for the falling prestage pressure response time. Valves of the prototype leaked more air than expected however it can be assumed that the leaks will decrease if the valves are lapped. The designed control loop did not perform as hoped and its performance can be considered adequate at best. The prototype is a labile system therefore a good control is necessary for its correct operation. A FMEA was conducted for the concept and it was found out that the concept does not have a significant failure risks, except for the nozzle-flapper valve. As a result of the thesis a prototype was created which met almost all of the requirement conditions. The improvements made by the prototype to the control of the prestage pressure were quite minor compared to the increased cost and complexity of the prestage circuit. However if the output stage prestage volume increases it would highlight the benefits of the prototype’s increased air flow capacity. The designed device cannot be utilized as it is to control pressure compensated output stage because of its regulated pressure levels